Kelluva ydinvoimala läpi Suomenlahden – näin säteilyturvakeskus kommentoi - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Kelluva ydinvoimala läpi Suomenlahden – näin säteilyturvakeskus kommentoi

Akademik Lomonosov -ydinvoimalassa on kaksi ydinreaktoria, kumpikin teholtaan 35 megawattia.

Akademik Lomonosov -ydinvoimalassa on kaksi ydinreaktoria, kumpikin teholtaan 35 megawattia.

Julkaistu: 3.7.2017 14:39

Venäläiset aikovat hinata ensi kesänä Akademik Lomonosov -ydinvoimalan Suomenlahden kautta Itä-Siperian Pevekiin.

Säteilyturvakeskuksen (STUK) pääjohtaja Petteri Tiippana kertoo Ilta-Sanomille hankkeen riskien liittyvän Pietarissa mahdollisesti tapahtuvaan koekäyttöön. Toistaiseksi ei ole tietoa siitä, missä 144-metristä laitosta lopulta koekäytetään ja kuinka suurilla tehotasoilla, koska laitosta viimeistelevältä Rosenergoatom ei ole vielä antanut siitä venäläisviranomaisille lopullista suunnitelmaa.

Greenpeacen mielestä hanke on erittäin kyseenalainen. Hankkeesta uutisoi sunnuntaina Hufvudstadsbladet.

Teholtaan ja tekniikaltaan kelluva ydinvoimala on STUKin mukaan verrattavissa ydinkäyttöiseen jäänmurtajaan tai sukellusveneeseen. Sähköteholtaan se on 70 megawattia.

– Pienessä reaktorissa on vähemmän onnettomuustilanteessa mahdollisesti vapautuvia radioaktiivisia aineita. Jos koekäyttö päätetään tehdä Pietarin telakalla, joudutaan siellä silloin varautumaan suunnitelmin erilaisiin häiriö- ja onnettomuustilanteisiin. Suomalaisille koekäyttö Pietarissa ja kuljettaminen Suomenlahden kansainvälisiä vesiä pitkin sisältää erittäin pienen riskin. Itse en olisi siitä huolissani, Tiippana sanoo.

Testaamaton ydinpolttoaine ei ole radioaktiivista

Tiippanan mukaan laitoksesta ei voi päästä karkuun radioaktiivista ainetta, vaikka se uppoaisi tai irtoaisi hinauksesta.

Tiippana kertoo, että kuljetuksen ajan laitos olisi joka tapauksessa suljettu. Jos koekäyttö tehdään vasta Murmanskissa, laitos olisi verrattavissa sinne asti tavalliseen laivaan.

Syrjäisissä kohteissa käytettävä kelluva ydinvoimala voi tuottaa sähköä 200 000 ihmiselle.

Syrjäisissä kohteissa käytettävä kelluva ydinvoimala voi tuottaa sähköä 200 000 ihmiselle.

Jos reaktori käynnistetään Pietarissa, niin siinä olevasta polttoaineesta tulee silloin radioaktiivista.

– Siinäkin tapauksessa riski sille, että aktiivista ainetta pääsisi karkuun, olisi ihan minimaalinen, koska reaktori on sammutettu ja voimalan kaikki piirit olisi kuljetuksen ajan suljettuja.

Polttoaineen aktiivisuus reaktorissa lisääntyy sitä mukaa mitä suuremmalla teholla laitosta koekäytössä testataan.

Tämä taas vaikuttaa onnettomuustilanteessa mahdollisesti ulos pääsevän radioaktiivisuuden määrään. Koekäyttö tapahtuu vaihe kerrallaan.

– Käyttöönottovaiheessa voi tapahtua häiriöitä, mutta vaiheittain testaamalla pyritään varmistamaan se, että ainakin turvallisuusjärjestelmät toimivat suunnitellusti. Jos testit jäävät vain pienille tehotasoille, aktiivisuustasot jäävät kuljetuksen ajaksi alhaisiksi.

Norjalaiset huolissaan

Norjalaiset ovat joka tapauksessa hankkeesta erityisen huolissaan. Pahimmissa skenaarioissa voimala haaksirikkoutuu Norjan rannikolle, mikä haittaisi Norjan matkailua ja kalabisnestä.

– Jos reaktori joudutaan viemään suojaan johonkin vuonoon merenkäynniltä, niin eihän ihmiset siellä siitä tykkäisi. Enemmän tämä on Norjalle mainekysymys, Tiippana arvioi.

Tiippanan mukaan Venäjä on informoinut STUKia hankkeesta. Venäjän viranomainen voi vielä päättää, ettei koekäyttöä tehdä Pietarissa. Tiippana matkaa Venäjälle tutustumaan hankkeeseen parin viikon kuluttua.

Ympäristöjärjestö Greenpeace toivoo STT:n mukaan, että laitoksen koekäyttö siirtyy Pietarista muualle ja että se kuljetetaan Murmanskiin tyhjänä. Se ei ole hankkeesta mielissään.

– Eihän tämä ole järkevä hanke miltään osin, kun se laitos pitää kuitenkin hinata vielä koko Jäämeren poikki, energiavastaava Jehki Härkönen sanoi STT:lle.