Vihanpidon historia: Korean sota raivosi 1950–1953 – Pohjoisen ja Etelän välillä ei vieläkään ole rauhaa - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Vihanpidon historia: Korean sota raivosi 1950–1953 – Pohjoisen ja Etelän välillä ei vieläkään ole rauhaa

Julkaistu: 16.8.2017 8:12

Korea jaettiin kahtia toisen maailmansodan jälkeen. Sen jälkeen niemimaa on näyttäytynyt suurvaltasuhteita kiristävänä soppana, johon oman mausteensa tuo Pohjois-Korean uhittelu ydinaseilla.

Pohjois-Korean välit länteen ovat hyvin kireät. Maa on viimeisimmäksi uhannut harkitsevansa iskua Yhdysvaltain Guamissa sijaitsevan sotilastukikohdan lähelle keskipitkänmatkan ballistisilla ohjuksilla. Maan valtiollinen uutistoimisto KCNA kertoi asiasta viime viikolla vain tunteja sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkasi Pohjois-Koreaa ”tulella ja raivolla”, jos valtio jatkaa Yhdysvaltojen uhkailua.

Korean niemimaalla kytevän kriisin juuret juontuvat 1950-luvulle ja Korean sotaan asti. Korean kuningaskuntaa miehittänyt ja toisessa maailmansodassa tappion kokenut Japani veti joukkonsa pois Koreasta vuonna 1945. Jako pohjoisen ja etelän välille muodostui, kun sodan voittajavaltioihin kuuluneet Neuvostoliitto ja Yhdysvallat jakoivat maan kahtia.

Jako kahtia

Pohjoinen miehitysvyöhyke oli Neuvostoliiton hallinnassa, eteläinen puolisko Yhdysvaltain valvonnassa. Jako idän ja lännen suurvaltojen välillä kulminoitui niemimaalla: Neuvostoliiton miehittämälle vyöhykkeelle perustettiin 9. syyskuuta 1948 Korean demokraattinen kansantasavalta, jonka maan johtoon noussut Kim Il-sung julisti sosialistiseksi.

1948 perustetun Korean demokraattisen kansantasavallan ensimmäinen johtaja Kim Il-sung julisti naab sosialistiseksi.

Etelä-Koreassa puolestaan järjestettiin vuonna 1948 vaalit, jotka johtivat Korean tasavallan perustamiseen. Vaalien jälkeen YK vahvisti Korean tasavallan niemimaan ainoaksi lailliseksi valtioksi. Korean sota alkoi vuonna 1950, kun pohjoinen hyökkäsi juuri itsenäistyneeseen Etelä-Koreaan. Taustalla piili se, että sekä pohjoinen että etelä katsoivat hallitsevansa koko Koreaa.

Korean sota

Myös suurvallat puuttuivat sotaan, ja sitä onkin luonnehdittu sodaksi Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välillä, jota käytiin toisen valtion alueella vastakkaisia osapuolia tukien.

Etelän rinnalla YK:n lipun alla taisteli 16 maata. Keskeisimmät tukijat olivat Yhdysvallat ja Britannia. Maat taistelivat YK:n lipun alla, koska Neuvostoliitto boikotoi turvallisuusneuvoston kokouksia. Boikotti johtui siitä, ettei sosialistista Kiinan kansantasavaltaa tunnustettu YK:ssa.

Yhdysvallat käytti Korean sodassa muun muassa F-80C-hävittäjiä.

Pohjoisen kansanarmeija oli rakennettu puolestaan Neuvostoliiton avulla, ja suurvalta tuki pohjoista sodassa myös aseellisesti. Kun sota oli kääntymässä Pohjois-Korean tappioksi, tarjosi apuaan myös Kiinan kansantasavalta, joka lähetti armeijansa Korean niemimaalle.

Helsingin Sanomat muistutti vuonna 2003 Korean sodasta julkaistussa artikkelissa, että Yhdysvallat uhkasi jopa käyttää ydinasetta Pohjois-Koreaa vastaan. Uhkaus ei kuitenkaan toteutunut, vaan taistelut niemimaalla päättyivät vuonna 1953 aselepoon. Rauhansopimusta Etelä- ja Pohjois-Korean välillä ei ole vieläkään kirjoitettu.

Taloudet kehittyivät päinvastaisiin suuntiin

Josif Stalinin aikana Neuvostoliitto kannatti Kim Il-sungin hallitusta ja tuki Pohjois-Korean valtiota taloudellisesti sekä sotilaallisesti. Pohjois-Korean tilannetta vaikeuttivat 1950-luvulla tukijoidensa Neuvostoliiton ja Kiinan väliset kiistat, jotka alkoivat Stalinin kuoltua: Suurten kommunistimaiden välirikko alkoi 1956, kun Neuvostoliiton johtaja Nikita Hrushtshev tuomitsi stalinismin, mutta Kiinan johtaja Mao Zedong liputti vallankumouksellisemman linjan puolesta.

Yhdysvalloilla on puolestaan ollut sotilastukikohta Etelä-Korean puolella Yongsangissa vuodesta 1944 lähtien ja maassa on tuhansia amerikkalaissotilaita. Ensimmäiset ydinaseet Yhdysvallat sijoitti Etelä-Koreaan alkuvuodesta 1958.

Korean sodassa olleet amerikkalaissotilaat lähettivät uudenvuodentoivotukset vuonna 1952.

Korean sodan jälkeen kuilu pohjoisen ja etelän välillä on kasvanut myös osittain siksi, että maiden taloudet kehittyivät täysin eri suuntiin. Alun perin varakkaampi, mutta eristäytynyt Pohjois-Korea alkoi kuihtua, kuten Itä-Euroopan sosialistiset maat. Demokraattisen Etelä-Korean talous sen sijaan kehittyi päinvastaiseen suuntaan: vielä 1960-luvulla Pohjois-Koreaa köyhemmän valtion talous alkoi kasvaa räjähdysmäisesti ja maa nousi jopa yhdeksi maailman G-20-talouksista.

Pohjois-Korea tavoittelee ydinaseita ja välit Yhdysvaltoihin kiristyvät

Myös Pohjois-Korean ydinaseohjelman ja eristäytymisen katsotaan HS:n mukaan alkaneen Korean sodan jälkeen, vuonna 1962.

Yhdysvaltain presidentin George Bush vanhemman kaudella Pohjois-Korean suhteita Yhdysvaltoihin liennytettiin. Vuonna 1992 Yhdysvallat poisti ydinaseensa Etelä-Korean tukikohdistaan. Bill Clintonin kaudella syntyi puolestaan puitesopimus, jolla Pohjois-Korea sitoutui jäädyttämään ja lopulta purkamaan ydinohjelmansa.

Kim Il-sung (oikealla) ja tämän poika Kim Jong-il Pjongjangin lähellä maaliskuussa 1992. Pohjois-Korean ja Yhdysvaltojen suhteet alkoivat lientyä samana vuonna.

Suhteet kiristyivät kuitenkin vuosituhannen vaihduttua. Marraskuussa 2002 Pohjois-Korea ilmoitti valmistavansa ydinaseita ja vastatoimena Yhdysvallat vetäytyi vuoden 1994 puitesopimuksesta. Clintonia tiukemman linja Pohjois-Koreaan ottanut presidentti George W. Bush nimitti lisäksi Pohjois-Koreaa ”pahuuden akselin valtioksi”.

Trump uhkasi ydinsodalla, Pohjois-Korea valmistelee iskua Guamiin

Kriisiä on yritetty ratkaista useita kertoja, mutta tilanne niemimaalla kiristyi entisestään keväästä 2017 lähtien, kun Yhdysvallat ja Pohjois-Korea ajautuivat sanasotaan. Viimeisimpien käänteiden vuoksi kiistan pelätään johtavan jopa ydinsotaan, jolla presidentti Trump uhkasi Pohjois-Koreaa elokuussa.

Huolta ovat lisänneet myös ohjuskokeet, joita Pohjois-Korea on luonnehtinut onnistuneiksi. Maa ilmoitti heinäkuussa testanneensa mannertenvälistä ballistista ohjusta, jonka arvioitiin kantavan mahdollisesti jopa 8 000 kilometrin päähän.

Pohjois-Korean nykyinen johtaja Kim Jong-un on valtiollisen uutistoimiston mukaan jo tutustunut suunnitelmaan Guamin saaren ohjusiskusta.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Elina Sinkkonen kuitenkin huomautti heinäkuussa IS:n haastattelussa, ettei Pohjois-Korea kuitenkaan ole vielä tavoitteessaan, sillä mannertenväliseen ohjukseen pitäisi saada kehitettyä myös toimiva ydinkärki. Tämä vaatisi lisää ydinkokeita.

– Jos he onnistuisivat vetypommikokeessa, se olisi merkki siitä, että ydinmateriaalia osataan pienentää niin, että he pystyvät valmistamaan ydinkärjen. Toistaiseksi tästä ei kuitenkaan ole viitteitä, Sinkkonen sanoi.

Pohjois-Korean valtiollisen uutistoimiston KCNA:n mukaan Kim Jong-unille on jo esitelty suunnitelma Guamin saaren ohjusiskusta. Yhdysvalloilla on saarella kaksi sotilastukikohtaa. KCNA:n mukaan Kim tutki suunnitelmaa ”pitkään” ja keskusteli siitä armeijan edustajien kanssa maanantaina.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?