Zapad 2017: Liettuan rajalla erikoinen pullistuma – alueella ihaillaan Venäjää: ”Putin voisi luoda siellä kaaosta”

Julkaistu:

Liettua
Liettuan kaakkoisrajalla elävä puolalaisvähemmistö ihailee Vladimir Putinia. Haaveita omasta ”kansantasavallasta” lietsotaan internetissä.
Liettuan kaakkoisrajalla on erikoinen pullistuma, joka muistuttaa kovasti Suomen valtion itärajaa ajalta ennen talvisodan sanelemia alueluovutuksia.

Kyse on Šalčininkain kunnallispiiriin kuuluvista pikkukylistä, jotka ovat Valko-Venäjän rajan syleilyssä aivan samalla tavalla kuin kuuluisa Hyrsylän mutka oli aikanaan Neuvostoliiton rajan ympäröimänä Karjalassa.

Ei tarvitse olla suurikaan sotastrategisti ymmärtääkseen, että jos Liettua joutuisi joskus sotilaalliseen konfliktiin Venäjän kanssa, juuri Šalčininkain alueesta tulisi yksi kriittisimmistä kohdista.

Suomen historiassa Hyrsylän mutka osoittautui tragediaksi, koska pussinperällä olevaa väestöä ei ehditty evakuoida ajoissa ja siviilit jäivät neuvostohyökkääjien vangeiksi. Liettuassa pelätään nyt puolestaan Šalčininkain kohdalla aivan toisenlaista ongelmaa:

– Jopa noin 80 prosenttia seudun asukkaista saattaisi asettua Venäjän puolelle, jos tulisi sotilaallinen konflikti, Liettuan armeijan informaatio-operaatioista vastaava everstiluutnantti Linas Idzelis sanoi IS:lle Vilnassa.

– Alue on ongelmallinen, sillä siellä elävät ihmiset katsovat Venäjän televisiota ja heillä on siihen voimakas riippuvuussuhde, mikä puolestaan näkyy heidän asenteissaan, Idzelis kuvaili.

IS vieraili Šalčininkain kaupungissa ja syvällä Liettuan rajan pullistumassa sijaitsevissa pikkukylissä juuri samaan aikaan, kun Venäjä aloitteli Zapad 2017 -sotaharjoitustaan yhdessä Valko-Venäjän kanssa. Sotaharjoitusta varten Valko-Venäjälle luotu Vejshnorijan mielikuvitusvaltio sijaitsee vain kivenheiton päässä näistä liettualaiskylistä.

Elämä rajalla näyttää raukean rauhalliselta, mutta pinnan alla kuohuu selvästi. Jo ensimmäinen satunnainen haastateltava tuo selkeästi esille seudun asukkaiden Venäjä-mielisyyden ja länsikriittisyyden.

 

Meille Venäjä ja Putin eivät ole uhka, vaan uhkia ovat Yhdysvallat, Nato ja Bryssel.

Liettuanpuolalainen Lilia Neverkevič valittelee ensin, kuinka elämä heidän asuinseudullaan on köyhää eikä eläke riitä mihinkään.

– Kun rahayksikkö oli vielä liti, eläke riitti edes jotenkin. Nyt kun on euro, niin 200 eurolla ei saa yhtään mitään, Neverkevič valitti.

Kun Neverkevičiltä kysyy, onko hän huolissaan rajan takana käytävistä Zapad 2017 -harjoituksista, hän kiistää kaikki huolet. Tietonsa maailman menosta hän kertoo saavansa katsomalla Venäjän televisiokanavia, sillä puolankielisenä hänen on helpompi seurata niitä kuin liettuankielisiä viestimiä.

– Tulisipa edes Venäjä ja ottaisi meidät, ehkä elämä sitten korjaantuisi, Neverkevič puuskahti ja sanoi tämän toiveen siihen tyyliin, että haave pääsystä Venäjän pelastamaksi ei tullut hänelle selvästikään nyt ensimmäistä kertaa mieleen.

Liettuassa Kremlin informaatiovaikuttamisen kärki ei kohdistu niinkään - tai ei ainakaan yksinomaan - venäläisiin ”maanmiehiin”, vaan juuri liettuanpuolalaisiin. Ja vaikka Puolassa asuvilla puolalaisilla on tunnetusti isojakin epäluuloja Venäjän suhteen, liettuanpuolalaisiin tämä sääntö ei yllättäen pädekään.


Moni Šalčininkain seudun asukkaista tuntuu elävän jonkinlaisessa neuvostonostalgiassa, ja Vladimir Putinista on tullut heille uusi ihailun kohde.

– Kun Neuvostoliitto oli vielä olemassa, meillä oli täällä kaikki hyvin. Oli tehtaita ja ihmisillä oli töitä, mutta nyt nuoriso muuttaa ulkomaille etsimään töitä, Šalčininkain torilla sieniä ja vaatteita myyneet naiset valittivat.

 

Jos minä olisin Putin, katsoisin tätä aluetta Liettuassa. Siellä voisi luoda kaaosta.


Kun tuli aika kysyä haastateltujen nimiä, moni kieltäytyi, mikä kertoo omaa kieltään seudun asukkaiden epäluuloista Liettuan hallitusta kohtaan.

– Meille Venäjä ja Putin eivät ole uhka, vaan uhkia ovat Yhdysvallat, Nato ja Bryssel, naiset selittivät.

Kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut Vilnan yliopiston apulaisprofessori Margarita Šešelgytė uskoo, että Kremlissä tiedetään tarkkaan Kaakkois-Liettuan puolalaisalueen sopivuus hybridivaikuttamiseen.

– Jos minä olisin Putin, katsoisin tätä aluetta Liettuassa. Siellä voisi luoda kaaosta, Šešelgytė sanoi IS:lle.


”Vihreitä miehiä” torjuttiin harjoituksessa Šalčininkain alueella

Liettuan viranomaiset ovat varautuneet siihen, että jonain päivänä Venäjä saattaisi käynnistää Šalčininkain alueella samanlaisen ”kansantasavalta-projektin” kuin on Itä-Ukrainan Donetskissa ja Luhanskissa.

Huhtikuussa Liettuan sisäministeriö järjesti esimerkiksi Šalčininkaissa harjoituksen, jossa tunnuksettomien ”vihreiden miesten” kerrottiin soluttautuneen maahan ulkomailta junalla.

Venäjää ei harjoituksessa mainittu, mutta skenaario oli kuin suoraan Krimin valtauksesta 2014. Juna oli puolestaan ilmeinen viittaus Moskovasta Liettuan läpi Kaliningradiin kulkevaan junaan.

Lehdistöön levisi myös tieto, että ulkovallan tukemat ”kapinallisjoukot” olisivat harjoituksen aikana julistaneet perustavansa liettuanpuolalaisten oman ”Šalčininkain kansantasavallan”.

Ajatus liettuanpuolalaisten käytöstä Kremlin työkaluna ei ole uusi. Neuvostoliiton kuolinkamppailun aikaan 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa liettuanpuolalaiset yrittivät vaatia Kaakkois-Liettuaan omaa autonomista aluettaan Moskovan tuella.

Nykyisin internetistä löytyy myös useita sivustoja, joissa pidetään yllä ajatusta liettuanpuolalaisten autonomiasta tai kansantasavallasta. Näitä kuvitteellisia Venäjä-mielisiä kansantasavaltoja varten jo luotu erilaista valtiollista symboliikkaakin, jota pidetään toistaiseksi yllä melko pienellä liekillä. Sivustojen taustavoimien arvellaan olevan kytköksissä Venäjään.

– Sosiaalisesta mediasta löytyy esimerkiksi ”Vilnan kansantasavallalle” perustettu sivusto sekä lukuisia muita. Kaava noudattaa niissä Itä-Ukrainan mallia. Jos Venäjä saisi joskus tilaisuuden, niin nämä sivustot ja symbolit olisivat siis valmiina odottamassa, Venäjän hybridivaikuttamiseen perehtynyt everstiluutnantti Linas Idzelis muistutti.

Zapad 2017 -harjoituksessa Venäjä on kertonut opettelevansa tukahduttamaan terroristi- ja separatistiryhmiä, jotka yrittävät horjuttaa Venäjän yhteiskunnallista tilannetta.

Liettuassa ja muissa Baltian maissa Zapadia seurataan tarkasti juuri päinvastaisesta asetelmasta. Eli harjoitteleeko Venäjä Zapadissa sitä, miten se itse voisi tehokkaammin yllyttää naapurimaidensa mahdollisia separatistimielisiä ryhmiä?

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt