Liisa Linnala ja Pirkko Satola-Weeres työskentelevät suurille terveyspalveluiden tuottajille Kaliforniassa. Jos republikaanien American Health Care Act etenee laiksi, he tulevat osaltaan toteuttamaan sitä. Naiset pelkäävät, että lainmuutoksessa miljoonat amerikkalaiset menettävät sairausvakuutuksensa.
Pirkko Satola-Weeres, 60, johtaa apulaisylihoitajana 55 työntekijää Kaiser Permanente -sairaalan klinikalla Long Beachissa. Työhuoneen nurkassa on lukulamppu, nojatuoli ja sen päällä nallekarhun kuvalla koristeltu peitto.
– Ihmiset tulevat tänne purkamaan pulmiaan. Tämä nurkkaus on heidän terapia-alueensa. Pomonikin istuu tuolissa aika usein, Pirkko naurahtaa.
Työ on ongelmien setvimistä ja laaduntarkkailua. Naisen erityisaluetta on mielisairaanhoito.
– Meille tuli 23-vuotias nuori nainen äitinsä kanssa. Hän valitti kipua joka puolella kroppaa. Äiti oli ihan hermona ja kielsi minkäänlaisen lääkityksen antamisen tyttärelleen. Tyttö ei antanut koskea itseensä. He alkoivat haukkua lääkäriä. Tämä soitti minulle. Erotin äidin ja tyttären toisistaan ja sanoin, että nyt potilaan asiat ovat päällimmäisiä. Pian valkeni, että nainen oli huumekoukussa, Satola-Weeres kertoo esimerkiksi.
Kaiser Permanentella on kymmenen miljoonaa asiakasta ympäri maata. Potilaat hoidetaan yhtiön omissa 38 sairaalassa. Konserni nettosi toissa vuonna 1,9 miljardia dollaria.
– Jokaisella pitäisi olla oikeus hyvään hoitoon. Joskus joku vakuutusyhtiö katsoo, ettei esimerkiksi syöpäpotilas voi saada solumyrkky- tai sädehoitoa. En ymmärrä sitä. Meillä hoidosta määräävät lääkärit, eikä vakuutusyhtiö, Pirkko painottaa.
USA:ssa on hoitoa saadakseen oltava sairausvakuutus. Sitä kysytään aina ensimmäiseksi joka sairaalassa. Ketään ei jätetä katuojaan kuolemaan, mutta ilman vakuutusta perästä tulee iso lasku. Kroonisista sairauksista kärsivät eivät ennen Obamacarea saaneet vakuutusta. Sairaalaan tuli paljon tällaisia potilaita.
– Tuli valtavan kalliiksi veronmaksajille, ettei potilailla ei ollut rahaa, sairaanhoitaja muistelee.
Filippiineiltä kotoisin oleva lastenlääkäri Crescantino Azcueta ja Pirkko Satola-Weeres Kaiser Permanente -sairaalan klinikan patiolla.
Obamacare on ollut voimassa seitsemän vuotta. Laki pakotti ihmiset ottamaan sairausvakuutuksen ja vakuutusyhtiöt kattamaan kaikki terveydentilasta riippumatta. Valtion tuella 20 miljoonaa amerikkalaista pääsi sairausvakuutuksen piiriin.
– Uusilla potilailla oli enemmän sairauksia kuin muilla ja tulivat kalliimmaksi hoitaa, Pirkko taustoittaa.
Hän puolustaa silti Obamacarea.
– Oikeus terveydenhuoltoon on tärkeä asia, Pirkko sanoo silmät kostuen.
Mutta nyt republikaanit ovat muuttamassa sairausvakuutuslakia. Lopullinen muoto ei vielä ole tiedossa, mutta alustavasti lain on arvioitu riistävän vakuutuksen 24 miljoonalta amerikkalaiselta. Pirkon työpaikalla ollaan pelonsekaisissa tunnelmissa.
– Emme tiedä, mitä laki tuo tullessaan. Onko se parempi kuin Obamacare? Epäilyttää kovasti, sairaanhoitaja miettii.
Liisa Linnala, 58, toimii analysoijana Blue Shield of California -sairausvakuutusyhtiössä vastuualueenaan Medicare-vakuutukset. Ne ovat valtion eläkeläisille maksamia sairausvakuutuksia, joista yhtiö huolehtii alihankkijana.
– Valtiolta tulee jatkuvasti uusia määräyksiä, jotka meidän on pantava toimeen. Työni on tiedonvälitystä puoleen sun toiseen, Linnala selittää.
Hän työskenteli aikaisemmin valitusosastolla.
– Kerran osastolle tuli nainen, joka pyysi uusia tekohampaita. Medicare ei korvaa hammashoitoa, mutta sain silti naiselle uudet hampaat, Liisa hymyilee.
Muistissa on aika, jolloin kaikille ei myönnetty vakuutusta.
– Riskianalyytikot katsoivat henkilön ikää ja terveydentilaa. Jos oli paljon kroonisia sairauksia, ei saanut vakuutusta, Linnala kertaa.
Tällainen henkilö joutui anomaan valtion erikoisvakuutusta.
– Riskiryhmä oli paljon suurempi, kuin mitä pystyttiin kattamaan. Kaliforniassa voitiin vakuuttaa vain 7 000 henkeä. Jonossa oli nelinkertainen määrä, Linnala toteaa.
Kun Obamacare, viralliselta nimeltään Affordable Care Act (ACA), astui voimaan Blue Shield sai uusia asiakkaita.
– Meillä on valtion kanssa samantyyppinen sopimus ACA-vakuutuksista kuin Medicaresta. Ne on rahoitettu enimmäkseen valtion varoilla, Liisa selittää.
–Köyhä tuskin menee maksusta lääkärintarkastukseen, Liisa Linnala pohtii.
Obamacare ei ole kyennyt hillitsemään alati kohoavia vakuutusmaksuja. Valtaosa amerikkalaisista saa sairausvakuutuksensa työnantajalta. Omasta pussistaan maksavat pulittavat vakuutuksestaan tyypillisesti 500–1 000 dollaria kuussa.
Republikaanit aikovat alentaa vakuutusmaksuja palauttamalla kroonisesti sairaat taas valtion riskivakuutuksen alle. Vanhoilta voitaisiin veloittaa viisi kertaa nuoria enemmän.
Paradoksaalista kyllä, sairaanhoidon valtionrahoitusta nipistettäisiin samalla valtavasti.
– Menemme takapakkia. He sanovat, että kroonisesti sairaat on katettu, mutta jos vakuutusmaksut määritellään taas iän ja sairauksien mukaan, vanhat ja sairaat joutuvat maksamaan huomattavasti enemmän kuin nuoret ja terveet, Linnala moittii.
Käytännössä riskiryhmien vakuutukset olisivat niin kalliita, ettei valtaosa niitä kykenisi maksamaan. Republikaanien mallista hyötyisivät nuoret ja terveet. Vakuutuksenottopakko poistuisi, eikä vakuutusten enää tarvitsisi kattaa kaikkia hoitoja.
– Obamacaressa ennaltaehkäisevä hoito sisältyy vakuutukseen, uudessa laissa ei. Köyhä tuskin menee maksusta lääkärintarkastukseen, Liisa pelkää.
Amerikkalaisen sairaanhoidon tulevaisuus on hämärän peitossa.
– Sitä on vaikea ennustaa, koska American Health Care Act ei vielä ole valmis. Uskaltavatko firmat ylläpitää vakuutuksia? Työntekijöiden vakuuttaminen on kallista. Vakuutusmaksut saattavat siirtyä yksityishenkilöiden maksettaviksi, Liisa puntaroi.