Yli 200 vierastaistelijaa lähti Syyriaan ja Irakiin Ruotsin ongelmalähiöistä viime vuonna - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Yli 200 vierastaistelijaa lähti Syyriaan ja Irakiin Ruotsin ongelmalähiöistä viime vuonna

Monella radikalisoituneella on kytköksiä ruotsalaiskaupunkien huono-osaisiin lähiöihin.

Ruotsin poliisin työntekijöitä Göteborgissa. Kuvituskuva.­

10.7.2017 3:00

Radikaali-islamistisiin piireihin kuuluvien määrä on kasvanut Ruotsissa voimakkaasti ja monella radikalisoituneella on kytköksiä ruotsalaiskaupunkien huono-osaisiin lähiöihin.

Syyriaan ja Irakiin viime vuosina matkanneista 300 vierastaistelijasta yli 70 prosenttia tulee pahimmissa ongelmissa kamppailevista ruotsalaislähiöistä, selviää Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun tuoreesta raportista. Useimmat vierastaistelijoista ovat ulkomaalaistaustaisia.

Suomeen ei sen sijaan ole syntynyt asuinalueita, joihin keskittyisi merkittävissä määrin radikalisoituneita henkilöitä, kertoo erikoistutkija Saana Nilsson suojelupoliisista.

Nilssonin mukaan esimerkiksi konfliktialueille lähteminen on tällä hetkellä pysähtynyt. Tunnistettuja konfliktialueille lähteneitä aikuisia on yhä noin 80, vaikka tunnistamattomien määrä nostaa tosiasiallisen luvun suuremmaksi.

Koska Suomessa maantieteellinen keskittyminen puuttuu, toimii keskeisenä alustana radikalisoitumiselle verkko. Toisaalta myös Ruotsissa verkolla on roolinsa radikalisoitumiskehityksessä.

Ruotsin turvallisuuspoliisin Säpon mukaan ääriaineksiin kuuluvista ihmisistä pienellä joukolla on kykyjä ja halua terrori-iskun toteuttamiseen. Kaikkiaan väkivaltaisiin radikaali-islamistisiin aineksiin lasketaan jo 2 000 ihmistä.

Myös Suomessa suurimman uhan muodostavat yksittäiset henkilöt tai pienryhmät, jotka voisivat tehdä terrori-iskun.

Kaiken kaikkiaan Supo on määritellyt 350 kohdehenkilöä eli terrorismille myötämielistä henkilöä. Lisäksi poliisi on seulonut noin 400 riskihenkilöä turvapaikanhakijoista.

Tilanne erittäin hankala 23 alueella

Ruotsin poliisin tilanneraportin perusteella maassa on jo 55 aluetta, joiden elämää varjostavat rikollisuus, painostus, väkivallanteot, avoin huumekauppa sekä tyytymättömyys yhteiskuntaa kohtaan. Lisäksi kuusi aluetta on vaarassa ajautua tähän joukkoon.

Vaikeuksissa olevilla alueilla suuri osa asukkaista on usein maahanmuuttajataustaisia. Työttömyys alueilla on yleensä korkea ja tulotaso matala. Perheet saattavat myös asua hyvin ahtaasti, mikä vaikeuttaa lasten opintoja.

Poliisin viimekuisen raportin mukaan tilanne on erittäin hankala jo 23 alueella Ruotsissa. Näillä alueilla poliisin on vaikeaa tai lähes mahdotonta suoriutua sille annetusta tehtävästä. Poliisit kohtaavat työssään myös fyysistä vastarintaa.

Tukalimmassa tilanteessa oleville alueille on keskittynyt paljon rikollisia, ja niissä on nähtävissä rinnakkaisia yhteiskuntarakenteita, ihmisten henkilökohtaisia vapauksia rajoittavaa fundamentalismia sekä radikalisoitumista.

Tällaisten alueiden määrä on lisääntynyt lyhyessä ajassa, sillä noin puolitoista vuotta sitten niitä arvioitiin olevan nykyisen 23:n sijaan 15.

Eteläisessä Tukholmassa poliisipäällikkönä toimiva Carolina Paasikivi uskoo, että vaikeuksissa olevien alueiden ongelmat eivät ratkea hetkessä.

– Ei ole ehkä syytä edes odottaa, että kehitystä voi kääntää täysin, vaan on otettava sopivan pitkiä harppauksia ja ajateltava, että alueita pitää vakauttaa, turvallisuutta parantaa, rikollisuutta vähentää sekä kohdata rikolliset, sillä nämä eivät ole antamassa heti periksi, sanoo Paasikivi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?