Päivä Pohjois-Korean edellisen ydinkokeen jälkeen Etelä-Korean puolustusministeri Song Young-moon julisti, että maa aikoo vuoden loppuun saada toimintakuntoon “mestausjoukkojen” nimellä kulkevan sotilaiden erikoisjoukon, kirjoittaa New York Times.
Video:Tällainen on Pohjois-Korean aseistus.
Ainakaan julkisesti joukon tehtäväksi ei ole annettu Kim Jong-unin surmaamista, mutta ilmoitusta pidetään vakavana varoituksena. Erikoisjoukkojen pääasiallinen tehtävä lienee tuhota pohjoisen mahdollisuus käyttää ydinaseita ja johtaa sotilasjoukkoja.
– Sen iskukohteita saattavat olla poliittinen ja sotilaallinen johto, mutta se voi myös iskeä viestintäkanaviin ja muuhun infrastruktuuriin estääkseen joukkojen komentamisen, kommentoi tutkija Brendan Thomas-Noone Sydneyn yliopistosta australialaissivustolle.
Ministerin mukaan virallisesti nimellä Spartan 3000 tunnetun erikoisjoukon tehtävänä on tarvittaessa suorittaa tehtäviä Pohjois-Korean rajan yli esimerkiksi öiseen aikaan. Samaan aikaan maa kehittää ohjuksia, jotka pystyivät iskemään ja tuhoamaan maanalaisia bunkkereja, Kim Jong-unin mahdollisia piilopaikkoja.
– Paras pelote, joka meillä voi olla, omat ydinaseet pois lukien, on saada Kim Jong-un pelkäämään henkensä puolesta, eläköitynyt Etelä-Korean kenraali ja armeijan johtava strategi Shin Won-sik sanoo New York Timesille.
– Keskiaikaisen kaltaisessa järjestelmässä, joka Pohjois-Koreassa on, Kim Jong-unin henki yksin on yhtä arvokas kuin satojentuhansien tavallisten ihmisten, joita uhattaisiin ydinaseella.
Kim Jong-unista eroon hankkiutumisella on spekuloitu pitkään, mutta Yhdysvallat on kiistänyt, että se pyrkisi vaihtamaan Pohjois-Korean nykyhallintoa.
Aiemmalla kerralla, kun Etelä-Korea tiettävästi yritti Pohjois-Korean johtajan surmaamista, kaikki meni pahasti pieleen.
1960-luvun lopulla maa koulutti 31 vankilasta ja kaduilta poimimaansa kovanaamaa ajatuksenaan ujuttaa heidät rajan yli pohjoiseen tappamaan silloinen johtaja Kim Il-sung. Hieman aiemmin Pohjois-Korean kommandot olivat onnistuneet tunkeutumaan lähes Etelä-Korean presidentin palatsille ilmeisesti salamurha-aikeissa hekin.
Kun suunnitelma keskeytettiin, iskujoukko nousi kapinaan, surmasi kouluttajansa, matkasi pääkaupunki Souliin ja lopulta räjäytti itsensä sotilaiden kanssa käydyssä tulitaistelussa.
Etelä-Korealle häpeällisestä tapauksesta vaiettiin pitkään, mutta 2000-luvun alussa se päätyi elokuvaksi.
