Ulkomaat

Kommentti: Venäjän lapsiasiainvaltuutettu joutui maalitauluksi – taustalla vierailu Suomeen

Julkaistu:

Venäjä
Venäjän lapsiasiainvaltuutettu Anna Kuznetsovaan on kohdistettu raskaita epäilyjä hänen Suomen-vierailunsa jälkeen, kirjoittaa Venäjän asioista Ilta-Sanomiin raportoiva Polina Kopylova.
Perinteisten perhearvojen kannattajat järjestävät Moskovassa jo toista päivää mielenilmauksia lapsiasiainvaltuutettu Anna Kuznetsovaa vastaan. Protestit laukaisi Anna Kuznetsovan äskeinen vierailu Suomeen, jolloin hän allekirjoitti yhteistyötä koskevan muistion suomalaisen kollegansa Tuomas Kurttilan kanssa.

Mielenosoittajat kantoivat kylttejä, joissa luki muun muassa ”Eroa virasta, juvenaalirustinna!” sekä ”Kuznetsova trokaa tänne suomalaisen juvenaalifasismin”.

Juvenaali-termi viittaa tässä venäjänkieliseen käsitteeseen ”juvenalnaja justitsia” (alaikäisten oikeuslaitos), joilla Venäjän mediassa alettiin täysin virheellisesti kutsua muun muassa Suomen lastensuojelua huostaanottotapauksia koskevassa uutisoinnissa. Asiasta kertoi laajasti Tsargrad-uutisportaali, joka on tunnettu ortodoksisten konservatiivien äänitorvena.

Raportti oli viimeinen pisara

Tilanne on paradoksaalinen, koska Anna Kuznetsova edustaa täysin samoja arvoja: hän on syvästi uskovainen ortodoksisen papin puoliso, ja kuuden lapsen äiti on tunnettu Venäjällä muun muassa aborttien vastustajana. Mielenosoitusten taustalla on ideologisesti vielä radikaalimpi Vanhempainyhdistysten ja yhteisöjen liitto -niminen kattojärjestö, jonka mielestä Kuznetsova on virkaan astuessaan luvannut vastustaa länsimaisten lastensuojelukäytäntöjen soveltamista Venäjällä, mutta sittemmin on pettänyt lupauksiaan ja vielä ryhtynyt yhteistyöhön lastensuojelun näkökulmasta ”pahamaineisimman” eli juuri Suomen kanssa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Viimeisenä pisarana ei kuitenkaan ollut Kuznetsovan Suomen-vierailu vaan lapsiasiainvaltuutetun toimiston valmistelema raportti, jonka mukaan lasten lainvastaiset sijoittamiset perheiden ulkopuolelle olivat pelkkiä yksittäistapauksia. Vanhempainyhdistyksen ja -yhteisöjen liiton mielestä kyse on huolestuttavasta trendistä, jolloin viranomaiset käyttävät lännestä, muun muassa Suomesta lainattuja sijoitusmenetelmiä sekä silkkaa mielivaltaa.

Vetoomus Putinille

Liiton 75 jäsenjärjestöä ovat vedonneet presidentti Vladimir Putiniin. Heidän mielestään lapsia sijoitetaan perheiden ulkopuolelle puutteellisin ja turhin perustein. Syiksi mainitaan esimerkiksi yleisheikot olosuhteet, remontoimattomat asuintilat, puuttuvat huonekalut, riittämättömät ruokavarat, perheen köyhyys, yhtiövastikerästit ja vaikea elämäntilanne.

Lisäksi vanhempainaktiivit moittivat sosiaalitoimia siitä, että he ovat lapsen eivätkä vanhempien puolella, mikä rappeuttaa lapsen silmissä vanhemman auktoriteettia.

Radio Svoboda -sivuston mukaan kyse ei kuitenkaan ole yhteisestä vanhempien vastarinnasta, vaan vain yhden radikaaliryhmän ajamasta asiasta.

Toisaalta Venäjän lastensuojelun toiminta kyseenalaistetaan myös muiden kuin konservatiivisten vanhempainaktiivien taholta. Ilmiöön kiinnitti huomiota jo vuonna 2015 laajalevikkinen lehti Moskovski Komsomolets, jossa kerrottiin sylivauvan sijoittamisesta perheen ulkopuolelle. Sen tuloksena lapsi menehtyi sairaalassa tutkimattoman turman seurauksena.

Sijoittamisella kiristetty

Lehti viittaa muun muassa vuonna 2013 hyväksyttyyn Venäjän lastensuojelulakiin, jonka mukaan ”vaikeaa elämäntilannetta” voi tulkita erittäin laajasti. Sitä paitsi Venäjän hallintokulttuuri on ensisijaisesti reagoiva, eikä ennalta ehkäisevä: usein lastensuojeluprosessin seurauksena vanhemmilta evätään huoltajuusoikeudet kokonaan, eivätkä he enää mitenkään voi vaikuttaa lastaan koskevaan päätöksentekoon.

Venäjällä oli myös tapauksia, jolloin lasten sijoittamista käytettiin kiristyskeinona, joilla vaimennettiin poliittisessa oppositiossa toimivia aktiiveja. Esimerkiksi viime maaliskuisten protestien alaikäisiä osallistujia uhkailtiin viranomaisten taholta sijoituksella lastenkoteihin.