Useat paikalliset jättivät äänestämättä Katalonian itsenäisyydestä, koska he eivät halua nimiään laittomiin vaaleihin osallistuneiden listalle, kertoi Barcelonassa kymmenen vuotta asunut Johanna Janger-Polaina.
Hänen mukaansa esimerkiksi valtion työntekijät eivät halua nimiään listalle, josta kävisi ilmi, että he ovat käyneet äänestämässä.
– Sitä ei tiedä, mihin se johtaisi, koska äänestys on laiton, Janger-Polaina sanoi STT:lle puhelimessa sunnuntaina äänestyksen vielä jatkuessa.
Katalonialaisten suunnatessa sunnuntaina äänestysuurnille espanjalais-suomalainen perhe oli päättänyt tehdä päinvastoin ja välttää äänestyspaikkoja.
Kaksilapsisen perheen isä on espanjalainen.
– Onhan tässä hiukan pelokas olo. Mieheni lähti juuri vanhemman pojan kanssa uimaan, mutta he ajavat reittiä, joka ei kulje kahden lähellä olevan äänestyspaikan ohi, Janger-Polaina kertoi.
Lasten tulevaisuus huolestuttaa
Syy, miksi perheessä ei itsenäistymisaikeille lämmetä, on huoli lasten tulevaisuudesta. Perheen 4-vuotias poika ei saa mitään espanjan kielen opetusta koulussa.
– Sitä ei koeta tärkeäksi. Englantia opetetaan kyllä liikunnan yhteydessä, mutta espanja tulee lukujärjestykseen vasta 6-vuotiaana oppivelvollisuuden alkaessa. Jos lapsi sanoo jotain luokassa espanjaksi, häntä kehotetaan sanomaan asia katalaaniksi. Se on nelivuotiaalta aika paljon vaadittu, Janger-Polaina pohti.
– Mutta kyllä meilläkin on ihan yhtäläinen oikeus asua ja saada koulutusta täällä kuin katalaaninaapureillamme.
Kansainvälisessä yrityksessä työskentelevän Janger-Polainan mukaan itsenäisyysäänestys herätti paikallisilla työpaikoilla sen verran kuumia tunteita, että joissakin yrityksissä politiikasta puhuminen on kielletty kokonaan. Kävi äänestyksessä miten tahansa, jää päivä varmasti monen muistoihin.
– Mikään ei varmaan ole entisensä tämän päivän jälkeen, Janger-Polaina sanoi.
