Asiantuntijan suora arvio Pohjois-Korean ydinpommista: ”Kyky tuhota nykyaikainen suurkaupunki” - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Asiantuntijan suora arvio Pohjois-Korean ydinpommista: ”Kyky tuhota nykyaikainen suurkaupunki”

Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijaupseeri kapteeni Juha Kukkolan mukaan Pohjois-Korean ydinkokeessa todella saattoi olla kyseessä vetypommi.

Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijaupseeri kapteeni Juha Kukkola arvioi, että kyseessä saattaa todella olla vetypommi. Vasemmalla Pohjois-Korean uutistoimiston julkaisema kuva Kim Jong-unista antamassa neuvoa maan yhdinaseohjelmaan.­

3.9.2017 19:19

Pohjois-Korea teki sunnuntaina kuudennen ja ylivoimaisesti voimakkaimman ydinkokeensa. Maa ilmoitti valtiollisessa televisiossaan, että vetypommin testaus ”onnistui täydellisesti” ja pommi on mahdollista yhdistää pitkänmatkan ohjuksiin.

Toistaiseksi ei kuitenkaan ole selkeitä todisteita siitä, että Pohjois-Korean ydinkokeessa olisi ollut kyse nimenomaan vetypommista. Tällä hetkellä muun muassa Japani tutkii asiaa.

Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijaupseeri kapteeni Juha Kukkola kuvailee, että vetypommi on kehittyneempi ydinpommi.

– Vetypommiin viittaa kaksi asiaa. Yksi on Pohjois-Korean oma ilmoitus. Toinen on Pohjois-Koreassa mitatun maanjäristyksen voimakkuus.

Pohjois-Koreassa mitattiin 6,3 magnitudin järistys, joka havaittiin Suomessa asti. Kukkola sanoo, että mittaustulosten perusteella kyseessä oli aikaisempaa voimakkaampi räjähdys. Arviot vaihtelevat, mutta kuudes ydinkoe saattoi olla jopa kymmenen kertaa edellistä voimakkaampi.

– Jos se pitää paikkansa, että kyseessä on ollut vetypommi, silloin puhutaan huomattavasti aikaisempaa voimakkaammasta ydinlatauksesta. Siitä voidaan jatkokehittää todella voimakkaita ydinaseita.

Pohjois-Korean aiempien ydinkokeiden voimakkuudeksi on arvioitu Kukkolan mukaan 10–20 kilotonnia. Niitä voi verrata Japanin Hiroshimaan tai Nagasakiin pudotettuihin ydinpommeihin. Nyt puhutaan mahdollisesti kymmenen kertaa ja jatkokehittelyllä vieläkin voimakkaammasta pommista. Ydinpommi tappoi Hiroshimassa 140 000 ihmistä vuonna 1945.

– Kun 10–20 kilotonnin aseesta mennään sataan kilotonniin tai jo megatonniin, tuhovoimaa voi kuvailla niin, että aseella kykenisi tuhoamaan nykyaikaisen suurkaupungin.

 Jos se pitää paikkansa, että kyseessä on ollut vetypommi, silloin puhutaan huomattavasti aikaisempaa voimakkaammasta ydinlatauksesta. Siitä voidaan jatkokehittää todella voimakkaita ydinaseita.

Jatkumoa ydinohjelmalle

Juha Kukkola toteaa, että ydinkoe oli jatkumoa Pohjois-Korean ydinohjelmalle. Maan ylimmällä johtajalla Kim Jong-unilla on ollut selkeä pyrkimys hankkia Pohjois-Korealle ydinase ja sen pelote. Vauhti on ollut varsinkin viimeisen vuoden aikana niin nopea, että se on yllättänyt monet asiantuntijat.

– Kun tähän liitetään ohjusohjelman kehittyminen, eli kesällä laukaistut pitkänmatkan ohjukset, se on tullut yllätyksenä, millaisella vauhdilla Pohjois-Korea on pystynyt ydinaseohjelmaansa viemään eteenpäin.

Pohjois-Koreasta ei vielä haluta puhua varsinaisena ydinasevaltana. Juha Kukkolan mukaan termi on poliittisesti latautunut, ja kyse on siitä, miten ydinasevalta määritellään.

– Jos määritelmänä on kyky valmistaa ydinaseita ja mahdollinen kyky laittaa niitä asejärjestelmiin, muun muassa ohjuksiin, ja ampua niitä menestyksekkäästi rajojensa ulkopuolelle, kyllä silloin voi puhua jo ydinasevallasta.

Kukkola kuitenkin muistuttaa, että siitä ei ole vielä selkeää todistusaineistoa, että Pohjois-Korea pystyisi laittamaan ydinlatauksen lyhyen matkan, keskipitkän matkan tai mannertenväliseen ohjukseen, sekä ampumaan sen menestyksekkäästi niin, että ydinlataus pääsee ehjänä perille ja räjähtää.

– Siitä on vain teoreettista todistusaineistoa ja epäilyksiä.

  • Video: Trump tuomitsi kovasanaisesti ydinkokeen.

Ydinkokeet ovat neuvotteluvaltti

Juha Kukkola näkee, että Pohjois-Koreaan kohdistetut neuvottelut ja painostuskeinot jatkuvat. Pohjois-Korea jatkaa ydinohjelmaansa siitä huolimatta. Ydinkoe ei välttämättä ollut viimeinen.

– Jos tämä räjäytys oli koe, jolla Pohjois-Korea pystyi todistamaan itselleen ja maailmalle, että heillä on kyky käyttää ydinlatausta asejärjestelmien mukana, siinä mielessä uusille ydinkokeille ei välttämättä ole tarvetta. Se ei tarkoita tosi sitä, etteikö se voisi jatkaa kokeita ja räjäytyksiä painostus-, neuvottelu- ja provosointimielessä.

Kukkolan mukaan ydinkokeet ovat Pohjois-Korealle uusi neuvotteluvaltti. Maa voi aina uhata niiden tekemisellä, jos he kokevat sen tarpeelliseksi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?