Uutiset Venezuelasta ovat olleet jo pitkään täynnä väkivaltaa ja mielenosoituksia. Kuukausia jatkuneissa levottomuuksissa on kuollut yli sata ihmistä ja loukkaantunut lukuisia.
Video:Venezuelassa kymmenen ihmistä sai surmansa äänestyspäivänä heinäkuun lopulla.
YK:n mukaan Venezuelassa on esiintynyt laajaa ja järjestelmällistä voimankäyttöä mielenosoittajia vastaan viime kuukausina. YK:n ihmisoikeusvaltuutetun mukaan turvallisuusjoukot ovat olleet vastuussa ainakin 46 mielenosoittajan kuolemasta.
Keskiviikkona ainakin 35 vankia kuoli vankilamellakassa maan eteläosassa Puerto Ayacuchon kaupungissa, kertoi kuvernööri Liborio Guarulla Twitterissä. Uhriluku on sittemmin noussut kahdella. Washington Postin mukaan myös 14 vanginvartijaa on loukkaantunut. Mellakka on pahin maan vankiloissa tapahtunut sitten vuoden 2013, jolloin surmansa sai 61 ihmistä.
Keskiviikkoinen vankilamellakka oli pahin sitten vuoden 2013, jolloin mellakassa kuoli 61 ihmistä.
Venezuelassa on noin 30 vankilaa, jotka ovat ääriään myöten täynnä. Vankilajärjestelmä on lehden mukaan suunniteltu noin 16 000 vangille, mutta tällä hetkellä vankiloissa arvioidaan olevan jopa 50 000 vankia. Kuvernöörin mukaan Puerto Ayacuchon vankilassa vankeja oli kuitenkin vain 110.
Eläintarhan eläimiä viety syötäväksi
Hyperinflaation keskellä kärvistelevässä maassa pulaa on kaikesta. Lääkkeitä ei ole ja miljoonat ihmiset etsivät ruokaa kaikkialta, mistä sitä voisi löytää – myös roskiksista. Uutistoimisto Reutersin mukaan viranomaiset epäilevät tilanteen kärjistyneen niin pahaksi, että nälkää kärsivät kansalaiset ovat myös varastaneet eläintarhan eläimiä syötäväksi.
Poliisin mukaan kaksi kauluspekaria katosi viikon loppuna Zulian eläintarhasta lähellä Kolumbian rajaa sijaitsevassa Maracaibon kaupungissa. Pekarit muistuttavat ulkonäöltään villisikoja.
– Uskomme, että eläimet on viety syötäväksi, komisario Luis Morales sanoi tiedotusvälineille tiistaina.
Oppositio osoittaa Venezuelassa mieltään presidentti Nicolas Maduron hallintoa vastaan. Presidentti on syyttänyt katuja tukkineita protesteja maan ruokapulasta.
Presidentti Nicolas Maduro syyttää ruokapulasta opposition protesteja, jotka ovat tukkineet katuja ja moottoriteitä. Maduron mukaan levottomuuksissa on kyse ”taloudellisesta sodasta”, jota vastustajat käyvät häntä vastaan Washingtonin avustuksella.
Maa suistumassa kohti maksukyvyttömyyttä
Ulkomaisten velkojen korot ja kuoletukset on maksettu ajallaan. Presidentti Maduron linja saattaa kuitenkin joutua pian koetukselle. Venezuelan ja sen valtiollisen öljy-yhtiön PDVSA:n lainoista erääntyy maksettavasti loka-marraskuussa lähes neljän miljardin Yhdysvaltain dollarin erä.
Samaan aikaan maan käytännössä ainoan tulonlähteen, öljyn, tuotanto on supistunut ja valuuttavarannot huvenneet alle 10 miljardiin dollariin. Siitä suurin osa on kultana ja entisten lainojen vakuutena. Iso kysymys onkin, saako kansainvälisen arvostelun kohteeksi joutunut maa enää mistään uutta lainaa vanhojen maksamiseksi.
– Kyllä siinä melkoinen riski on, että ajaudutaan maksukyvyttömyyteen, arvioi vanhempi tutkija Mikael Wigell Ulkopoliittisesta instituutista STT:n haastattelussa.
YK:n ihmisoikeusvaltuutetun mukaan Venezuelan turvallisuusjoukot ovat olleet vastuussa ainakin 46 mielenosoittajan kuolemasta.
Kansalaisilla on ankeaa jo entuudestaan, mutta maksukyvyttömyys voisi iskeä niihin, joilla vielä menee siedettävästi ja jotka yhä tukevat Maduroa.
– Jos valtion työntekijöille ei kyetä enää maksamaan palkkaa, niin hekin saattavat mennä opposition puolelle, Wigell pohtii.
Rahojen loppuessa kumous tai vallankaappaus voi lopulta tulla eliitin ja hallinnon sekä armeijan sisältä.
Pelastaako Venäjä?
Venezuelan suurimpia luotottajia ovat olleet Kiina ja Venäjä. Kiinalla on Venezuelasta yhä runsaasti saatavia, ja maa on kaikessa hiljaisuudessa sulkenut rahahanansa.
Caracasissa pannaankin nyt toivo Venäjään, jolta rahaa on yhä irronnut. Taloudellisesti järkevää lainan antaminen ei ole, mutta Wigellin mukaan Venäjä näkee siinä tilaisuuden saada jalansijaa Venezuelan öljybisnekseen – ja jopa Yhdysvaltoihin.
Kansalaisilla on ankeaa jo entuudestaan, mutta maan syöksyminen maksukyvyttömyyteen voisi iskeä myös niihin, joilla vielä menee siedettävästi ja jotka yhä tukevat Maduroa.
Yhdysvaltain koventuneet äänenpainot Venezuelaa kohtaan eivät sen sijaan lupaa hyvää maan taloudelle. Poliittisista erimielisyyksistä huolimatta Yhdysvallat ostaa yhä noin 40 prosenttia Venezuelan tuottamasta öljystä.
– On myös spekuloitu sillä, että Yhdysvallat asettaisi öljylle tuontikiellon. Silloin tietenkin oltaisiin Venezuelassa todella syvällä, Wigell sanoo.
Tilanne levottomuuksien piinaamassa Venezuelassa on käymässä entistä tukalammaksi. Maa, jonka kansa kärvistelee nälässä jo nyt, saattaa olla pian maksukyvytön.
