Venäjän hallituksen lehti kirjoittaa uusiksi sotahistoriaa: ”Suomalaisia tiedustelijoita” vihjaillaan Putinin mummon surmaajiksi - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Venäjän hallituksen lehti kirjoittaa uusiksi sotahistoriaa: ”Suomalaisia tiedustelijoita” vihjaillaan Putinin mummon surmaajiksi

Rossiiskaja gazeta -lehden laaja reportaasi leimaa yllättäen suomalaiset sotilaat syyllisiksi Vladimir Putinin mummon kuolemaan Tverin lähellä vuonna 1941.

14.10.2017 9:10

Venäjän presidentti Vladimir Putin juhli 7. lokakuuta 65-vuotissyntymäpäiväänsä, minkä johdosta Venäjän hallituksen lehti oli matkustanut Tverin lähistöllä sijaitseviin kyliin selvittämään presidentin ja hänen sukunsa syntyjuuria.

Laajassa reportaasissa kuvaillaan Tverin alueen pikkukyliä Turginovoa ja Pominovoa, joista presidentti Putinin isän- ja äidinpuolen suvut ovat lähtöisin.

Kylien vieressä sijaitsee kuuluisa Zavidovon puistoalue, jossa on yksi Venäjän presidentin käytössä olevista huviloista, joten siinä mielessä Putin on päässyt nyt presidenttinä palaamaan takaisin sukunsa juurille.

RG:n jutun kummallisin väite sisältyy tarinaan Jelizaveta Shelomovasta, joka oli Putinin julkisen sukupuun mukaan presidentin mummo eli siis Maria Putinan (os. Shelomova) äiti.

Jelizaveta Shelomovasta on tähän mennessä kerrottu useissa muissa venäläisissä lähteissä tieto, jonka mukaan hän kuoli saksalaisjoukkojen luodista. Joissakin lähteissä hänen kuolinpäiväkseen mainitaan 13. lokakuuta 1941, mutta toisten tietojen mukaan oikea päivämäärä olisi sittenkin 13. marraskuuta 1941.

Hyväsydämisen Jelizavetan on kerrottu vieneen Pominovon kylän lähellä asemissa olleille neuvostosotilaille keitettyjä perunoita, kun saksalaisten luoti oli osunut häntä vatsaan. Monissa lähteissä puhutaan kaiken lisäksi harhaluodista, mutta joissakin viitataan hänen tahalliseen surmaamiseensa.

Venäjän hallituksen lehden tuoreessa jutussa tapahtumista annetaan kuitenkin aivan toisenlainen mielikuva.

RG:n jutussa kerrotaan, kuinka Jelizaveta Shelomova kantoi neuvostosotilaille paitsi keitettyjä perunoita niin myös lääkkeitä ja sidetarvikkeita. Artikkelin mukaan Pominovon kylän olivat kuitenkin vuonna 1941 miehittäneet suomalaiset.

– Vuonna 1941 fasistit valtasivat Pominovon. Ei pitkäksi aikaa, vain pariksi kuukaudeksi. Meidän poteromme olivat lähistöllä. Mutta kylään olivat asettuneet suomalaiset. Jelizaveta kantoi meidän asemiimme kuumia perunoita ja sideharsoa, ruokki ja lääkitsi Puna-armeijan sotilaita, RG:n toimittaja Juri Snegirev kuvailee jutussa.

– Suomalaiset tiedustelijat saivat (tämän) selville ja varoittivat Jelizavetaa ankarasti: ”Jos vielä kerran näemme sinut puna-armeijalaisten luona niin pum-pam! Ammumme!” Snegirev jatkaa eläytyvää kuvailua reportaasissaan.

Artikkelin mukaan Jelizaveta ei kuitenkaan totellut suomalaisten tiedustelijoiden varoitusta, vaan hän meni jälleen kerran auttamaan puna-armeijalaisia.

– Hänellä oli hyvä sydän. Ja luonne… Hän ei ajatellut itseään. Fasistien luoti iskeytyi hänen selkäänsä, Snegirev kirjoittaa ja siirtyy sitten kuvailemaan Jelizavetan hautaa.

Snegirevin jutussa erikoista on se, että aiempien Venäjän median julkaisemien Jelizaveta-tarinoiden kanssa siinä täsmäävät vain hänen kuolinvuotensa ja kertomus keitettyjen perunoiden viennistä rintamalle. Jopa Jelizavetan sukulaisuus Putiniin on kerrottu käyttäen termiä ”dvojurodnaja babushka”, mikä viittaa pikemminkin mummon siskoon.

Aiemmissa lähteissä esiintynyt tulkinta ”harhaluodista vatsaan” on muuttunut nyt jutussa hyvin selkeäksi vihjaukseksi siitä, että fasistit ampuivat Jelizavetaa tarkoituksella selkään. Ja vaikka ampujiksi ei suoranaisesti väitetä suomalaisia, niin tämä mielleyhtymä syntyy sen vuoksi, että suomalaisten tiedustelijoiden kerrotaan uhanneen Jelizavetaa ensin ampumisella - jonka jälkeen luoti jo osuikin häntä selkään.

Suomalaisen historiantuntemuksen kannalta jutun oudoin väite liittyy kuitenkin kertomukseen siitä, että suomalaiset sotilaat olisivat 1941 mukamas asettuneet Pominovon kylään, joka sijaitsee Suomesta katsoen jo aivan Moskovan porteilla.

Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Petteri Lalu kuittaa Rossiiskaja gazetan väitteet tuoreeltaan ”neuvostosotilashirviin rinnastettavaksi väitteeksi”.

– Suomalaisia ei ollut tietojeni mukaan Tverin alueella, joka kuului Saksan Keskisen armeijaryhmän alueeseen. Suomalainen SS-pataljoona taisteli Ukrainassa ja myöhemmin Kaukasuksella, Lalu kertoo.

RG:n jutusta saa myös mielikuvan, että koko Pominovon kylä olisi ollut laajemminkin suomalaisten sotilaiden hallussa, vaikka yksilöidymmin puhutaan nimenomaan suomalaisista tiedustelijoista.

Vuonna 1941 suomalaisten rintamalinjat eivät ulottuneet kuitenkaan lähellekään Pominovoa eikä yleisen suomalaisen käsityksen mukaan myöskään tiedustelijoita lähetetty Moskovan porteille saakka. Lalun mukaan suomalaiset varautuivat sen sijaan lähettämään Leningradiin tiedustelijoita myös Suomenlahden eteläpuolitse, mikäli saksalaiset olisivat päässeet vuonna 1941 kaupunkiin.

Jos RG:n jutun outoja vihjailuja yrittäisi jotenkin selittää järkeenkäyviksi, yksi mahdollisuus olisi se, että ”suomalaisilla” viitattaisiin Tverin karjalaisiin, joista jotkut olisivat saattaneet siirtyä jo 1941 saksalaisten kätyreiksi.

Toisaalta venäjänkielisestä internetistä löytyy myös muita aiemmin julkaistuja artikkeleita ja keskustelupalstojen väitteitä, joissa suomalaisten sotilaiden väitetään taistelleen myös Moskovan ympäristössä sekä Kalininin eli nykyisen Tverin alueella.

– Suomalaiset ovat hyvin vakavaa sakkia. Kaikista näkemistäni juuri heillä oli yksittäisten sotilaiden koulutus kaikkein korkeimmalla tasolla. Kalininin lähistöllä heillä oli kaksi prikaatia. Heitä lähetettiin meidän selustaamme tiedustelijoiksi ja sabotaasitehtäviin, kertoo nimettömänä pysyttelevä neuvostoupseeri Karelija-lehdessä vuonna 2006.

Venäläisittäin prikaatilla tarkoitetaan yleensä armeijan yksikköä, jossa on 1000 – 4000 sotilasta, joten mikäli suomalaisilla olisi ollut Kalininin eli nykyisen Tverin luona näin iso sotilasmäärä, myös suomalaiset tutkijat olisivat siitä mitä todennäköisimmin tietoisia.

Lalun mukaan mahdollista on, että Neuvostoliitossa on tulkittu helposti suomalaisiksi sellaisia saksalaisten riveissä taistelleita sotilaita, jotka ovat olleet jollain tavalla saksalaisista poikkeavan näköisiä. Suomalaisista oli talvisodan myötä luotu mielikuvaa taitavina hiihtäjinä, ovelina tarkka-ampujina ja julmina sotureina, minkä vuoksi ”suomalaisia” alettiin nähdä myös jatkosodan aikana sellaisissakin paikoissa Neuvostoliittoa, missä heitä ei ollut.

Saksalaisten riveissä taisteli erityisesti myöhempinä sotavuosina myös monien eurooppalaisten maiden sotilaita, esimerkiksi tanskalaisia, norjalaisia ja hollantilaisia, joita on saatettu luulla suomalaisiksi. Myös yksittäisiä suomalaisia vapaaehtoisia on saattanut olla periaatteessa missä päin vain saksalaisten mukana, mutta RG:n jutun vihjailut laajemmasta suomalaisjoukosta Pominovossa eivät selity silti tälläkään teorialla.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?