Soini toivoo neuvotteluja Kataloniaan: ”Ei pidä luoda ituja ääriajattelijalle”

Ulkoministeri Timo Soini (sin) patistaa niin Espanjan keskushallintoa kuin Katalonian johtoa neuvottelupöytään, jotta asiaan löytyy ratkaisu.

Timo Soini puhui Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ihmisoikeusneuvostossa syyskuussa.

1.10.2017 22:28

Kataloniassa kuohuu. Espanjan itsehallintoalue Katalonia uhmasi keskushallintoa järjestämällä kansanäänestyksen itsenäistymisestään. Alue uhkasi, että mikäli kansanäänestys estetään, se julistautuu yksipuolisesti itsenäiseksi. Espanja pyrki estämään äänestyksen poliisin voimin. Väkivaltaisissa mellakoissa on tiettävästi loukkaantunut satoja ihmisiä.

– Siellä vaan pitää nyt ottaa järki käteen, rauhoittua ja mennä neuvottelupöytään. Väkivalta ei ole hyväksyttävä keino. En sitä suosi, enkä halua, ulkoministeri Timo Soini (sin) sanoo.

Soini ei halua arvostella Espanjan keskushallinnon ratkaisua estää äänestys voimakeinoin, mutta sanoo, että voimankäytön on aina pysyttävä kohtuudessa.

– Ylilyönnit ruokkivat ilmiöitä, jotka eivät ratkaise asioita, vaan luovat niitä lisää. Eivät tällaiset asiat myöskään mene yksipuolisilla julistuksilla. Ei näitä asioita voi niin tehdä, että julistaudunpa itsenäiseksi ja liityn Euroopan unioniin, Soini sanoo.

Ulkoministeri huomauttaa, että yksikään maa ei liity EU:iin ilman Suomen hyväksyntää, muttei myöskään Espanjan. Jos Katalonia teoriassa itsenäistyisi, entinen emämaa voisi halutessaan helposti evätä pääsyn EU:n jäseneksi.

Hyviä esimerkkejä maailmalta

Timo Soini antaa neuvottelujen tuloksista hyvänä esimerkkinä Skotlannin kansanäänestyksen. Skotit äänestivät syksyllä 2014 itsenäisyydestä ja päätyivät siihen tulokseen, että alue pysyy Yhdistyneissä kuningaskunnissa.

– He keskustelivat Britannian kanssa ja päättivät yhdessä tuumin, että kansanäänestys järjestetään. Niin tehtiin, tulos tuli ja sitä on kunnioitettu.

Soini sanoo, että neuvotteluilla on mahdollista ratkaista kipeitäkin asioita. Hän nostaa esiin Espanjan Baskimaan, jossa tehtiin vuosikymmeniä töitä itsehallintoratkaisun eteen. Se johti siihen, että Baskien separatistijärjestö ETA lopetti väkivaltaisuudet. Kansainvälisen yhteisön silmin kyse on terroristijärjestöstä, mutta jäsenet itse mieltävät itsensä vapaustaistelijoiksi.

– Toinen esimerkki löytyy Irlannista. Kun kävin minulle rakkaassa maassa ensimmäisiä kertoja, menin kovien turvatarkastusten kautta. Kaikki pengottiin matkalla Dublinista Belfastiin 1980-luvulla. Sekin saatiin neuvottelemalla rauhoitettua ja rajat auki. Toivon, että ymmärretään, että nämäkin kaksi kipeää asiaa kuten IRA ja ETA on saatu neuvottelemalla purettua.

IRA, eli Irlannin tasavaltalaisarmeija, on irlantilaisten nationalistijärjestö, joka taisteli Britanniaa vastaan Irlannin itsenäistymisen tai itsehallinnon puolesta. Maan itsenäistyttyä se jatkoi toimintaansa Britannian hallitsemassa Pohjois-Irlannissa. ETA:n lailla kansainvälinen yhteisö tulkitsee IRA:n terroristijärjestöksi.

”Ymmärrän innon ja palon”

Timo Soini viittaa ETA:n ja IRA:n esimerkkeihin siksi, että asiantuntijat ovat esittäneet huolensa siitä, että Kataloniaan voisi muodostua aseellinen nationalistinen itsenäisyysliike, siis terroristijärjestö.

– Toivon, että siihen ei lähdetä. En usko, että kukaan haluaa sitä, mutta vahingossakaan ei pidä luoda ituja kellekään ääriajattelijalle niin, että he käyttäisivät sinänsä hyvää itsenäisyystahtoa tällaisen polttoaineena.

Soini ei halua lähteä ohjeistamaan tai arvostelemaan Espanjan keskushallintoa eikä kieltää tai yllyttää Kataloniaa itsenäistymishaaveiden suhteen. Hän sanoo, että suomalaisetkin ovat herkkiä, jos ulkopuolelta ruvetaan neuvomaan.

– Ymmärrän innon ja palon, mutta tämä maailma on neuvotteluprosessien maailma. Vain niin tulee tulosta. Siitä vain pöydän ääreen vääntämään, Soini toteaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?