Evoluutioteoria pois Turkin koulukirjoista – tutkija: Erdoganista länsimaalaistaminen on historiallinen virhe

Julkaistu:

Turkki
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan sekä AKP:n johto ovat jo vuosien ajan sanoneet maan länsimaalaistamisen olleen historiallinen virhe. Haaveissa siintää islamistinen Turkki.
Turkin kansallinen opetuslautakunta julkisti viime viikolla uudistuksen, jonka myötä maan lukiolaisten koulukirjoista poistetaan kokonaisuudessaan Charles Darwinin evoluutioteoriaa koskeva osio.

Syyskuusta lähtien koululaiset eivät enää saa lukea evoluutiosta biologian tunneilla.

Muutos tapahtuu osana opetussuunnitelma uudistusta, jonka tarkoituksena on karsia kouluista ”kiisteltyjä aiheita”. Opetushallituksen mukaan oppilaiden tiedot ja taidot eivät vielä riitä käsittelemään niin kiisteltyä aihetta.

Uusi opetussuunnitelma painottaa muutoinkin kansallisia arvoja ja turkkilaisten sekä muiden muslimitiedemiesten saavutuksia.

Historian tunneilla katseet suunnataan pois Eurooppa-keskeisyydestä ja musiikin tunneilla keskitytään kaikenlaiseen turkkilaiseen musiikkiin.

Muutokset Erdoganin linjan mukaisia

Kyseenalainen uudistus on asiantuntijan mukaan selkeässä linjassa maan presidentti Recep Tayyip Erdoganin sekä hänen johtamansa AKP-puolueen ajaman politiikan kanssa.


Erdogan ja AKP ovat julkisissa lausunnoissa vuosien ajan ilmoittaneet, että maan länsimaalaistaminen ja sekularismi olivat maan historian suurin virhe.

– Tämä on selkeä suunta, johon maa on ollut menossa jo pidemmän aikaan. Kyse on vähittäisistä muutoksista, joiden myötä luodaan pidempiaikaisia vaikutuksia, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta toteaa.

Länteen katsominen on Atatürkin perintöä

Muutoksen myötä maan nuoremmat sukupolvet halutaan opettaa alusta alkaen kunnioittamaan sunni-islamista polveutuvia arvoja. Valtion johdossa olevan AKP:n ja Erdoganin selvänä tavoitteena on tuoda uskontoa suurempaan rooliin.

– Tarkoituksena on luoda yhteiskunta, jossa enemmistö kokee, että sekularismi tai länsimaiset elämäntavat eivät suoraan kuulu turkkilaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan.

Länsimaihin katsominen ja ovien avaaminen oli osa nykyisen tasavallan perustaja Mustafa Kemal Atatürkin perintöä, jota maassa vaalittiin innolla vuosikymmenten ajan.

 

Hän haluaa jättää perinnökseen sellaisen islamilais-konservatiivisen Turkin, jota ei kovin helpolla voida muuttaa takaisin.

Varsinkin kaupungeissa elänyt keskiluokka eli ja kiintyi länsimaalaiseen ideologiaan sekä sekulaariin yhteiskuntaan, mutta koko Turkin osalta he ovat kuitenkin jääneet vähemmistöksi. Suoranaiseen teokratiaan asiantuntija ei kuitenkaan usko Erdoganin tähtäävän.

– En usko, että hänelle on tarpeellista muuttaa valtiojärjestelmää teokratiaksi. Kysymys on enemmänkin siitä, mitä Erdogan pystyy ja haluaa tehdä nykyisen tasavallan lakien puitteissa pikku hiljaa.

”Länsimaalaistaminen oli historiallinen virhe”

Erdoganin hallinnon vastustajat ovat ilmaisseet pelkonsa siitä, että maa muuttuu pidemmällä aikavälillä Iranin tai Saudi-Arabian kaltaiseksi konservatiiviseksi islamistiseksi valtioksi. Asiantuntija ei suoraan halua spekuloida muutoksen lopputulemaa, mutta myöntää, että tämä on yksi todennäköisimmistä vaihtoehdoista. Esimerkiksi Saudi-Arabiassa evoluutioteoriaa käsitellään kouluissa vain nopeasti ja erittäin kriittiseen sävyyn.


AKP:n ja Erdoganin ajamia muutoksia on myös tituleerattu Atatürkin perinnön romuttamiseksi. Puolueen johtajat ovat jo vuosien ajan lausuneet ääneen sen, kuinka maan länsimaalaistaminen oli virhe.

– He ovat selkeästi sanoneet, että ideologinen länsimaalaistaminen ja sekularismin ajaminen olivat historiallisia virheitä, joita ei ikinä olisi pitänyt tehdä.

Presidentti Erdoganin toimien motiiviksi on usein kuvailtu vallanhimoa, mutta Alaranta uskoo taustalla olevan myös tämän haave oman perintönsä jättämisestä maan historiaan.

–  Hän haluaa jättää perinnökseen sellaisen islamilais-konservatiivisen Turkin, jota ei kovin helpolla voida muuttaa takaisin sekularistiseksi valtioksi.

Recep Tayyip Erdogan

  • Köyhistä oloista valtaan ponnistanut Recep Tayyip Erdogan nousi rytinällä yhdeksi Turkin politiikan kärkihahmoista 2000-luvun alussa. Tätä ennen hän toimi aktiivisesti kahdessa nykyisin kielletyssä puolueessa sekä Istanbulin kaupungin pormestarina vuosina 1994–1998.
  • Vuonna 1999 Erdogan tuomittiin useaksi kuukaudeksi vankeuteen luettuaan julkisesti sotaisaa islamistista runoutta. Tämä nosti hänet marttyyrin asemaan useiden silmissä.
  • Vuonna 2001 Erdogan ja Abdullah Gül perustivat AKP-puolueen, joka nousi jo seuraavana vuonna maan suurimmaksi puolueeksi. Erdoganista tuli maan pääministeri vuonna 2003, josta lähtien hän on pidellyt valtaa käsissään.
  • Vuonna 2014 hänet valittiin maan presidentiksi vaaleilla, mutta roolin uskottiin olevan vahvasti symbolinen, kuten aiemmillakin presidenteillä.
  • Askel kerrallaan Erdogan onnistui kuitenkin lisäämään presidentin valtaa ja ajamaan Turkkia lähemmäs kohti konservatiivista islamistista valtiota.
  • Vuoden 2016 vallankaappausyrityksen epäonnistuttua Erdoganin valta nousi kaikkien aikojen huippuunsa. Presidentti suoritti ”puhdistuksia” valtionvirastoissa ja asetti maan poikkeustilaan, jossa presidentillä on korkein käskyoikeus.
  • Alkuvuodesta 2017 maassa järjestettiin kansanäänestys, jonka myötä presidentin valtaa sekä oikeuksia korotettiin entisestään.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt