Venäjän kohukansanedustaja yllättää: ”Talvisota tunnustettava miehityssodaksi – suomalais-ugrilaisia kieliä opetettava Venäjällä”

Julkaistu:

Venäjän pahamaineisen homopropagandalain isänä parhaiten tunnettu kansanedustaja Vitali Milonov on antanut viime aikoina useita huomattavan Suomi-myönteisiä lausuntoja.
Vitali Milonovin ensimmäisestä yllättävästä esiintulosta kertoi Regnum-uutistoimisto marraskuun alussa. Uutistoimiston mukaan Milonov ilmoitti olevansa huolissaan siitä, että Suomea vastaan käyty talvisota ei ole saanut Venäjällä asiaankuuluvaa arviointia.

Milonovin mukaan olisi jo aika tunnustaa, että kyseessä oli itse asiassa miehityssota.

– Me häpeilemme siitä puhumista, arastelemme tunnustaa, että se oli itse asiassa Suomen miehittämistä. Vuonna 1939 Mainilan kylässä suomalaiset eivät aloittaneet hyökkäystä, vaan neuvostojoukot sen vuoksi, että Stalin niin halusi, Milonov sanoi Regnumin mukaan.

Milonovin mukaan Stalin kuunteli epäpäteviä neuvostoupseereita, jotka lupasivat valloittaa Suomen muutamassa päivässä.

– Eivät onnistuneet ottamaan Suomea, luojan kiitos, etteivät ottaneet kokonaan. Mutta tämä kaikki on meidän menneisyyttämme. Suomalaiset ovat pieni mutta ylpeä kansa, Milonov sanoi.


Milonov kuvaili Venäjän ja Suomen suhteiden historiaa vaikeaksi ja aika ajoin jopa traagiseksi.

– Se on kuin kalevalainen tarina rakkaudesta ja vihasta, kuinka vihollisuudet voitetaan tietynlaisen geneettisen rakkauden kautta. Sillä eihän ole mahdollista kahinoida oman kansansa kanssa. Täytyy ymmärtää, että puolet venäläisistä on itse asiassa suomalaisia ja suomalais-ugrilaisia, Milonov filosofoi.

Samaisen Regnum-uutistoimiston toimittaja Darja Aleksejeva kommentoi muutaman päivän päästä Milonovin talvisota-analyysiä ihmettelemällä, miten patrioottina esiintyvä kansanedustaja saattaa suhtautua niin kevytmielisesti Venäjän alueelliseen koskemattomuuteen.

– Milonovin aloitti keskustelun, jollaista ei osattu odottaa. Kun hän kehotti tunnustamaan neuvostoliittolais-suomalaisen sodan Suomen alueen miehittämiseksi, hän jätti avoimeksi kysymyksen, pitäisikö sitten tarkastella uudelleen sen sodan lopputulosta, Aleksejeva paheksui.

 

Täytyy ymmärtää, että puolet venäläisistä on itse asiassa suomalaisia ja suomalais-ugrilaisia.

Aleksejeva muistutti jutussaan, että Suomi menetti talvisodan seurauksena noin 11 prosenttia maa-alueestaan Neuvostoliitolle. Milonovin puheet miehityssodasta ovat Aleksejevan mukaan kuitenkin vaarallisia siinä mielessä, että ne voivat käynnistää ”uuden syytösten puuskan, jonka mukaan Neuvostoliitto olisi ollut ennen toista maailmansotaa miehittäjän roolissa Länsi-Ukrainassa ja läntisellä Valko-Venäjällä, Baltian maissa ja Suomessa”.

– Milonovin ei pitäisi vitsailla tällaisilla asioilla, koska nämä vitsit voivat uhata satojentuhansien tai miljoonien ihmisten elämää ja hyvinvointia ja Venäjän alueellista koskemattomuutta, Aleksejeva varoitti.

Puolivälissä marraskuuta Milonov jatkoi pohdiskeluaan suomalais-ugrilaisista kansoista kolumnissaan, jonka hän oli kirjoittanut Realnoje Vremja -sivustolle. Kirjoituksessa Milonov toisti ajatuksen, että puolet venäläisistä on suomalais-ugrilaista alkuperää.

– Keski-Venäjä (Moskova, Kostroma, Jaroslavl, Vologda ja muut) on aluetta, jolla suomalais-ugrilaiset asuivat alkujaan. Puolet Venäjän Euroopan-puoleisesta osasta ja alueet Uralin molemmin puolin ovat myös suomalais-ugrilaisten aluetta, Milonov kirjoitti.



Milonov kertoi kolumnissaan olevansa itsekin suomalais-ugrilaista alkuperää, sillä hänen esi-isänsä isän puolelta kuuluivat jo kadonneeseen merjalaisten kansaan.

– Olen sitä mieltä, että Venäjän hallituksen pitää kiinnittää huomiota katoavien kielten ja kulttuurien säilyttämiseen ja elvyttämiseen. Sen vuoksi on välttämätöntä ottaa koulujen opetukseen toinen kieli, (jokin) suomalais-ugrilaisten kansojen kielistä. Aluksi opetuksen voisi aloittaa vaikkapa edes valinnaisena aineena, Milonov ehdotti.

Milonovin mukaan Venäjällä ei aina tajuta sitä, millainen rikkaus heillä on maan sisällä asuvien erilaisten kansojen muodossa. Hänen mukaansa mahdollinen suomalais-ugrilaisten kielten ja muiden kielten laajempi opetus ei tietenkään tapahtuisi venäjän kustannuksella, vaan venäjää olisi yhä kaikille pakollinen ja kaikkia yhdistävä kieli.

– Ei saa pelätä tai hävetä kansallisia kieliä. Niitä osaamalla ihmisestä tulee rikkaampi. Jos lapsen juuret ovat merjalaiset, komisyrjääniläiset tai ersäläiset ja hän oppii venäjän lisäksi myös oman kansansa kieltä, niin hän saa paljon… Se tekee kaikista lapsista viisaampia, Milonov kirjoitti.

Milonovin ehdotus suomalais-ugrilaisten kansojen kielten opettamisesta tulee mielenkiintoiseen aikaan, sillä eri puolilta Venäjää on viime vuosina tihkunut tietoja yhä lisääntyvästä vallanpitäjien epäluulosta suomalais-ugrilaisia kansoja kohtaan.

 

Ei saa pelätä tai hävetä kansallisia kieliä. Niitä osaamalla ihmisestä tulee rikkaampi.

Valtapuolue Yhtenäistä Venäjää edustava Milonov tunnetaan useista skandaalinkäryisistä lausunnoistaan ja lakialoitteistaan, joista tunnetuin on niin sanotun homopropagandan kieltäminen alaikäisiltä. Hän puolustaa voimakkaasti presidentti Vladimir Putinin politiikkaa, ortodoksista uskontoa ja perinteisiä arvoja, mutta toisaalta hänet itsensä on bongattu Suomesta ostamassa Venäjän omien tuontipakotteiden alaisia elintarvikkeita. Milonov oli myös henkilö, jonka aktiivisuudesta alkoi Pietarin Eurooppalaisen yliopiston vainoaminen erilaisilla viranomaistarkastuksilla.

Milonovin henkilöhistorian tietäen onkin erikoista, että juuri hän esiintyy nyt näin Suomi-myönteisenä. Aiemmin hänellä on ollut Suomi-suhteissa muun muassa rooli suomalais-venäläisten lapsikiistojen paisuttelijana. Yksi mahdollisuus on, että Venäjän johto käyttää Milonovia jonkinlaisena ”koepallojen heittelijänä”, jolla testataan yleisön reaktioita eri politiikan suuntaviivoille.