Merenpinta nousee odotettua nopeammin, ja se uhkaa satoja miljoonia ihmisiä - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Merenpinta nousee odotettua nopeammin, ja se uhkaa satoja miljoonia ihmisiä

Merenpinta nousee kipakammin kuin aiemmin on otaksuttu. Nouseva vedenpinta pakottaa pohtimaan ratkaisuja vesimassan pysäyttämiseksi.

19.11.2017 11:42

Maailman meret vellovat uhkaavasti ylöspäin. Nature-lehdessä julkaistut tiedot kertovat, että merenpinta nousee kiihtyvällä tahdilla. Tästä ei ole ollut aiemmin selvyyttä.

Tutkijoiden mukaan huolestuttavaa on, että rannikkovaltiot ovat vasta nyt havahtumassa tilanteeseen. Toisin sanoen niillä on entistä vähemmän aikaa sopeutua seurauksiin merenpinnan nousun jatkuessa.

– Tämä on valtava varoitus meille merenpinnan noususta, joka jatkuu monia vuosisatoja jopa sen jälkeen, kun ilmastonmuutos on pysähtynyt, kertoo Reutersille Cambridgen yliopiston valtamerifyysikko Peter Wadhams, joka ei ollut osallisena tutkimuksessa.

Merenpinnan nousu oli 2,2 millimetriä vuonna 1993, mutta vuonna 2014 lukema oli 3,3 millimetriä. Merenpinnan nousuvauhdissa on ollut siis 50 prosenttia nousua.

Eniten kiihtyvää nousua selittää Grönlannin jääpeitteen sulaminen – se käsitti tutkimuksessa viisi prosenttia kaikesta merenpinnan noususta vuonna 1993, kun taas vuonna 2014 se käsitti yli 25 prosenttia.

Valokuvaaja Paul Souders ikuisti jäävuoren Grönlannin edustalla vuonna 2010.

Myös Etelämanner sulaa kiihtyvällä tahdilla. Heinäkuussa Etelämantereesta irtosi neljän Ahvenanmaan kokoinen jäävuori. Tutkijoiden mukaan ilmastonmuutos on mahdollisesti nopeuttanut irtoamista.

NASA:n lokakuussa 2016 julkaisemassa tutkimuksessa selvisi, että merenpinnan nousua koskevat tiedot 1900-luvulta ovat olleet pahasti alakanttiin: alueesta riippuen laskelmissa on menty metsään 5–28 prosenttia.

Mittaukset perustuivat aiemmin tiettyihin pohjoisen pallonpuoliskon alueisiin, jotka eivät kuitenkaan kerro maapallon laajuudella tapahtuneesta noususta. Toisin kuin arkijärjellä olisi pääteltävissä, eniten merenpinta nousee niillä alueilla, jotka sijaitsevat kauimpana sulavista jääalueista, NASA:n tutkijat kertovat.

Kun jäämassa pienenee, se vähentää jäätiköiden painovoiman vaikutusta. Tämän seurauksena lähellä oleva merivesi siirtyy pois. Niinpä merenpinta nousee nopeimmin Tyynenmeren ja päiväntasaajan alueilla.

Jäätiköiden sulaminen ei ole ainoa merenpintaa nostava tekijä. Asiantuntijat selvittävät, että samalla kun merivesi lämpenee, se myös laajenee.

Valtava jäälohkare irtosi jäätiköstä Alaskassa. Valokuvaaja Paul Souders on kuvannut sulavia jäätiköitä vuodesta 2001.

Mikäli ilmastonmuutos aiheuttaa viiden asteen lämpötilan nousun vuoteen 2100 mennessä, tässä skenaariossa merenpinnan nousun yläraja olisi noin metri, arvioi hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC. Tämä on kuitenkin melko maltillinen ennuste, sillä korkeimmat ennusteet povaavat lähes kahden metrin nousua kuluvan vuosisadan aikana.

Aalto-yliopiston selvitys viime vuodelta kertoo, että vuoteen 2050 mennessä 500 miljoonaa ihmistä asuu alueilla, jotka ovat korkeintaan viisi metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella.

– Tutkimuksen mukaan samalla kun väestö ja vauraus ovat keskittyneet meren ääreen, ruokaa pitää kasvattaa yhä kauempana sieltä, missä ihmiset asuvat. Ylängöt ja vuoristot ovat yhä tärkeämpiä ruoantuotannolle, mutta myös hyvin alttiita ilmastonmuutokselle, kertoo raportissa Aalto-yliopiston professori Olli Varis.

Nopeimmin merenpinta nousee niillä alueilla, joissa maa samanaikaisesti vajoaa. Tällaisiin alueisiin kuuluu esimerkiksi Indonesian pääkaupunki Jakarta, jossa elää nykyisin 10 miljoonaa asukasta.

Poikkeuksellisella tavalla ilmastonmuutoksen seuraukset runnovat Bangladeshin valtiota, jossa elää 160 miljoonaa ihmistä ja joka on pinta-alaltaan puolet Suomesta.

– Tulvien paheneminen ja maaperän suolaantuminen pakottavat jo nyt bangladeshilaisia siirtymään sisämaahan päin, ja lähivuosikymmeninä miljoonat ihmiset joutuvat ilmastopakolaisiksi merenpinnan nousun vuoksi, kertoo tutkija Havu Pellikka Ilmatieteen laitokselta.

Hollantilaiset ovat varautuneet merenpinnan nousuun. Kuvassa valtava Maeslantkeringin pato.

Euroopassakin alavien maiden valtioilla riittää päänvaivaa meren kanssa. Suurten rantakaupunkien, kuten Lontoon, Amsterdamin ja Kööpenhaminan täytyy satsata isot rahat suojautuakseen merenpinnan kohoamiselta.

Kaupungit voivat piiloutua jättimäisten betoniseinien taakse, mutta niiden pysäyttämät vesimassat tuhoavat rannat. Muita vaihtoehtoja ovat säännöllisesti aukaistavat vuorovesiportit tai eläminen meren ehdoilla. Silloin rantojen annetaan muotoutua uudelleen ja asutusta siirretään hiljalleen kohti sisämaata.

Kiinan valtionjohtoa kävi Hollannissa tutustumassa Maeslantkeringin patoon 2007. Pato suojaa Rotterdamin satamaa ja noin miljoonaa hollantilaista.

Eräs tapa elää meren ehdoilla on asettua jättiläismäisille lautoille. Hollannin meritutkimusinstituutin tutkimusryhmä aikoo valmistaa betonista tai teräksestä kelluvan saaren. Saari koostuu 87:sta kolmionmallisesta osasta ja saaren pinta-ala on noin kolme neliökilometriä.

Tutkijat kertovat, että saari tarjoaa ihmisille tilaa työskennellä ja viettää vapaa-aikaa – saarelle tulee esimerkiksi puistoja, jokia ja muita virkistäytymisalueita.

Korkeimpien ennusteiden toteutuessa merenpinta nousee kaikkialla myös Suomen rannikolla. Suomenlahdella tämä nousu voi pahimmillaan olla vuosisadan loppuun mennessä yli 90 senttimetriä, selviää Ilmatieteen laitoksen tiedoista.

Pellikka selvittää, että Suomessa merenpinnan nousun kumoaa osittain maankohoaminen, mutta etenkin Suomenlahden rannikolla tulvariskit kasvavat. Esimerkiksi tammikuun 2005 meritulva aiheutti miljoonavahingot Helsingissä ja muualla etelärannikolla. Merivettä tulvi aina Helsingin Kauppatorille asti.

– Nykyilmastossa tällainen tulva sattuu noin kerran 30 vuodessa, kun vuonna 2050 vastaavia tulvia arvioidaan esiintyvän kaksi kertaa useammin ja vuonna 2100 jo useammin kuin joka toinen vuosi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?