Kommentti: Ruotsi putosi pahasti kelkasta – kunnon armeijaa ei saa takaisin sormia napsauttamalla - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Ruotsi putosi pahasti kelkasta – kunnon armeijaa ei saa takaisin sormia napsauttamalla

Ruotsin päätös asevelvollisuuden ”palauttamisesta” ei onnistu sormia napsauttamalla, arvioi politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.

Ruotsi päätti sijoittaa Gotlantiin 150 miehen osaston. Kuvassa ruotsalaissotilaat harjoittelevat saarella lokakuussa 2016.­

4.3.2017 7:40

– Vapaaehtoista järjestelmää pitää täydentää asevelvollisuudella, että meillä on täydet ja koulutetut sodanajan joukot, Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist sanoi eilen SVT:lle perustellessaan asevelvollisuuden palauttamista.

Riippuu mitä kukin ”täydellä” tarkoittaa. Vahvasti sanottu naapurin puolustusministeriltä.

Suomessa ei kannata unohtaa Ruotsin ilma- ja merivoimien merkitystä, mutta maavoimien osalta Ruotsi on pudonnut pahasti kelkasta, eikä vuoden 2009 päätöstä asevelvollisuuden lakkauttamisesta korjata hetkessä. Jos koskaan.

Tarkoitus on, että vähintään 4 000 ruotsalaista suorittaisi maan armeijan peruskoulutuksen vuosina 2018 ja 2019. Kutsuntoihin pyydetään 13 000 henkilöä.

Vertailun vuoksi asevelvollisuus-Suomessa kutsuntoihin ja alokaskoulutukseen tulee vuositasolla keskimäärin 20 000 miestä ja naiset päälle. Reserviläisiä koulutetaan vuosittain suunnilleen sama määrä.

Suomen sodanajan reserviä päätettiin juuri korottaa 230 000:sta 280 000:een.

Pitkä ja kivinen tie

Ruotsi päätti siirtyä 2009 ammattiarmeijaan, koska maan turvallisuuspolitiikassa keksittiin uudestaan sellainen lievästi epärealistinen ajatus, että sudet ja lampaat ovat oppineet laiduntamaan samoilla kedoilla. Venäjä on muistuttanut Ruotsia muutamaan kertaan, ettei näin ole.

Ruotsin tie on pitkä ja kivinen.

Suurin syy on, että varuskunnat on lakkautettu ja kalusto myyty. Siksi Ruotsi ei pysty kouluttamaan enempää kuin 4 000 varusmiestä. Vakavasti otettavia maavoimia reserviarmeijasta puhumattakaan Ruotsi ei saa aikaan tekemällään päätöksellä.

Viime hallitus leikkasi Suomen puolustusmenoja, mutta maamme poliitikkoja voisi yleisesti ottaen kerrankin kiittää, etteivät ne höyrähtäneet seuraamaan Ruotsin esimerkkiä.

Tosin vihreät päättivät vielä viime syksynä, että Suomen tulisi seurata Ruotsin mallia ja puolue tavoittelee ensin valikoivaa, lopulta vapaaehtoista asevelvollisuutta.

Kunhan presidenttitentit pääsevät vauhtiin, vihreiden ehdokas Pekka Haavisto saattaa joutua vastaamaan tähän kysymykseen moneen kertaan.

Lisäksi Ruotsi kärsii siitä, että vaikka sillä oli vielä 2000-luvun alkuun koulutettua reserviä, nyt se ikääntyy ja hiipuu. Ammattiarmeijoiden yleinen ongelma on, etteivät ne houkuttele ikäluokkansa parhaita voimia, arvelee Ruotsin armeijaa seurannut turvallisuusammattilainen IS:lle.

Ruotsi ei sitoutumassa

Eniten Ruotsissa on säikähdetty Gotlannin osalta. Ruotsi päätti sijoittaa Gotlantiin 150 miehen osaston saarta suojaamaan, mutta realisti voi arvioida, mihin joukko saarella riittää apuvoimia odotellessa – joita ei siis juuri ole. Saarelta puuttuu myös ilmatorjuntakalustoa.

Mutta kiva, että Ruotsissa tapahtuu!

Valtioneuvosto hyväksyi pari viikkoa sitten puolustusselonteon, jossa korostettiin korostamasta päästyäkin, että kahdenvälisessä yhteistyössä Ruotsilla on erityisasema. Puolustusyhteistyöstä syvennetään jne.

”Kansainvälisen puolustusyhteistyön syventämiselle ei aseteta ennakkoon rajoitteita”, selonteossa todetaan. Se on paljon sanottu, varsinkin kun kriisin sattuessa Ruotsi ei ole sitoutumassa mihinkään.

Yksi kätevä kikka Ruotsille olisi tarjottavana.

Suomi liittyi maamiinat kieltävään Ottawan sopimukseen 2011 presidentti Tarja Halosen vahvalla myötävaikutuksella. Venäjä ei ole sitä allekirjoittanut.

Ruotsihan voisi vaikka irtaantua siitä? Joo, vitsi – mutta aika hyvä!

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?