Asian­tuntija Itävallan vaali­tuloksesta: Sebastian Kurz teki maahan­muutto­keskustelusta asiallista

Julkaistu:

Itävallan vaalit
”Haiderilainen” vapauspuolue keräsi parlamenttivaaleissa kovan kannatuksen, josta parhaan terän söi kuitenkin kansanpuolue vain 31-vuotiaan Sebastian Kurzin johdolla.
Sunnuntaina käytyjen parlamenttivaalien ennusteiden perusteella Kurzin johtama keskusta-oikeistolainen kansanpuolue ÖVP on voittamassa yli 31 prosentin äänimäärällä. Kakkossijasta kisasivat tasaisesti laitaoikeistolainen vapauspuolue (FPÖ) ja sosiaalidemokraatit (SPÖ). FPÖ sai 26:n ja SPÖ 26,9 prosentin kannatuksen.

Liittokansleriksi nousemassa oleva Kurz, 31, haluaa odottaa parlamenttivaalien lopullisia tuloksia ennen kuin hän kommentoi suunnitelmiaan tarkemmin.

Laitaoikeistolle kova kannatus

Turun yliopiston Itävallan politiikkaan perehtynyt yliopistonlehtori Johanna Rainio-Niemi sanoo IS:lle, että laitaoikeistolaisen FPÖ:n nousu oli odotettavissa viime vuoden presidentinvaalin jälkeen. Tuolloin FPÖ:n ehdokas Norbert Hofer kahmi erittäin suuren äänisaaliin.

Presidentinvaalien menestyksen jälkeen oli kovat odotukset, että FPÖ ottaa merkittävän voiton myös parlamenttivaaleissa, Rainio-Niemi sanoo. Hän kuitenkin huomauttaa oikeistopopulismin jyllänneen Itävallassa jo pidemmän aikaa.

– Tietysti takana on myös oikeistopopulistisen liikkeen vähintään vuosikymmenen, tai jopa kahden vuosikymmenen vahvistuminen Itävallassa. Nousun kaikista korkeimmalle huipulle onnistui kuitenkin katkaisemaan kansanpuolueen ja Sebastian Kurzin vaalivoitto.


Vihreät romahtivat

Odotukset olivat korkealla myös vihreiden leirissä, kun Hoferin vastaehdokas Alexander Van der Bellen voitti viime vuoden presidentinvaalin niukasti. Vihreiden ja puolueesta irronneen Peter Pilzin listan kannatus oli jäämässä kuitenkin 3,9 prosenttiin.

Puolue on jäämässä ulos parlamentista, sillä maassa on voimassa 4 prosentin äänikynnys. Vielä edellisissä parlamenttivaaleissa kannatus oli noin 13 prosenttia.

– Odotukset varmasti olivat korkealla myös vihreiden keskuudessa, mutta heillä puolueen sisällä on tapahtunut hajaannusta ja puolue on nyt käytännössä kolmessa osassa tällä hetkellä, Rainio-Niemi sanoo.

Hänen mukaansa niin sanotut ydinvihreät jäivät hankalaan asemaan, kun puolueen nuorisojärjestö lähti selkeästi vasemmalle ja osa puolueväestä oikealle.

– Lisäksi monet, jotka halusivat vastustaa yleispoliittista siirtymää oikealle, ovat vihreiden sijaan äänestäneet sosiaalidemokraatteja, Rainio-Niemi sanoo.

– Yhdenkään yksittäisen puolueen voitto ei ole niin suuri kuin vihreiden tappio.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Kurz on ollut vaitonainen mahdollisesta hallituskoalitiosta, mutta vahvin veikkaus on, että hän ryhtyy rakentamaan koalitiota laitaoikeistolaisen FPÖ:n kanssa.

Rainio-Niemen mukaan Kurz nosti tuloksen tultua julki omassa puheenvuorossaan yllättävän voimakkaasti esiin rakentavan suhtautumisensa Euroopan unioniin. FPÖ puolestaan pyrki vielä vuosi sitten saamaan läpi ajatuksen kansanäänestyksestä Itävallan EU-jäsenyydestä.

– Asennoituminen unioniin on tekijä, joka erottaa eniten vapauspuoluetta FPÖ:tä ja kansanpuoluetta toisistaan. FPÖ on pyörtänyt kantojaan, mutta Kurz on selvästi rakentamassa rakentavasti Euroopan integraatioon suhtautuvaa hallituskoalitiota, toteaa Rainio-Niemi, jonka mukaan vaalituloksen valossa myöskään sosiaalidemokraattien nousu koalitioon ei välttämättä olisi mahdotonta.

Miksi Kurz voitti?

Liittokansleriksi nouseva Kurz oli ennen vaaleja 16–29-vuotiaiden keskuudessa suosituin poliitikko Itävallassa. Nousu politiikan huipulle on ollut rakettimainen, sillä Kurz sai ministerisalkun vain 25-vuotiaana.

– Hänestä ajateltiin aikanaan, että hän on mallinukke, jota vanhempi polvi ohjailee, sanoo Rainio-Niemi, jonka mukaan Kurz on kuitenkin ministeritehtäviensä kautta saanut uskottavuutta politiikalleen.

– Täytyy sanoa, että kansanpuolueen surkean tuloksen presidentinvaalissa 2016 kääntäminen vaalivoitoksi parlamenttivaalissa 2017 on poliittisesti taitava ja vaativa teko.

Rainio-Niemi ei kuitenkaan usko, että Kurzin nousu olisi ainoastaan nuorten äänestäjien ansiota. Hänen mukaansa Kurz käsittelee teemoja, kuten maahanmuutto- ja turvapaikanhakijakysymykset, jotka ovat äänestäjille tärkeitä.

– Samaan aikaan hän on saanut hyvin paljon ääniä vanhemmilta ihmisiltä, jotka ovat kyllästyneet FPÖ:n rumaan kielenkäyttöön. Hänen linjansa on tiukka, mutta hänen on sanottu ”asiallistaneen” maahanmuuttokeskustelun Itävallassa. Tällä maineella hän on varmasti ratsastanut näissä vaaleissa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt