Ulkomaat

Venäläinen tv-kanava vääristelee historiaa: ”Suomi ampui Mainilan laukaukset ja provosoi talvisodan Saksan apurina”

Julkaistu:

Talvisota
Venäjän puolustusministeriön virallista ääntä edustava Zvezda-televisiokanava on julkaissut laajan artikkelin, joka on tuorein esimerkki Suomeen ja koko Eurooppaan kohdistetusta informaatiohyökkäyksestä.
Maanantaina ilmestynyt Zvezda-televisiokanavan artikkeli on kuin neuvostoaikaisen vääristelevän historiankirjoituksen uudelleensyntyminen kaikessa karmeudessaan. Zvezda on Venäjän puolustusministeriön perustama ja kontrolloima ”yhteiskunnallispatrioottinen” valtakunnallinen tv-kanava.

Leonid Maslovskin kirjoittamassa artikkelissa väitetään muun muassa, että talvisota oli suomalaisten itsensä provosoima sota ja että sen tarkoituksena oli itse asiassa testata Neuvostoliiton armeijan puolustuskykyä natsi-Saksan puolesta.

– Neuvostoliiton ja Saksan sotaa edeltävissä suhteissa näkyy selvästi pyrkimys ottaa selvää osapuolten voimasuhteista. Tällainen testi oli Suomen kanssa käyty sota. Neuvostoliitto pyysi oman turvallisuutensa takia, että Suomen rajaa olisi siirretty Leningradin läheltä syvemmälle Karjalan kannaksella ja vaihdossa tarjottiin kaksi kertaa niin suurta maa-aluetta. Suomi vastasi sotilaallisella provokaatiolla, johon sillä oli ilmiselvä Saksan ja sodanlietsojien tuki, Maslovski kirjoittaa.

Maslovski lainaa tämän jälkeen marsalkka Kirill Meretskovin muistelmia todistellakseen, kuinka talvisota alkoi suomalaisten provokaatiosta Mainilassa. Meretskov toimi talvisodan aikana 1939-40 Neuvostoliiton seitsemännen armeijakunnan komentajaa Karjalan kannaksella.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Meretskov kirjoittaa muistelmissaan, kuinka 26. marraskuuta 1939 hän sai kiireellisen sanoman Mainilasta, joka oli Suomen silloisen rajan vastainen pieni neuvostokylä Karjalan kannaksella.

– Siinä kerrottiin, että suomalaiset avasivat tykistötulen neuvostoliittolaisia rajavartioita kohtaan Mainilan kylän lähistöltä. Neljä ihmistä kuoli, yhdeksän loukkaantui.

– Lähetin välittömästi ilmoituksen Moskovaan. Sieltä tuli käsky valmistautua vastaiskuun. Valmistautumiseen annettiin aikaa viikko, mutta käytännössä aikaa oli supistettava neljään päivään, koska suomalaiset ryhtyivät tulemaan rajan yli lähettäen neuvostojoukkojen selustaan sabotaasiryhmiä, Meretskov kirjoittaa Maslovskin mukaan muistelmissaan, joiden totuudellisuutta Maslovski ei mitenkään kyseenalaista.

Maslovskin mukaan neuvostojohto oli tämän vuoksi pakotettu irtisanomaan Suomen kanssa solmitun hyökkäämättömyyssopimuksen ja aloittamaan vastaiskun 30. marraskuuta 1939.

IS kävi vastikään Mainilan kylässä katsomassa, miten siellä muistellaan väitettyjä Mainilan laukauksia. Kylän pellolta löytyy ainoastaan vaatimaton muistolaatta, jossa ei oteta mitään kantaa laukausten ampujaan.

Melko läheltä nykyistä Mainilan datshakylää löytyy lisäksi myös toinen sota-ajan muistomerkki, johon on kirjattu kultakirjaimin lähistön taisteluissa kuolleiden neuvostosotilaiden nimet jatkosodan ajalta. Sitä venäläinen historiankirjoitus ei ole vastaavasti edes yrittänyt selittää, miksi Mainilan laukausten väitettyjen kuolonuhrien ja loukkaantuneiden sotilaiden nimiä ei ole koskaan löytynyt mistään venäläisdokumenteista eikä heistä ole siten voitu tehdä sodan kuuluisia sankareita tai marttyyrejä.

Suomalainen historiankirjoitus ja sodanaikaiset aikalaistodistukset ovat yhtäpitävästi sen kannalla, että Mainilan laukaukset oli neuvostoliittolaisten oma lavastus, josta saatiin aikaan tekosyy aloittaa talvisota.

Myös virallinen Venäjä on joissakin yhteyksissä tunnustanut Mainilan laukaukset Neuvostoliiton omaksi provokaatioksi, mutta nykyisin venäjänkielisessä internetissä ilmestyy silti yhä säännöllisin väliajoin artikkeleita, joissa hämärretään Mainilan laukausten todellista historiaa.

Maslovskikin puhuu jutussaan yllättäen talvisotaan liittyvästä historian vääristelystä, mutta hänen mukaansa se liittyy myyttiin siitä, että Neuvostoliitto olisi jollain tavalla kärsinyt tappion suomalaisille.

Maslovskin mukaan se on totta, että neuvostojoukot kärsivät alussa suuria menetyksiä, sillä ”Neuvostoliitolla ei ollut aikaa koota enemmän voimaa, koska suomalaiset sotajoukot alkoivat tulla rajan yli ja tappaa meidän sotilaitamme”.

Maslovskin mukaan Neuvostoliitto hankki kuitenkin nopeasti vahvistuksia keväälle 1940, jonka jälkeen ”Mannerheimin linja” kaatui nopeasti. Hänen mukaansa sekään ei ole silti mikään ihme, että neuvostojoukot kärsivät talvisodassa liki kolminkertaiset tappiot suomalaisiin verrattuna, sillä Suomi oli varautunut sotaan jo etukäteen puolustuslinjalla ja taistelut käytiin vaikeissa maasto-olosuhteissa, kun taas Neuvostoliitto joutui hänen mukaansa sotaan yllätettynä.

Tämän kaiken jälkeenkin Neuvostoliitto kohteli Maslovskin mukaan suomalaisia hyvin.

– Neuvostojoukoilla oli mahdollisuus miehittää Suomi lyhyessä ajassa sen jälkeen, kun Mannerheimin linja oli murrettu, sillä Suomen armeija oli lyöty täysin. Mutta me emme ryhtyneet siihen, vaan heti kun Suomi pyysi, me allekirjoitimme rauhansopimuksen, Maslovski maalailee.

Maslovskin mukaan koko talvisota oli itse asiassa ”lännen” alkujaan provosoima, ja tästä on todisteena myös se, että Britannia, Ranska ja Ruotsi toimittivat Suomelle lentokoneita ja Suomi sai aseistusta myös Yhdysvalloilta, Norjalta ja Italialta.

– Suomen sota (talvisota) oli Lännen tapa testata Neuvostoliiton voimia. Kun suomalaiset tuhosivat meidän 44. jalkaväkidivisioonamme, Winston Churchill sanoi radiossa 20. tammikuuta 1940, että ”Suomi on paljastanut koko maailmalle Puna-armeijan heikkouden”. Tämä lausunto annettiin, jotta Saksa nopeuttaisi iskuaan Neuvostoliittoa vastaan. Koko lännen politiikka oli suunnattu yhtä ainoaa päämäärää kohti: jotta Saksa hyökkäisi Neuvostoliittoon, Maslovski kirjoittaa.

Maslovskin mukaan useiden Euroopan maiden nopea alistuminen Adolf Hitlerin joukoille selittyy myös sillä, etteivät nämä edes halunneet taistella vastaan, vaan kaikkien tavoitteena oli hyökätä Neuvostoliittoa vastaan.

– Hitler aloitti sodan eurooppalaisia maita kohtaan, jotta hän olisi saanut merkittävän yliotteen Neuvostoliitosta. Tavoitteena oli yhdistää ne ja pakottaa ne toimimaan Saksan etujen mukaisesti.

– Helppous, jolla Hitlerin Saksa otti haltuunsa eurooppalaiset maat toinen toisensa jälkeen, kertoo pikemminkin siitä, kuinka ne olivat valmiit palvelemaan Hitleriä kuin siitä, että ne olisivat olleet kykenemättömiä vastaamaan hyökkäykseen, Maslovski kirjoittaa.

Maslovskin artikkeli ilmestyi Zvezdan sivuille maanantaina aamulla, eli heti Pietarissa pidetyn suuren laivasto- ja hävittäjäparaatin jälkeen.

Kirjoittaja ei ole näkemyksineen yksin, sillä IS tapasi sunnuntaina Pietarin laivastoparaatissa muun muassa venäläisen laivastoupseerin, joka kertoi olevansa huolissaan siitä, kuinka fasismi ja natsismi nostavat hänen mukaansa jälleen päätään Euroopassa.

Presidentti Vladimir Putinin johtaman Venäjän informaatiovaikuttamisen yksi keskeisistä pyrkimyksistä onkin luoda nyt mielikuvaa, jonka mukaan useat eurooppalaiset demokratiat olisivat alkaneet ihannoida fasismia ja natsismia sen lisäksi, että ne auttoivat Ukrainan väitetyn ”natsijuntan” valtaan. Näin perustellaan venäläiselle kotiyleisölle sitä, miksi Venäjään kohdistuu mukamas yhä kasvava uhka Euroopan taholta.

Laivastoupseeri Aleksandr Poljubin myös väitti IS:lle kaiken länsimaisen ja objektiivisen historiankirjoituksen vastaisesti, että ”venäläiset sotilaat eivät ole koskaan olleet hyökkääjinä”. Keskustelujen lomassa hän tuli sentään kuitenkin tunnustaneeksi sen, että talvisodan aloitti Neuvostoliitto, mutta sekin oli hänen mukaansa vain olosuhteiden pakottama ”välttämättömyys”.

Zvezda-televisiokanava on sijoittanut Maslovskin laajan artikkelin etusivulleen eli kanava antaa sille paljon painoarvoa. Maslovski on kanavan usein käyttämä kirjoittaja, joka esiintyy toisen maailmansodan historian asiantuntijana.

Aivan jutun lopussa lukee kuitenkin seuraava teksti: ”Leonid Maslovskin artikkeleissa esitetyt mielipiteet ovat hänen henkilökohtaisia kannanottojaan eivätkä ne välttämättä ole yhteneviä televisiokanava Zvezdan toimituksen mielipiteen kanssa”.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt