Marokon väkimäärään nähden äärijärjestö Isisin joukoissa taistelee huomattava määrä maan kansalaisia. Useassa Euroopan terrori-iskussa on ollut tekijänä tai epäiltynä marokkolainen.
Jutun alussa olevalla videolla jihadismitutkija Atte Kaleva kertoo uskonnollisen radikalisoitumisen taustoista Marokossa.
Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijan Magnus Ranstorpin mukaan marokkolainen terrorismiverkosto ulottuu Marokon rannikolta Espanjalle kuuluvista Ceutan ja Melillan kaupungeista Espanjan, Ranskan ja Brysselin kautta edelleen Pohjoismaihin sekä Turkuun.
Maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäen mukaan Marokon yhteiskunnan olosuhteissa on useita syitä, jotka tekevät ihmiset vastaanottavaiseksi radikaali-islamismin sanomalle.
– Mielenosoitusaalloilla on pystytty aika vähän muuttamaan maan asioita, vaikka ihmisoikeuksissa on kuitenkin tapahtunut parannuksia ja jonkin asteista demokratisoitumista.
Maan olosuhteista löytyy ainakin yksi räjähdysherkkä yhdistelmä radikalisoitumisen kannalta. Maan talous on hyvässä vedossa, mutta talouskasvu on jakautunut epätasaisesti. Samaan aikaan väestöstä 45 prosenttia on alle 25-vuotiaita. Osalla heistä on vaikeaa löytää paikkaansa maailmassa.
– Marokko on tehnyt hyviä poliittisia valintoja viimeisen 15–20 vuoden aikana, mutta kyseessä on iso maa, jossa muun muassa alueellinen eriarvoisuus ja nuorisotyöttömyys ovat isoja ongelmia, sanoo Suomen Marokon-suurlähettiläs Anne Vasara STT:lle.
– Jos olet 25-vuotias suhteellisen korkeasti koulutettu ilman mitään tulevaisuuden näkymiä, olet aika vastaanottavainen ajatukselle, että jotain radikaalimpaa muutosta tarvitaan, Patomäki arvioi.
Patomäen mukaan Marokossa on vähän vaihtoehtoja muutosta haluaville. Maassa ei esimerkiksi ole uskottavaa vasemmistolaista liikettä.
– Jos ei usko kansallispopulismiin, niin sitten jää oikeastaan jäljelle radikaali islam. Jos koet tarvetta muutokseen, se on se oppi, mikä on niissä olosuhteissa tarjolla.
Alla olevalla videolla suomalainen jihadismin tutkija Atte Kaleva arvioi, missä Turun puukkottaja olisi voinut radikalisoitua.
Marokossa kaksi tuhoisaa iskua 2000-luvulla
Radikaalien islamilaisten liikkeiden toimintaa on rajoitettu Marokossa kovinkin ottein. Marokon valtio myös työskentelee näiden liikkeiden hillitsemiseksi.
– Marokko pyrkii uskonnollisen ekstremismin kitkemiseen ja tekee sitä myös muissa maissa esimerkiksi kouluttamalla maltillista islamin suuntaa edustavia imaameja muun muassa Ranskan moskeijoihin, Vasara kommentoi STT:lle.
Jihadistitutkija Atte Kaleva arvioi Ilta-Sanomille, että toimet ovat ehkäisseet terrorismia, mutta eivät ole onnistuneet kokonaan sitä poistamaan.
Marokon turvallisuusviranomaiset ovat onnistuneet hyvin pitämään uskollisen radikalismin kurissa Marokossa, Vasara ja Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Wolfgang Mühlberger arvioivat STT:lle.
Marokossa on 2000-luvulla tehty STT:n mukaan kaksi tuhoisaa terrori-iskua. Edellinen oli 2011, jolloin Marrakeshissa kuoli parikymmentä ihmistä kahvilaan tehdyssä pommi-iskussa. 2003 useat itsemurhapommittajat surmasivat 33 ihmistä Casablancassa.
– Kun paikallisesti ei voi toimia, osa tekee radikaalin päätöksen ja lähtee Isiksen mukaan sotimaan, Patomäki sanoo Ilta-Sanomille.
Irakista ja Syyriasta voi saapua vaeltavia terroristeja
Vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista arvioi, että marokkolaiselle terrorismi-ilmiölle Euroopassa ei ole yksiselitteistä vastausta.
– Sillä voi olla jokin merkitys, että ne jotka ovat yrittäneet palata Isisin taisteluista takaisin kotimaahansa, eivät ole ihan helpolla takaisin päässeet, Alaranta toteaa.
Isis muodostaa terroristisoluista mielellään yksiköitä, joissa on saman kansakunnan jäseniä ja samaa kieltä puhuvia.
– Rekrytointiprosessi Marokossa on ollut onnistunut tai tähän on saatu nuorisoa mukaan.
Alaranta huomauttaa, että ongelmassa ei ole kyse yhden maan tai alueen nuorten radikalisoituneista. Useat asiantuntijat ovat varoittaneet siitä, että tulevina vuosina Syyrian ja Irakin alueella jihadistiseen toimintaan osallistuvia palaa lähtömaihinsa Euroopassa.
– Aivan yhtä hyvin me voimme olla hetken päästä tilanteessa, jossa me puhutaan syntyperäisistä ranskalaisista tai espanjalaisista toimijoista, jotka vaeltavat ympäri Eurooppaa, kun he ovat tuolta alueelta poistuneet.
