Trumpista tuli sotapresidentti – sotkenut Yhdysvallat syvemmälle jo kuuteen konfliktiin maailmalla - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Trumpista tuli sotapresidentti – sotkenut Yhdysvallat syvemmälle jo kuuteen konfliktiin maailmalla

Julkaistu: 24.8.2017 7:17

Trump on kiihdyttänyt käytännössä kaikkia Yhdysvaltain käymiä sotia – seuraavana on vuorossa Afganistan. Hallintoa syytetään kuitenkin strategian puutteesta.

Afganistan on nyt myös presidentti Donald Trumpin sota.

Trump ilmoitti varhain tiistaiaamuna Suomen aikaa pitämässään puheessa valtuuttaneensa Yhdysvaltain sotajoukkojen lisäyksen ääri-islamistien ja Talebanin vastaisessa taistelussa Afganistanissa. Kyseessä oli täydellinen takinkääntö, sillä aiemmin Trump oli vaatinut Yhdysvaltain vetäytymistä Afganistanista.

Donald Trump ilmoitti amerikkalaisjoukkojen lisäyksestä Afganistanissa.

Donald Trump ilmoitti amerikkalaisjoukkojen lisäyksestä Afganistanissa.

Trump tunnusti puheessaan, että todellisuus oli lyönyt vasten kasvoja.

– Alun perin vaistoni sanoi, että meidän on vetäydyttävä. Yleensä tykkään luottaa vaistoihini. Mutta koko elämäni olen saanut kuulla, että päätökset ovat hyvin erilaisia, kun istuu presidentin virkahuoneen pöydän takana, Trump tunnusti.

Hänen mukaansa vetäytyminen Afganistanista olisi luonut tyhjiön, johon terroristit olisivat päässeet hyökkäämään, kuten kävi Irakissa aikoinaan.

Jutun päävideolla Donald Trump kertoo maansa suunnitelmista Afganistanissa.

Takinkääntö riidan jälkeen

Trumpin päätöstä edelsi kuukausien vääntö Yhdysvaltain poliittisessa ja sotilasjohdossa. Trumpin viime viikolla potkut saanut päästrategi Steve Bannon oli lobannut vetäytymisen tai panostuksen vähentämisen puolesta ja ajautunut yhteenottoon turvallisuusneuvonantaja H.R. McMasterin kanssa. Bannonin johtama oikeistolainen liike on Yhdysvalloissa ajanut laajemminkin Yhdysvaltain roolin pienentämistä maailmalla, joten Trump teki päätöksellään pesäeroa myös bannonilaisiin.

Yhdysvaltain sotilaat kuuntelemassa presidentti Donald Trumpin puhetta Virginiassa.

Yhdysvaltain sotilaat kuuntelemassa presidentti Donald Trumpin puhetta Virginiassa.

Afganistan-päätöksellä Trump sotkeutuu konfliktiin, jota hän ei voi voittaa ainakaan lähiaikoina. Taleban-liike on saavuttanut rajuilla taisteluilla viime aikoina taas lisää jalansijaa maassa ja ottanut haltuunsa tuottoisaa heroiinikauppaa, mikä taas takaa sille rahoitusta aseostoihin.

– Synkältä näyttää vielä jonkin aikaa, kommentoi Reutersin haastattelema washingtonilaisen ajatushautomon tutkija Bill Roggio, joka on erikoistunut kapinaliikkeisiin.

Taleban uhitteli välittömästi Trumpille ja sanoi tämän päätöksen vain uhraavan lisää amerikkalaissotilaita.

Rajua arvostelua

Päätös Afganistanin lisäjoukoista on linjassa Trumpin aiempien päätösten kanssa, sillä hänen seitsemän kuukauden valtakautensa aikana Yhdysvallat on kiihdyttänyt käytännössä kaikkia käymiään sotia. Trumpista onkin hyvää vauhtia tulossa todellinen sotapresidentti.

Trumpin motiivi on hänen hokemansa, että Yhdysvallat vajosi Barack Obaman aikana heikkouden tilaan. Trump on halunnut kasvattaa armeijan resursseja ja luvannut nitistää äärijärjestö Isisin amerikkalaisten turvallisuuden lisäämiseksi.

Yhdysvallat on lähettämässä tuhansia lisäsotilaita Afganistaniin.

Yhdysvallat on lähettämässä tuhansia lisäsotilaita Afganistaniin.

Trumpia on kuitenkin arvosteltu kokonaisstrategian puutteesta. Hänen Afganistan-päätöksensä sisältöä on avattu hyvin vähän sillä perusteella, että sitä ei haluta kertoa viholliselle. Moni asiantuntija epäilee, että suunnitelmaa sodan lopettamiseksi ei edes ole, eikä rauhaan tosissaan pyritä kaikilla rintamilla esimerkiksi neuvotteluilla.

– Enemmän sotaa ei ole mikään strategia, se merkitsee vain loputonta sotaa, kommentoi ex-varapresidentti Joe Bidenin turvallisuusneuvonantaja Colin Kahl tilannetta jo aiemmin.

Tylyimmän tuoreen arvion esitti tutkija ja Washingtonin Postin kolumnisti David Rothopf.

– Strategia ilman strategiaa, muutos ilman muutosta, sitoutuminen ilman sitoutumista, periaatteellinen realismi ilman periaatetta ja realismia, Rothopf twiittasi.

Näin Trump sotii

Lähi-idän aseelliset konfliktit, joissa Yhdysvallat on osallisena.

Lähi-idän aseelliset konfliktit, joissa Yhdysvallat on osallisena.

Seuraavassa selvitys siitä, kuinka Donald Trump on sotkenut Yhdysvallat syvemmälle keskeisiin konflikteihin:

1. Afganistaniin lisää sotilaita

Trump valtuutti virkamieslähteiden mukaan puolustusministeriön lähettämään tarvittaessa 4 000 sotilasta maahan entisten 8 400:n lisäksi. Mitään aikarajoja tai tavoitteita ei yksilöity, mutta tarkoitus on estää Taleban-liikkeen ja Isisin vaikutusvallan kasvu ja tukea Afganistanin hallintoa, joka kontrolloi vain noin puolta maa-alasta.

Trump myös ilmoitti painostavansa liittolaismaa Pakistania, jonka maaperällä terroristit usein piileskelevät. Lisäksi hän kehotti muita Nato-maita sekä Intiaa lisäämään panostusta Afganistaniin.

Trumpin aikana on tehty myös näyttävä isku Afganistaniin, kun Yhdysvallat tuhosi kaikkien aikojen suurimmalla tavanomaisella pommilla Isisin tunneliverkostoa Nangarharin maakunnassa huhtikuussa.

2. Iskut kiihtyvät Syyriassa

Yhdysvallat tukee Isisin päämajaa Raqqaa kohti hyökkääviä kurdijoukkoja, ja ilmaiskuja Syyriassa on kiihdytetty. Isis on joutunut ahtaalle, mutta samalla siviiliuhrien määrä on tarkkailijoiden mukaan ollut rajussa kasvussa harhaosumien takia. Yhdysvaltojen on syytetty hylänneen periaatteensa siviiliväestön suojelemisesta kaikin mahdollisin keinoin. Puolustusministeri James Mattis on kiistänyt, että voimankäyttösäännöksiä olisi höllennetty, mutta hän on samaan aikaan puolustanut ilmaiskuja Isisin nujertamisella.

Ilmaiskut ovat moukaroineet Raqqaa armotta ja myös Yhdysvaltoja on syytetty siviilien lisääntyneestä ahdingosta.

Ilmaiskut ovat moukaroineet Raqqaa armotta ja myös Yhdysvaltoja on syytetty siviilien lisääntyneestä ahdingosta.

Yhdysvallat on Trumpin aikana myös ensi kertaa hyökännyt Syyrian hallintoa ja sitä tukevia joukkoja vastaan, mitä on pidetty vaarallisena tilanteen eskaloitumisena. Huhtikuussa Trump määräsi risteilyohjusiskun Syyrian lentotukikohtaan rankaisuna kemiallisten aseiden käytöstä. Touko-kesäkuussa ilmavoimat pommitti useita kertoja iranilaisia puolisotilaallisia joukkoja, jotka olivat lähestyneet Yhdysvaltain erikoisjoukkojen tukikohtaa al-Tanfissa Kaakkois-Syyriassa. Tuolloin Trumpin syytettiin jopa aloittaneen uuden sodan ilman kongressin hyväksyntää. Hallinto on väitteet jyrkästi, ja kohu on sittemmin laantunut.

Raqqan taisteluja paenneita on Syyriassa pakolaisleireillä jo tuhansia.

Raqqan taisteluja paenneita on Syyriassa pakolaisleireillä jo tuhansia.

Trumpin aikana Yhdysvaltain kerrotaan kuitenkin myös lopettaneen CIA:n salaisen tuen hallintoa vastaan taisteleville kapinallisille.

3. Siviiliuhreja myös Irakissa

Myös Irakissa Yhdysvaltain on epäilty syyllistyneen siviilien vahinkopommituksiin, kun Isisin vastaisia iskuja on kiihdytetty. Trumpin virkaanastujaisia seuranneiden kuukausien jälkeen jopa satojen siviilien raportoitiin kuolleen ilmaiskuissa, joita tutkitaan yhä. Lisäksi Yhdysvaltain on kerrottu lisänneen erikoisjoukkojen sotilaidensa määrää Pohjois-Irakissa sadoilla henkilöillä.

Yhdysvaltain tukemat SDF-joukot partioivat Raqqan esikaupungissa.

Yhdysvaltain tukemat SDF-joukot partioivat Raqqan esikaupungissa.

4. Tukee iskuja Jemenissä

Sisällissota on kiihtynyt vuoden alkupuoliskolla dramaattisesti, ja Yhdysvaltain tukeman Saudi-Arabia-johtoisen liittouman ilmaiskut Jemenissä ovat lisääntyneet. Vastapuolella ovat Iranin tukemat huthi-kapinalliset, jotka pitävät hallussaan pääkaupunki Sanaata. Siviilien tilanteen on raportoitu huonontuneen, ja sodan seurauksena Arabian niemimaan al-Qaida on lisännyt vaikutusvaltaansa.

Jemeniläistyttö käveli ilmaiskulla tuhotun talon ohitse Jemenin Sanaassa elokuun alussa.

Jemeniläistyttö käveli ilmaiskulla tuhotun talon ohitse Jemenin Sanaassa elokuun alussa.

5. Uusia valtuuksia Somalia-iskuihin

Yhdysvallat tekee edelleen satunnaisia ilmaiskuja Libyassa Isisin ja Somaliassa al-Shabaabin tukikohtia vastaan. Somaliassa iskuja on jopa kiihdytetty kesällä uusien voimankäyttövaltuuksien nojalla, ja maahan on lähetetty pieni määrä erikoisjoukkoja.

6. Pohjois-Korean tilanne kiristyy

Edellisistä poiketen Pohjois-Korea ei ole Yhdysvalloille iskukohde, mutta tilanne Korean niemimaalla on kiristynyt tuntuvasti Pohjois-Korean ydinkokeiden ja ohjustestien takia. Trump on jopa uhannut Pohjois-Koreaa ydinaseiden käytöllä. Amerikkalaismedian nimettömien lähteiden mukaan Trump ja turvallisuusneuvonantaja McMaster ovat nostaneet yhdeksi tilanteen ratkaisumahdollisuudeksi sotilaallisen iskun, mitä aiemmin pidettiin poissuljettuna.

Amerikkalaissotilaat lepäsivät yöpartiossa Afganistanin Kunarin maakunnassa elokuussa 2009. Vuosien hiljaisemman jakson jälkeen Yhdysvallat lisää taas sotilaidensa määrää maassa.

Amerikkalaissotilaat lepäsivät yöpartiossa Afganistanin Kunarin maakunnassa elokuussa 2009. Vuosien hiljaisemman jakson jälkeen Yhdysvallat lisää taas sotilaidensa määrää maassa.

Tuoreimmat osastosta