Maailma heräsi perjantaina uuteen tilanteeseen: Yhdysvallat oli tehnyt varhain perjantaiaamuna Suomen aikaa ensimmäisen suoran sotilaallisen iskun Syyrian presidentin Bashar al-Assadin hallinnon joukkoja vastaan. Yhdysvaltain laivasto oli tuhonnut 59 Tomahawk-risteilyohjuksella Shayratin ilmatukikohdan.
Yhdysvallat on pitkään avoimesti vastustanut al-Assadia ja vaatinut hänen väistymistään. Tilannetta mutkistaa se, että Venäjä on al-Assadin hallinnon vankka tukija. Yhdysvallat on ilmoittanut, että se varoitti Venäjää ohjusiskusta, mutta ei kysellyt Moskovasta lupaa.
Presidentti Donald Trumpin hallinto perustelee iskua Syyrian tiistaisella kaasuiskulla. Yhdysvaltain mukaan al-Assadin hallinnon joukot käyttivät kemiallisia aseita Syyrian kansalaisia vastaan. Syyria ja Venäjä ovat kiistäneet väitteen.
Aleksanteri-instituutin johtaja professori Markku Kivinen arvioi, että Yhdysvaltain ilmaiskuun vaikuttivat niin sisä- kuin ulkopoliittiset syyt.
”Se muistuttaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin toimintaa Syyriassa.
– Taustalla on kokonaistilanne. Trumpin heikko alku presidenttinä ja Venäjä-suhteet ovat vaatineet toisensuuntaisia näyttöjä. Tietenkin tässä vaikuttaa myös toisen osapuolen toiminta, Kivinen sanoo viitaten alkuviikon kaasuiskuun.
Yhdysvallat tuhosi varhain perjantaiaamuna 59 Tomahawk-risteilyohjuksella Shayratin ilmatukikohdan Syyriassa. Ohjukset ammuttiin itäiseltä Välimereltä kahdelta laivaston ohjushävittäjäalukselta.
Muistuttaa Putinin toimintaa
Markku Kivisen mukaan sisäpoliittiset seikat vaikuttavat yksittäisiin toimiin, mutta laajemmin Syyrian tilanteessa ja Yhdysvaltain ohjusiskussa on kyse suurvaltojen perinteisestä etupiirikamppailusta.
Kivinen sanoo, että Syyria on suurvalloille herkullinen ”leikkikenttä”, sillä omien tappioiden riskit ovat varsin pienet, mutta oikeasti kyseessä on vaikea paikka. Kamppailua käydään paikallisväestön kustannuksella.
– Omien uhrien määrä on vähäinen, mutta paikallisten uhrien määrä on suuri. Omia maajoukkoja ei olla valmiita lähettämään kovin paljoa. Se muistuttaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin toimintaa Syyriassa.
”Jää myös nähtäväksi, kuinka paljon Trump ymmärtää tilanteesta. Kuinka paljon hän pystyy toimimaan muuten kuin hetkellisen mielijohteen perusteella?
Venäjä liittyi Syyrian sotaan syksyllä 2015. Maa on perustellut toimintaansa sillä, että venäläiset ovat auttamassa maan virallista presidenttiä virallisesta kutsusta. Kivinen sanoo, että kuten Yhdysvallat teki perjantaina, myös Venäjän toiminta alkoi ilmavoimien ja risteilyohjusten käytöllä.
– Omia uhreja ei tule, mutta voidaan sanoa, että kaukaa toimimalla ratkaistaan paikallisten toimijoiden välisiä voimasuhteita. Valtapeliä mutkistaa se, että Syyrian tilanne on niin sekava. Siellä on monenlaisia toimijoita, eikä niistä voi yksiselitteisesti sanoa, mikä on hyvä ja mikä paha osapuoli.
Tomahawk-ohjuksia ohjataan satelliittien avulla, ja ne on suunniteltu lentämään matalalla. Niillä voidaan iskeä erittäin tarkasti raskaasti puolustettuihin maakohteisiin.
Trumpin kelkka kääntyi
Donald Trump puhui jo vaalikampanjansa aikana toistuvasti siitä, miten Yhdysvaltain tulisi keskittyä tuhoamaan äärijärjestö Isis. Syyrian sekavan tilanteen ratkaisu ei niinkään sopinut Trumpin ”Amerikka ensin” -ajatusmaailmaan.
Kivinen pohtii, voiko Trumpin linjamuutos Syyrian suhteen liittyä mahdollisesti siihen, että Trumpin kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Michael Flynn sai potkut outojen Venäjä-suhteidensa vuoksi. Trumpin päästrategi Steve Bannon jätti kansallisen turvallisuuden neuvoston huhtikuun alkupuolella.
– Oliko heillä Venäjä-linja, joka nyt on murtumassa? Vaikea sanoa. Jää myös nähtäväksi, kuinka paljon Trump ymmärtää tilanteesta. Kuinka paljon hän pystyy toimimaan muuten kuin hetkellisen mielijohteen perusteella?
”Nyt odotellaan, mihin vuorovaikutussuhde lähtee kehittymään.
Venäjälle Trumpin vanha linja sopi mainiosti. Sekä Trump että Putin puhuivat paljon siitä, että maat kävisivät yhdessä Isisiä vastaan. Trumpin valinta sai Kivisen mukaan Venäjän kuvittelemaan, että se voisi ratkaista Syyrian tilanteen liittolaistensa Turkin ja Iranin avulla.
Yhdysvallat iski Shayratin lentotukikohtaan.
Venäjä on pitänyt Isisin lisäksi kaikkia Syyrian opposition kapinallisjoukkoja terroristeina. Se on ilmoittanut käyvänsä Syyriassa ”terrorismin vastaista taistelua”, mutta ihmisoikeus- ja tarkkailujärjestöjen mukaan Venäjän ilmaiskut ovat osuneet Isisin sijaan enimmäkseen kapinallisjoukkojen niskaan.
Venäjältä voimakas reaktio
Venäjä tuomitsi Yhdysvaltain ohjusiskun erittäin jyrkästi. Presidentti Vladimir Putinin mukaan kyseessä oli hyökkäys suvereenia valtiota vastaan, ja se rikkoo kansainvälisiä lakeja.
Putinin mukaan Trumpin temppu aiheutti merkittäviä vahinkoja maiden välisille suhteille, ja se voi romuttaa ajatuksen yhteisestä taistelusta terrorismia vastaan.
Venäjällä Trumpin valintaa presidentiksi pidettiin suurena voittona Venäjälle. Lännen tylyttämä Venäjä iloitsi, että Trump nosti jo vaalikampanjansa aikana esiin toisenlaisen Venäjä-politiikan mahdollisuuden.
– Sitten tuli Yhdysvaltain sisäinen keskustelu siitä, onko Venäjä vaikuttanut oleellisesti vaalitulokseen. Venäläiset hykertelivät, että tämähän meni hyvin. Venäjä otti ilon irti siitä, että se on noussut maailman poliittiselle agendalle tunnustettuna sotilaallisena voimana ja merkittävänä tekijänä Yhdysvaltain sisäpolitiikassa, Kivinen sanoo.
Kivinen sanoo, että ohjusiskut heilauttivat horisontin Yhdysvaltain ja Venäjän suhteissa päälaelleen. Hänen mukaansa se, että Trump kohdistaa nyt näin voimakkaasti kritiikkinsä Venäjään, tarkoittaa sitä, että kuherruskuukausi on ohi.
– Nyt odotellaan, mihin vuorovaikutussuhde lähtee kehittymään. Jos tilannetta halutaan parantaa, se vaatii taitoa ja ymmärrystä kokonaistilanteesta molemmilta puolilta. Nyt se on vaikeampaa kuin aikaisemmin.
