Suomalaisten muistomerkki Kannaksella töhrittiin hakaristein ja punamaalilla

Kuuterselän taistelun muistomerkki on joutunut ankaran ilkivallan kohteeksi Venäjällä – paikallinen historianharrastaja pyytää tuntemattomien tekoa anteeksi suomalaisilta.

Muistomerkki on töhritty kokonaisuudessaan punaisella maalilla.

16.10.2017 13:00 | Päivitetty 16.10.2017 13:06

Muistomerkin vandalisoinnista kertoi ensimmäisenä paikallinen sotahistorian harrastaja Sergei Zagatski venäläisellä VKontakte-sivustolla, jonka jälkeen asia nousi uutiseksi myös muutamissa venäläistiedotusvälineissä.

Zagatskin mukaan muistomerkki oli töhritty sunnuntain vastaisena yönä.

Suomenkielinen teksti ”Himmetä ei muistot koskaan saa” oli sotkettu punaisella maalilla samoin kuin sen venäjänkielinen vastine. Punaista maalia oli valutettu myös muistomerkin keskuspaadessa olevalle tekstille ”Kuuterselkä 1944”.

Venäjänkielinen muistolaatta oli saatu kaiken lisäksi lohkeilemaan ja muistomerkin vieressä oleviin opastetauluihin oli piirretty punaisella maalilla isoja hakaristejä.

– Jotkut ymmärtämättömät ovat valelleet Kuuterselän muistomerkin punaisella maalilla, mitä ilmeisimmin siksi, että suomalaiset pystyttivät sen 13 vuotta sitten ja muistomerkin teksti on myös osittain suomeksi, Kuuterselän eli nykyisen Lebjazhen kylän omilla VKontakte-sivuilla arveltiin.

Zagatski jakoi sosiaalisessa mediassa myös useita valokuvia töhritystä muistomerkistä ja kertoi paikallisten historianharrastajien yrittävän puhdistaa muistomerkin mahdollisuuksien mukaan.

Kun IS otti Zagatskiin yhteyttä maanantaiaamuna, hän saattoi kertoa jo hieman parempia uutisia.

– Saimme kaiken pestyä pois jo eilen. Tänään teemme lohkotun laatan tilalle uuden, Zagatski kertoi.

Zagatski johtaa Karjalankannaksella paikallista sotilaiden jäänteiden etsintäryhmää ja hän on osallistunut myös Kuuterselän taistelupaikkojen kartoittamiseen sekä niiden hoitamiseen.

Töhrijöiden kohteeksi joutunut Kuuterselän muistomerkki on pystytetty vuonna 2004 suomalaisten aloitteesta, mutta sen ideana on vaalia yhdessä taistelun kaikkien uhrien muistoa. Muistomerkki on pystytetty hyvässä yhteistyössä venäläisten kanssa, sillä paikalliset viranomaiset antoivat sille tarvittavat luvat ja paikalliset historianharrastajat olivat myös mukana toteuttamassa projektia.

– Haluankin pyytää anteeksi suomalaisilta kollegoiltamme ja muistomerkin tekijöiltä meidän idioottiemme puolesta ja vakuutan, että me korjaamme kaiken ennalleen pikaisesti, Zagatski halusi viestittää IS:n kautta Suomeen.

Kuuterselän taistelu oli Kannaksen suurhyökkäyksen alkuvaiheessa 14.–15. kesäkuuta 1944 suomalaisten ja neuvostojoukkojen välillä käyty taistelu. Se päättyi suomalaisten vetäytymiseen ja Vammelsuu-Taipale-tukilinjan osittaiseen murtumiseen.

Venäjän julkisuudessa on viime aikoina ollut runsaasti kirjoituksia, joissa väitetään fasismin ja natsismin olevan leviämässä Euroopassa ja muodostavan uhan Venäjälle.

Tuorein esimerkki suomalaisten maineen tahraamisesta oli Venäjän hallituksen lehden Rossiiskaja gazetan reportaasi, jossa suomalaisten tiedustelijoiden vihjailtiin surmanneen Vladimir Putinin mummon Tverin lähellä 1941. Koko juttu vilisi vääriä ja sotkettuja tietoja, mutta se loi tehokkaasti mielikuvaa ”Moskovan porteille asti edenneistä suomalaisfasisteista” niille tavallisille venäläislukijoille, joiden oma tietämys sotahistoriasta on hämärä. Lisää aiheesta voit lukea täältä.

Suomalaisten rooli toisessa maailmansodassa on ollut Venäjällä tapetilla viime aikoina myös siksi, että Pietariin puuhataan parhaillaan Leningradin piirityksen museota.

Piiritysmuseon arkkitehtikilpailusta nousi kohua sen vuoksi, että kilpailuun oli kutsuttu mukaan arkkitehtitoimistot myös Saksasta, Suomesta ja Norjasta. Kaikkia kolmea ulkomaalaistoimistoa vastaan hyökättiin Venäjän julkisuudessa sillä perusteella, että toimistojen kotimaat olivat ”pitäneet yllä Leningradin piiritystä”. Lahdelma & Mahlamäki -arkkitehtitoimiston ehdotus selvisi kilpailussa yllättäen kuitenkin neljän parhaan joukkoon, mutta voitto päätettiin antaa vastikään pietarilaiselle Studio 44:lle.

Kuuterselän muistomerkin töhrijöiden henkilöllisyyttä tai motiiveja ei tiedetä, joten Venäjän yleisen ilmapiirin mahdollista vaikutusta tekijöihin on vaikea arvioida. Zagatskilla on oma teoriansa siitä, mistä töhriminen kertoo.

– Mistäkö tämä kertoo? Se kertoo joidenkin hyypiöiden päässä olevasta täydellisestä idiotismista ja barbarismista.

Zagatskin mukaan töhrijöillä ei tunnu olevan mitään käsitystä esimerkiksi siitä, mitä historian kunnioittaminen tarkoittaa ja miksi muistomerkkejä on pystytetty. Pari vuotta sitten vandalismin kohteeksi joutui esimerkiksi neuvostoliittolaisille panssarivaunumiehille pystytetty muistomerkki, joka sijaitsee vain noin 1,5 kilometrin päässä nyt töhritystä Kuuterselän muistomerkistä.

Sotaveteraani Sakari Sippola kertoo ISTV:n 100 tarinaa sodasta -sarjassa, millaista oli taistelu Kuuterselässä vihollisen panssareita vastaan kesällä 1944. Katso video alla.

Suomalaiset käyttivät Kuuterselän vastahyökkäyksessä parasta panssarikalustoaan, Sturmgeschütz-rynnäkkötykkejä. Katso rynnäkkötykin esittely alla olevalta videolta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?