IS Virossa: Karmo, 28, epäilee Naton puolustusartiklaa: ”Jos Venäjä haluaisi Viron, se tulisi tankeillaan ja ottaisi sen” - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

IS Virossa: Karmo, 28, epäilee Naton puolustusartiklaa: ”Jos Venäjä haluaisi Viron, se tulisi tankeillaan ja ottaisi sen”

Julkaistu: 4.3.2017 20:22

IS kyseli Viron Tapan kaupungin asukkaiden mietteitä Venäjästä sekä keväällä saapuvasta sotilasliitto Naton pataljoonasta.

Virolla on pitkä historia Venäjän kanssa. Maa itsenäistyi Neuvostoliitosta vuonna 1991. Viimeiset puna-armeijan sotilaat häipyivät vuonna 1994 ja Viro neuvostokammoinen Baltian maa kiiruhti kymmenessä vuodessa sekä Euroopan unionin että sotilasliitto Naton jäseneksi vuonna 2004.

Venäjän pelko alkoi nostaa Baltian maissa taas päätään sen jälkeen, kun Venäjä liitti Krimin niemimaan itseensä keväällä 2014. Nato päätti heinäkuussa 2016 tuoda pataljoonan joukkoja jokaiseen Baltian maahan ja Puolaan.

Viron Tapan tukikohtaan saapuu keväällä brittijohtoinen panssaroitu jalkaväkipataljoona. Ilta-Sanomat kyseli kaupungin asukkaiden ajatuksia saapuvasta pataljoonasta sekä Venäjästä. Vaikuttaa siltä, että tavalliset virolaiset suhtautuvat Venäjään monia päättäjiään maltillisemmin.

Tapan tukikohdassa käy valtava myllerrys. Tukikohdassa valmistellaan jo Nato-pataljoonan saapumiseen muun muassa rakentamalla uusia kasarmirakennuksia.

”En näe syytä miksi Venäjä hyökkäisi”

Asukkaiden mielipiteet saapuvasta Nato-pataljoonasta ja Venäjästä jakautuvat. Lähtökohtaisesti enemmistö asukkaista tiettävästi kannattaa Natoon kuulumista ja virolaiset tuntevat olonsa turvallisemmaksi sen jäsenenä.

– Uskon, että suurin osa virolaisista uskoo, että liittouman sotilaiden saapuminen on hyvä asia. Ehkä jotkut venäläiset ovat vähän epävarmoja. He ovat sitä mieltä, että Venäjä ei hyökkäisi tänne missään tapauksessa muutenkaan. Heidän mielestään sotilaiden saapuminen on liioittelua, arvelee 22-vuotias Olari Pipenberg.

Olari Pipenberg sanoo, että venäläiset ovat ystävällisiä ihmisiä.

Pipenberg sanoo, että hänellä ainakin on turvallisempi olo, kun Viro on osa Natoa. Liittolaiset ja kuuluminen suurempaan koalitioon tuovat turvallisuuden tunnetta.

– En näe syytä, miksi Venäjä hyökkäisi Viroon tai muihin Baltian maihin. Se olisi erittäin paha venäläisille itselleenkin. Venäjän poliittinen tilanne on huono, mutta venäläisistä minulla ei ole pahaa sanottavaa. Itse asiassa venäläiset ovat hyvin ystävällisiä ihmisiä.

Viron Tapan sotilastukikohtaan saapuu keväällä sotilasliitto Naton pataljoona.

Nuori mies sanoo, että Nato-pataljoonan saapuminen on Tapalle hyvä asia kaupunkina. Se tuo alueelle työpaikkoja, kun sotilaat haluavat käydä vapaillaan esimerkiksi ravintolassa.

– Nykyään kaikki kokoontuvat Virossa Tallinnaan ja pienemmät kaupungit kutistuvat. Täällä ei ole ihmisiä, kun kaikki haluavat mennä Tallinnaan töihin. Minäkin opiskelen Tallinnan yliopistossa IT-alaa, Pipenberg pohtii.

24-vuotias sosiaalityöntekijä Marit Moorits pitää Venäjän hyökkäystä mahdollisena, minkä vuoksi Viron on parempi olla Natossa.

Marit Moorits pitää Venäjän hyökkäystä mahdollisena. Siksi hänen mielestään maan on hyvä kuulua Natoon.

– Ainakin media levittää sellaisia juttuja, joiden mukaan meidän pitäisi pelätä. Minusta on hyvä asia, että Nato-joukot tulevat tänne. Kukaan ei kuitenkaan pysty takaamaan, että Nato auttaisi meitä, jos sota syttyisi, Moorits toteaa.

”Venäjää ei ole syytä pelätä”

Sotilasliiton viidennen artiklan mukaan Naton muut jäsenet tulevat avuksi, jos yhden kimppuun hyökätään. 28-vuotias monitoimimies Karmo Sule arvelee, että se ei ole itsestään selvää.

– Jos Venäjä haluaisi ottaa Viron, se tulisi tankeillaan ja monilla koneillaan ja vain ottaisi sen. Emme pystyisi taistelemaan vastaan Natonkaan kanssa. Vaikka olemme Natossa, he eivät ehkä ottaisi riskiä meidän takiamme lähteäkseen sotaan Venäjän kanssa. Se olisi huono kaikille, Sule pohtii.

Tapa on hiljainen noin 6000 asukkaan pikkukaupunki Viron Länsi-Virumaalla.

Sule pohtii kysymystä kolmen kaverinsa kanssa. Kysymys Venäjän pelkäämisestä herättää seurueessa hieman huvittuneisuutta.

– Pelkäätkö sinä minua, äidinkielenään venäjää puhuva Denis Zahharov, 26, kysyy leikillään ystävältään Sulelta.

Kaverukset Karmo Sule (vasemmalla) ja Denis Zahharov ovat sitä mieltä, että Venäjää ei tarvitse pelätä.

Zahharov kertoo, että häneen ei suhtauduta Virossa eri tavalla sen vuoksi, että hän puhuu venäjää, koska erityisesti itäisessä Virossa on paljon venäjänkielisiä. Hänellä ei ole mielipidettä Venäjän suhteen eikä saapuvien Nato-joukkojen.

– Kaupunki avaa paljon ravintoloitaan heidän takiaan. Paikallisbisneksen kannalta heidän saapuminen on hyvä asia.

Sule sanoo tiukasti, että hänen mielestään Venäjää ei ole syytä pelätä. Kyseessä on Viron naapurimaa ja hänellä itsellään on paljon venäläisiä ystäviä. Hänen mukaansa venäläiset ovat virolaisia avoimempia.

Tapalainen Karmo Sule, 28, kehottaa ihmisiä ajattelemaan itse sen sijaan, että uskoo kaiken mitä poliitikot sanovat.

– Mutta jos ajattelemme laajemmassa kaavassa, tunnemme jännitteitä Venäjän ja Viron välillä. Poliitikot haluavat lisätä niitä ja ihmiset lähtevät siihen mukaan. Ihmisten pitäisi kuitenkin ajatella itse. Meillä on historia Venäjän kanssa ja tausta Naton kanssa. Kukaan ei halua sotaa tai konfliktia. En usko, että venäläisetkään haluavat.