Lee Harvey Oswaldin arvoitus: Syyllinen vai syytön? Yksin vai salaliitossa? - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Lee Harvey Oswaldin arvoitus: Syyllinen vai syytön? Yksin vai salaliitossa?

Dallasin poliisi otti Lee Harvey Oswaldin kiinni pian JFK:n murhan jälkeen.

Julkaistu: 26.10.2017 14:38

Presidentti John F. Kennedyn ampujana pidetty Lee Harvey Oswald oli ristiriitainen ihminen. Torstaina julkistettavat asiakirjat saattavat tuoda uutta tietoa hänen toiminnastaan ennen murhaa.

Presidentti John F. Kennedyn murha Dallasissa 22.11.1963 on viime vuosisadan tunnetuimpia rikoksia, joka on poikinut valtavan määrän salaliittoteorioita.

Torstaina Yhdysvaltain kansallisarkiston odotetaan julkistavan viimeisen erän murhatutkintaan liittyviä asiakirjoja. Jääkö jotakin vielä pimentoon, sitä ei vielä tiedetä.

Lee Harvey Oswald (1939–1963) jäi historiankirjoihin presidentin murhaajana.

Virallisen, tuomari Earl Warrenin johtaman tutkintakomission mukaan 24-vuotias Lee Harvey Oswald ampui JFK:n kiikarikiväärillä työpaikkansa Texasin koulukirjavaraston ikkunasta. Laukauksia oli kolme: ensimmäinen meni ohi, kaksi seuraavaa osuivat. Komissio päätyi siihen, että Oswald toimi yksin.

Yhdysvaltain kongressin tutkintavaliokunta puolestaan päätyi vuonna 1978 siihen, että Oswaldin lisäksi murhahankkeessa oli mahdollisesti mukana toinen ampuja, joka ampui neljännen laukauksen ruohikkoiselta kumpareelta läheltä presidentin autosaattuetta. Siten murha oli ”todennäköisesti” salaliitto.

Valiokunta päätyi todisteiden nojalla sulkemaan pois salaliitosta Neuvostoliiton ja Kuuban hallitukset, keskustiedustelupalvelu CIA:n, liittovaltion poliisin FBI:n ja Salaisen palvelun, Kennedyä vihanneet amerikankuubalaiset järjestöt ja järjestäytyneen rikollisuuden. Valiokunta piti kuitenkin mahdollisena, että Oswaldin rikoskumppanina olisi voinut olla joku yksittäinen Fidel Castroa vastustavan ryhmän tai mafian jäsen.

Salaliittoteoreetikot puolestaan ovat tunnistaneet nimeltä kymmeniä epäiltyjä, joiden uskotaan olleen toinen ampuja, tai kolmas, tai neljäs... Hurjimpien teorioiden mukaan Kennedy kuoli ristitulessa, ja ampujia olisi ollut vielä enemmän kuin kaksi.

Seuraavassa suppea kooste todisteista ja viitteistä, jotka käsittelevät Oswaldin osuutta murhaan. Lista ei ole läheskään täydellinen – aiheesta on kirjoitettu arviolta 2 000 kirjaa.

Viitteitä Oswaldin syyllisyydestä

1. Murha-ase oli Oswaldin postimyynnistä hankkima Carcano-kivääri, joka löytyi koulukirjavarastosta. Aseessa oli Oswaldin sormenjälkiä.

2. Ballistiset todisteet: Koulukirjavaraston kuudennessa kerroksen nurkkauksessa sijainneen ampumapaikan lattialta löytyi kolme kiväärinhylsyä, joihin jääneet jäljet sopivat Oswaldin kivääriin. Yksi kiväärillä ammutuista kolmesta luodista säilyi lähes ehjänä, ja sen uurteet sopivat yhteen kiväärin kanssa.

3. Oswald oli oppinut ampumaan merijalkaväessä. Ampumamatka kuudennen kerroksen ikkunasta Kennedyn limusiiniin oli suhteellisen lyhyt, vain noin 80 metriä. Osuminen tältä matkalta ei ollut erityisen vaikeaa koulutetulle ampujalle.

4. Luonnetodisteet: Oswald oli epävakaa, sosiopaattinen persoona, joka oli epäonnistunut elämässään ja avioliitossaan. Hän halusi olla merkittävä ja tulla huomatuksi. Asepalveluksensa aikana oli tutustui marxilaisuuteen, radikalisoitui ja päätti 1950-luvun lopussa muuttaa Neuvostoliittoon.

 5. Kongressin tutkintakomitean todisteet toisesta ampujasta perustuvat Dallasin poliisin tallentamaan ääninauhaan murhapaikalta. Heikkolaatuista nauhaa voi kuitenkin tulkita toisellakin tavalla eikä sitä pidetä luotettavana todisteena neljännestä laukauksesta ja salaliiton olemassaolosta.

6. Oswald poistui koulukirjavarastosta surmanlaukausten jälkeen. Todistajien mukaan hän kohtasi pakoreittinsä varrella poliisikonstaapeli J.D. Tippitin ja ampui tämän revolverilla. Hänet pidätettiin elokuvateatterista ensin epäiltynä Tippitin murhasta, mutta kytkettiin pian presidentin murhaan. Miksi Oswald yritti paeta, jos hän oli syytön?

7. Muut murhahankkeet: Leski Marina Oswald todisti, että hänen puolisonsa oli aiemmin suunnitellut varapresidentti Richard Nixonin murhaa ja poseerannut aseineen perheen asunnon takapihalla. Leski kertoi myös, että Oswald oli huhtikuussa 1963 yrittänyt murhata Dallasin äärioikeistopiirien merkkimiehen Edwin Walkerin.

 Viitteitä syyttömyydestä ja salaliitosta

1. Ampujasta ei ole suoria silminnäkijähavaintoja. Lisäksi Oswaldista on havaintoja koulukirjavaraston alemmista kerroksista lähellä murhan tapahtuma-aikaa.

2. Murhapaikalla olleiden havainnot ovat epäjohdonmukaisia: toiset todistajat kertoivat kuulleensa laukauksia eri suunnista.

3. Selkeän motiivin ja tunnustuksen puute. Oswald kiisti pidätyksen jälkeen syyllisyytensä sekä Tippitin että presidentin murhaan. Virallista esitutkintaa tai oikeudenkäyntiä ei ehditty pitää, sillä yökerhonomistaja Jack Ruby ampui Oswaldin Dallasin poliisivankilassa kaksi päivää murhan jälkeen.

 4. Abraham Zapruderin murhasta kuvaamassa kaitafilmissä Kennedyn pää näyttää retkahtavan taaksepäin, kun viimeinen, tappava luoti osuu häneen. Se viittaa toiseen ampujaan, joka olisi tulittanut presidenttiä edestäpäin.

5. Ainoa surmanlaukauksista ehjänä säilynyt luoti löytyi paareilta sairaalassa, jonne Kennedy tuotiin. Salaliittoteorian mukaan luodin alkuperästä ei ole täyttä varmuutta – se voi olla lavastus Oswaldin osoittamiseksi syylliseksi.

6. Ruutijäämiä ei löytynyt Oswaldin poskista. Poliisi otti Oswaldin kasvoista parafiininäytteen, josta ei löytynyt merkkejä ruudin sisältämästä nitraatista. Sen sijaan kädestä otetut näytteet olivat positiivisia. Parafiinitestien luotettavuus on kuitenkin asetettu kyseenalaiseksi jo Warrenin komission raportissa.

7. Oswald matkusti Meksikoon hieman ennen murhaa ja vieraili sekä Neuvostoliiton että Kuuban lähetystössä. Saiko hän ohjeita tai vihreää valoa murhaan? Torstaina julkaistavat asiakirjat saattavat paljastaa Meksikon-matkasta uutta tietoa.

8. Tähän saakka salatuista asiakirjoista saattaa paljastua, että CIA oli yhteydessä Oswaldiin tämän palattua Neuvostoliitosta. Teorian mukaan keskustiedustelupalvelu salasi tämän tosiasian Warrenin komissiolta peitelläkseen jättiläismäisen virheensä: kykenemättömyyden estää presidentin murhaa. Yksi odotetuimmista dokumenteista on CIA:n vastavakoiluosaston johtajan James Jesus Angletonin 74-sivuinen kuulustelupöytäkirja vuodelta 1976. Tuolloin salamurhaa tutkinut valiokunta kuuli häntä kongressissa.

Jotkut salaliittoteoreetikot pitävät Oswaldin poseerauskuvia väärennöksinä. Ne on kuitenkin tutkimuksissa todettu aidoiksi.

Lee ja Marina Oswald asuivat tyttärineen tässä talossa Dallasissa.

Yökerhonomistaja Jack Ruby (oik.) ampui Oswaldin kaksi päivää JFK:n murhan jälkeen.

Poliisi pidätti Oswaldin tästä elokuvateatterista Dallasissa.

1. Yhdysvaltain 35. presidentti John F. Kennedy murhattiin Dallasissa 22. marraskuuta 1963. Warrenin komission virallisen tutkinnan mukaan presidenttiin osui kaksi luotia: toinen ylävartaloon ja toinen päähän.

2. Lee Harvey Oswald syntyi 18.10.1939 New Orleansissa. Oswald eli rikkinäisen lapsuuden. Isä kuoli kaksi kuukautta ennen poikansa syntymää, äiti vietti epäsäännöllistä elämää.

3. Oswald liittyi Yhdysvaltain merijalkaväkeen 1956. Hän palveli Yhdysvalloissa, Japanissa ja Filippiineillä. Lokakuussa 1959 hän loikkasi Neuvostoliittoon ja sai viranomaisilta työ- ja asuinpaikan Minskistä.

4. Oswald pettyi oloihinsa Neuvostoliitossa ja palasi takaisin Yhdysvaltoihin kesäkuussa 1962, mukanaan tuore vaimo Marina ja Neuvostoliitossa syntynyt June-tytär. Toinen tytär Audrey syntyi Dallasissa 1963.

5. Liittovaltion poliisi FBI seurasi vasemmistoaktivistina ja Fidel Castron kannattajana tunnetun Oswaldin liikkeitä ja haastatteli tätä Neuvostoliitosta paluun jälkeen.