Ulkomaat

IS tapasi Trumpin karkotuspäätöksen kohteeksi joutuneita ”unelmoijia” – ”Muistuttaa natsi-Saksan tapahtumia”

Julkaistu:

Donald Trump kumosi ohjelman, jonka suojissa 800 000 nuorta siirtolaista on rakentanut elämäänsä. IS tapasi mielenilmauksessa unelmoijiksi kutsuttuja nuoria – sekä kaksi Trumpia kannattavaa vastamielenosoittajaa.
Presidentti Donald Trumpin hallinto kumosi tiistaina 800 000 nuorta siirtolaista suojelleen ohjelman eli DACA:n (Deferred Action for Childhood Arrivals). Nämä unelmoijiksi (dreamers) kutsutut nuoret tuotiin Yhdysvaltoihin laittomasti lapsina. Monet eivät edes muista synnyinmaataan. Ellei kongressi laillista unelmoijia puolen vuoden sisällä, heitä uhkaa karkotus maasta.

Tätä osattiin odottaa. Unelmoijat ja heidän tukijansa olivat kampanjoineet useita päiviä DACA-asetuksen säilyttämisen puo­lesta. Oikeusministeri Jeff Sessionsin virallinen ilmoitus DACA:n päättymisestä ei yllättänyt ketään.

Nuori mies bloggaa kiivaasti uutisesta keskellä mielenosoitusta Los Angelesin keskustassa.

– Tämä oli pettymys, sillä menemme taaksepäin emmekä eteenpäin. Tiesimme alusta lähtien, että DACA oli väliaikaisratkaisu. Ehkäpä saamme tilalle jotain parempaa ja pysyvää, Ivan Ceja sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Valtaosa unelmoijista tulee Latinalaisesta Amerikasta. Eniten heitä on Meksikosta, josta myös Ceja on kotoisin.

Perheen tullessa maahan hän oli yhdeksän kuukautta vanha. Kaksi nuorempaa veljeä syntyivät Yhdysvalloissa ja ovat maan kansalaisia. Vanhemmilla on green card eli pysyvä oleskelulupa. Ivan uhkaa nyt ainoana perheestä pudota tyhjän päälle.

– En pelkää. Olen ollut koko elämäni paperiton. Tiedän, että tulen pärjäämään. Se olisi helpompaa, jos DACA olisi säilytetty. Olen kyllästynyt siihen, että poliitikot pelaavat pelejä elämällämme, Ceja tilittää.

Hän opiskelee yliopistossa ja toimittaa luvattomien siirtolaisten nettisivuja.

– Onneksi Kaliforniassa paperitonkin voi jatkaa yliopisto-opintojaan, saada opintolainaa ja ajokortin. Pelkään nuorten puolesta osavaltioissa, joissa ei ole noita lakeja.


Ceja ei usko, että Trumpin hallinnon kovat otteet siirtolaisten kanssa saisivat luvattomia oma-aloitteisesti poistumaan maasta.

– Minimipalkkatöitä tekevät siirtolaiset eivät voi tuosta vain pakata laukkujaan ja lähteä.

Melody Klingenfuss, 23, syntyi Guatemalassa teini-ikäiselle yksinhuoltajaäidille. Tämä koetti huolehtia tyttärestään parhaansa mukaan. Kun se ei onnistunut, äiti jätti lapsen isänsä huostaan ja lähti etsimään parempaa elämää Yhdysvalloista.

Klingenfuss kasvoi ensin isoisänsä ja tämän kuoltua muiden sukulaisten luona. Ystävä toi hänet yhdeksänvuotiaana äidin luo Los Angelesiin.

– Se oli valtava kulttuurishokki. Yhtäkkiä olin suurkaupungissa, jossa oli päällystettyjä katuja. Ensimmäiset kuusi kuukautta olivat vaikeita, Klingenfuss kuvailee.

Hänestä kasvoi pakostakin vahva.

– Asetin tavoitteekseni menestyä koulussa. Nyt minulla oli mahdollisuuksia, joita ei synnyinmaassa ollut. Valmistuin lukiosta kunniamaininnoin.

Yliopistoon pyrkiessään hän tajusi olevansa paperiton siirtolainen. Kaliforniassa luvattomat saavat opiskella valtionyliopistoissa samaan hintaan kuin kansalaiset.

– Sen ansiosta pystyin kustantamaan opintoni.

Klingenfuss valmistui maisteriksi Etelä-Kalifornian yliopistosta ja sai töitä siirtolaisjärjestö CHIRLA:sta. Hän lobbasi väsymättä DACA:n säilyttämisen puolesta. Hänen työlupansa uhkaa umpeutua kahden vuoden kuluttua.

– Sen jälkeen pitää keksiä suunnitelma B, jotta voisin jatkaa työntekoa. Koetan taistella seuraavat kaksi vuotta pitkäaikaisemman ratkaisun puolesta.

Klingenfuss on tehnyt kaiken mahdollisen – menestynyt koulussa, opiskellut ja hankkinut työpaikan. Nyt hänen on aloitettava selviytymistaistelu alusta.

– Olemme eläneet pitkään tässä tilanteessa. Asia on vain nyt pulpahtanut pinnalle tämän uuden hallinnon harjoittaman syrjinnän takia, hän huokaa.


”Palatkaa kotiin”

Palatkaa kotimaahanne ja menkää jo­noon odottamaan vuoroanne muiden laillisten siirtolaisten kanssa, jotkut sanovat.

– Ei ole olemassa jonoa, johon kehitysmaiden asukkaat voisivat asettua muuttaakseen laillisesti Yhdysvaltoihin. Tarjolla on vain turistiviisumeita, Klingenfuss tietää.

Yhdysvallat on aina ollut siirtolaisten maa.

 

Heidän ongelmansa ei ole meidän ongelmamme. Heidän vanhempansa rikkoivat lakia ja seuraamukset on kannettava. Heidät on palautettava kotimaahansa.”

– Yhdysvallat sai alkunsa siitä, että eurooppalaiset tulivat ja riistivät maan alkuasukkailta. Ellet ole alkuperäisamerikkalainen, jossain kohtaa historiaa esivanhempasi muuttivat tänne jostain.

Opettaja panee vastaan vastamielenosoittajalle

Arthur Schaper, 36, ei ole saanut historian oppituntia. Hän on saapunut osoittamaan mieltään unelmoijia vastaan. Trump-lippuun kääriytynyt mies videoi minua kännykällään haastattelun ajan.

– Ei armahdusta! Juhlimme presidentti Trumpia ja sitä, että lakia noudatetaan jälleen maassamme, Schaper julistaa.

Mieheltä ei heru unelmoijia kohtaan sympatiaa.

– Heidän ongelmansa ei ole meidän ongelmamme. Heidän vanhempansa rikkoivat lakia ja seuraamukset on kannettava. Heidät on palautettava kotimaahansa. Tunnen sympatiaa Amerikan kansalaisia kohtaan. Laittomat siirtolaiset ovat tappaneet heitä, hän parjaa.


[insertcode index="SITAATTI"/]

– John, tarvitsen amerikkalaiset unelmoijat, mies huikkaa kaverilleen.

Kaveri tuo plakaatin, jossa on Schaperin mukaan luvattomien siirtolaisten surmaamien amerikkalaisten kuvia.

– Menkää takaisin kotimaahanne, on miehen tyly viesti siirtolaisnuorille.

Paikalle saapuu vanhempi naishenkilö.

– Amerikkalainen natsi, tämä huutaa Schaperille.

– Sinä itse olet natsi, olet demokraattipuolueen puolella, Schaper huutaa takaisin.

Nainen on Harriet Harman, eläkkeellä oleva opettaja.

– Olen täällä tukemassa unelmoijia ja kaikkia siirtolaisia karkotukselta, Harman sanoo.

Hän opetti luvattomia siirtolaisia Los Angelesin koulupiirissä.

– Karkotukset oli iso huolenaihe oppilaiden keskuudessa.

Harman vastustaa kiivaasti Trumpin hallintoa.

– Se täyttää kaikki fasistien tunnusmerkit. Hyökkäykset siirtolaisia, naisia ja uutismediaa vastaan muistuttavat natsi-Saksan tapahtumia ihmisryhmien karkotuksineen.

Jos Harman saisi päättää, Trump ja kumppanit kieritettäisiin tervassa ja höyhenissä ja potkaistaisiin Valkoisesta talosta.

– Tavoitteena on mobilisoida miljoonia ihmisiä kaduille marraskuussa Trumpin hallinnon pois ajamiseksi.

Docnary Reyes
, 21, on pukeutunut yliopiston valmistujaisasuunsa. Hän tuli Yhdysvaltoihin äitinsä tuttavan matkassa Guatemalasta kaksivuotiaana. Isänsä hän on tavannut vain kerran.

– Pikkusiskoni ja minä tulimme ensin ja äiti seurasi viikon päästä perästä, Reyes kertoo.

Perhe asettui aluksi Los Angelesissa asuvan isoäidin luokse. Nykyään Reyes asuu siivoojana työskentelevän äitinsä ja ottoisänsä kanssa. Hänellekin oma laittomuus valkeni vasta yläasteella.

– Se paljastui pyrkiessäni eri korkeakouluihin. Tajusin, ettei minulla tulisi olemaan helppoa. Menin Pasadena City Collegeen. Sain ilmaisen opetuksen, mutta kirjat ja koulumatkat piti maksaa itse.

Hän suoritti luonnontieteiden alemman korkeakoulututkinnon ja jatkaa kuun lopulla alan opintoja valtionyliopisto UC Davisissa, Pohjois-Kaliforniassa. Tavoitteena on saada työpaikka ympäristönsuojelijana.

Nuori nainen kiinnostaa amerikkalaista mediaa. Häntä haastatellaan CBS:n uutisiin.

– Toimittajat tekevät kysymyksiä, joihin minulla ei ole vastauksia. Tietämättömyys tulevaisuudesta stressaannuttaa. Olen itkenyt koko päivän.

11 miljoonaa luvatonta siirtolaista

Sillä välin Arthur Schaper ja kumppani karjuvat taustalla megafoniin siirtolaisvastaisia iskulauseitaan.

– En ymmärrä, miten he voivat olla hyvillään siitä, että luvattomat sotaveteraanit joutuvat karkotusuhan alle. Tai että perheitä hajotetaan, Docnary Reyes ihmettelee.

Nainen osallistui DACA:an 2014, kun oli saanut säästetyksi siihen tarvittavat rahat. Hänen oli annettava viranomaisille tarkat tiedot itsestään. Siirtolaisten karkotuksia toimeenpanevan liittovaltion ICE-poliisin tiedetään aikaisemmin ottaneen kiinni DACA-nuoria. Reyesin kotona on siirtolaisperheille tyypillisesti perheenjäseniä erilaisilla statuksilla.

Pelottaako Reyesia, että viranomaiset voisivat käyttää niitä häntä vastaan?

– Vähän, mutta lohtua antaa se, että he eivät voi karkottaa kaikkia luvattomia.

Hän peräänkuuluttaa siirtolaislain muutosta, joka antaisi tien kansalaisuuteen maan kaikille 11 miljoonalle luvattomalle. Kongressin nopeaan toimintaan unelmoijien asiassa hän suhtautuu skeptisesti.

– En tiedä. Kongressi on ollut aikaisemmin kykenemätön päättämään asiasta. Mikä saisi sen nyt muuttumaan? Toivon tietysti sitä. Mutta luulen, että jos sieltä tulee joku laki, ettei se ole etujemme mukainen.

Vain yhtä asiaa viranomaiset eivät voi naiselta riistää.

– Opintoni ovat tärkeitä. Niitä kukaan ei voi ottaa minulta pois, Docnary Reyes päättää.