Yhdysvallat iski varhain aamulla Suomen aikaa Syyriassa presidentti Bashar al-Assadin joukkojen hallussa olevaan lentotukikohtaan lähellä Homsin kaupunkia. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Yhdysvallat hyökkäsi suoraan al-Assadin joukkoja vastaan Syyriassa.
Artikkelin pääkuvana olevalla videolla nähdään Trumpin tiedotustilaisuus iskusta.
Jo aiemmin torstaina oli uutisoitu, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump suunnitteli sotilaallisia toimia Syyriassa maassa tiistaina tapahtuneen, maailmalla voimakkaita reaktioita herättäneen kaasuiskun takia.
Syyrian kapinallisten hallussa olevassa Khan Sheikhounin kaupungissa tehdyssä kaasuiskussa sai surmansa 86 ihmistä, ja maailmalle levinnyt järkyttävä kuvamateriaali näytti hyökkäyksen järkyttävät jäljet heti tuoreeltaan. Kuvamateriaalin huomioivat myös monet maailman johtajista iskua koskeneissa lausunnoissaan.
Khan Sheikhouniin tehdyssä kaasuhyökkäyksessä kuolleiden ja loukkaantuneiden joukossa oli runsaasti lapsia.
– Kun näin kuvia kemiallisen iskun jälkeen tukehtuvista vauvoista, järkytyin ja raivostuin, kommentoi muun muassa Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu viitaten suoraan verkossa ja uutisvälineissä levinneisiin kuviin.
Yhdysvaltain Syyriassa tekemän iskun taustalla näytti vaikuttaneen myös presidentti Donald Trumpin henkilökohtainen järkyttyminen, sillä hän on nostanut erityisesti kaasuiskun lapsiuhrit esille jo useaan otteeseen.
– Käyttämällä tappavaa hermomyrkkyä, al-Assad tukehdutti kuoliaaksi avuttomia miehiä, naisia ja lapsia. Se oli hidas ja brutaali kuolema niin monille. Jopa kauniita vauvoja murhattiin julmasti tässä hyvin barbaarisessa hyökkäyksessä. Yhdenkään Jumalan lapsen ei pitäisi joutua kohtaamaan tällaista kauheutta, Trump sanoi puhuessaan torstai-iltana CNBC-kanavan mukaan.
Kyse ennen kaikkea kemiallisista aseista
Kuvia kaasuiskun jäljistä ovat näyttäneet myös Yhdysvaltain kaapelikanavat, joita Trumpin tiedetään seuraavan ahkerasti. Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Ville Sinkkosen mukaan on kuitenkin vaikea spekuloida, kuinka paljon Trumpin henkilökohtaisella järkytyksellä oli vaikutusta päätökseen iskeä Syyriassa.
– Totta kai tuollaiset kuvat liikuttavat ihmistä, oli kyse sitten Yhdysvaltain presidentistä tai kenestä tahansa meistä. Tähän liittyy toki tunneperäinen aspekti, joka tällaisten valokuvien kautta tulee. Emme kuitenkaan pääse seuraamaan sitä päätöksentekoprosessia, joka suljettujen ovien takana tapahtuu, Sinkkonen huomauttaa.
Yhdysvallat laukaisi al-Assadin joukkojen hallussa olevaan lentotukikohtaan 59 Tomahawk-risteilyohjusta. Arkistokuva ohjuksista Persianlahdelta syyskuulta 2014.
Sinkkosen mukaan iskun motiiveja arvioitaessa täytyy muistaa, että kyse oli ennen kaikkea kemiallisten aseiden käytöstä, joka on perinteisesti aiheuttanut kansainvälisessä yhteisössä hyvin vahvoja negatiivisia tuntemuksia. Kemiallisten aseiden käyttö on kansainvälisoikeudellisesti kiellettyä, ja ne ovat Sinkkosen mukaan eräänlainen tabu.
– Siinä mielessä tätä iskua voidaan perustella kansainvälisten normien pohjalta. Tältä pohjalta monet valtiot, erityisesti USA:n liittolaiset kuten Iso-Britannia ja Saudi-Arabia, ovat iskua puolustaneet.
Kemiallisten aseiden merkitystä korosti puheessaan myös Trump:
– Tänä iltana määräsin kohdistetun sotilasiskun Syyriassa lentotukikohtaan, josta käsin kemiallinen hyökkäys käynnistettiin. Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden elintärkeä intressi on estää tappavien kemiallisten aseiden levittäminen ja käyttö. Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Syyria olisi käyttänyt kiellettyjä kemiallisia aseita, rikkonut ne kieltävän sopimuksen sille asettamia velvoitteita sekä jättänyt noudattamatta YK:n turvallisuusneuvoston kehotuksia, Trump totesi.
Suhtautuminen al-Assadiin muuttui jälleen
Sinkkosen mukaan voidaan katsoa, että kaasuiskuun oli pakko reagoida jollakin tavalla ottaen huomioon sen, kuinka paljon Trumpin hallinto on kritisoinut hänen edeltäjäänsä Barack Obamaa hänen toimistaan Syyrian suhteen.
– Yksi keskeinen Obamaa kohtaa esitetty kritiikki on se, että hän silloin vuonna 2012 puhui tällaisesta punaisesta viivasta, jota ei voi ylittää, ja se oli nimenomaan kemiallisten aseiden käyttö. Ja sitten al-Assad käytti seuraavana vuonna kemiallisia aseita, eikä Yhdysvallat reagoinut siihen monien mielestä tarpeeksi voimallisesti.
Syyrian presidentti Bashar al-Assad.
Vielä viime viikolla Turkissa vieraillessaan Yhdysvaltain ulkoministeri Rex Tillerson viittasi puheessaan siihen, että hallinto olisi muuttamassa aiempaa näkökantaansa siitä, että al-Assadin lähtö vallasta olisi välttämätöntä Syyrian rauhanprosessin kannalta.
Torstaiaamuna tapahtuneen iskun myötä suunta näyttää kuitenkin jälleen kääntyneen, ja Sinkkosen mukaan pakottava syy tähän lienee ollut nimenomaan kemiallisten aseiden käyttö. Hän muistuttaa, että iskun motiiveihin liittyy monta ulottuvuutta, ja sen mukaisesti niitä täytyy myös pohtia.
Taustalla myös sisäpolitiikkaa
On mahdollista, että Yhdysvallat halusi iskullaan myös näyttää sen, että maalla on mahdollisuudet toimia halutessaan voimallisesti alueella. Toisaalta isku vie myös huomiota Trumpin hallinnon kotimaassa kohtaamista ongelmista, kuten sen Venäjä-kytköksiin kohdistuvasta tutkinnasta.
Tämä tuo mukaan sisäpoliittisen aspektin, kuten myös pesäeron tekeminen Obaman hallinnon toimiin.
Pariisissa osoitettiin torstaina mieltä Bashar al-Assadia vastaan.
– Iskuhan kohdistui tähän yhteen syyrialaiseen sotilastukikohtaan, eli se oli hyvin rajattu isku. Mutta nyt tietysti kysymys kuuluu, mitä tapahtuu seuraavaksi. Oliko tämä yksittäinen isku, jolla vastattiin suoraan tähän iskuun kemiallisilla aseilla, vai vaikuttaako tämä siihen laajempaan strategiaan, joka Yhdysvaltain hallinnolla on? Se jää nähtäväksi.
Al-Assadin kannalta iskun seurauksia on Sinkkosen mukaan tässä vaiheessa vielä aikaista pohtia, mutta tällä hetkellä näyttää epätodennäköiseltä, että Yhdysvallat voisi muuttaa jälleen linjaansa ja esimerkiksi istua samaan neuvottelupöytään Syyrian presidentin kanssa.