IS Malmössä: Poliisi kertoo, millaista pahamaineisten alueiden rikollisuus todella on – ”Poliisi joutuu joskus vahvistamaan partioitaan”

rac

Julkaistu: , Päivitetty:

Malmön poliisin viestintävastaava Lars Forstell sanoo, että viranomaiset eivät halua muodostaa yhteyttä rikollisuuden ja kaupungin ulkomaalaistaustaisten asukkaiden suuren määrän välille.
Malmö nousee usein esimerkiksi, kun keskustelua käydään Ruotsin maahanmuuttopolitiikasta ja rikollisuudesta.

Ruotsin kolmanneksi suurimmassa kaupungissa oli Ruotsin tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 322 574 asukasta. Heistä yli 102 047 on syntynyt ulkomailla ja 64 561:llä on vähintään yksi ulkomailla syntynyt vanhempi.


Monet ulkomaalaistaustaiset malmöläiset ovat keskittyneet asumaan samoilla asuinalueilla.

Dagens Nyheter uutisoi vuonna 2008, että esimerkiksi Rosengårdin lähiössä yli 80 prosentilla on maahanmuuttajatausta ja kaupunginosan Herrgårdenin alueella yli 90 prosentilla. Toisin sanoen noin puolet kaupungin asukkaista on ulkomaalaistaustaisia.


Maahanmuuttajien suuren määrän lisäksi kaupungin verrattain korkea rikollisuus on noussut usein otsikoihin. Poliisin viestintävastaava Lars Forstell kertoo kaupungin turvallisuustilanteesta.

Liittyykö Malmön korkeampi rikollisuus ulkomaalaisten määrään?

– Me emme puhu maahanmuuttajista ja rikollisuudesta sellaiseen sävyyn, että niillä olisi yhteys. Tiedämme, että on useita verkkosivustoja ja henkilöitä ja henkilöitä, joilla on yhteyksiä poliittiseen äärioikeistoon. He haluavat muodostaa sen yhteyden.

– Ruotsiin tuli vuoden 2015 lopussa paljon turvapaikanhakijoita. (Vuonna 2015 Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa). Äärioikeistolaiset tahot haluavat selittää uutisia ammuskeluista ja väkivallasta sillä, mutta rikoksilla ei ole yhteyttä turvapaikanhakijatilanteeseen. Jotkut tahot haluavat käyttää turvapaikanhakijatilannetta edukseen viedäkseen keskustelun haluamansa suuntaan ja edistää omaa asiaansa. Väitteen ei tarvitse olla totta, vaan spekulaatio riittää. Se ylettää Yhdysvaltoihin asti.



Onko Malmössä alueita, joihin poliisin on liian vaarallista mennä?

– Niitä ei ole koskaan ollut olemassakaan. Kyse on vuoden 2016 raportista, jossa mainitaan 5 aluetta, joissa on ongelmia. Ne eivät liity poliisiin, vaan ongelmiin, köyhyyteen tai muihin sosiaalisiin kysymyksiin. Ihmiset ovat työttömiä ja korkeissa 500 ihmiselle tarkoitetuissa taloissa saattaa asua 1 500 ihmistä, esimerkiksi Herrgårdenissa.

Joutuuko poliisi vahvistamaan ongelmallisilla alueilla partioitaan?

– Poliisi joutuu joskus vahvistamaan partioitaan, mutta ei alueen vuoksi, vaan sen vuoksi mitä siellä tapahtuu. Tukholman Rinkebyssä oli mellakka. Meillä oli kyllä mellakka Rosengårdissa (vuonna 2008) ja sellaisia on ollut muuallakin, mutta ei moneen vuoteen. Jos sellainen tulee, sillä ei ole merkitystä, missä sellainen tulee. Osaston vahvuus riippuu siis hälytyksestä ja tehtävästä. Ei siitä, missä se tapahtuu.

Onko Malmössä alueita, missä rikollisuus on korkeampi?

– On alueita, missä useat ihmiset ovat osallistuneet erilaiseen rikolliseen toimintaan. Esimerkiksi huumekauppaan. Käymme niissä useita kertoja päivässä tarkastamassa tilanteen ja takavarikoimassa aseita ja huumeita. Rosengård on yksi niistä, mutta niitä on muitakin. Esimerkiksi Lindängen.


Mistä alueiden korkeampi rikollisuus johtuu?

– Poliisin tehtävä ei ole kommentoida rikollisuuden syitä. Meidän tehtävämme on selvittää ne, ja huolehtia, että rikosten tekijät lopettavat sen ja saavat tekemistään rikoksista rangaistuksen. Me emme säädä lakeja, vaan huolehdimme, että niitä noudatetaan.

Miten Malmön rikollisuustilanne on muuttunut vuosien saatossa?

– Rikollisuus ylipäätään nousee ja laskee vuosien varrella. Sille on mahdotonta tai ainakin erittäin vaikea löytää selityksiä. Uskon, että se on sama kaikkialla maailmassa.

– Raiskaustilastot ovat pysyneet viime vuosina suunnilleen ennallaan. Jos katsotaan vuotta 2016 ja tilannetta nyt, meillä on enemmän ampuma-aserikoksia. Niin on kuitenkin käynyt ennenkin. Nyt niitä on enemmän ja jonkin ajan kuluttua niitä on taas vähemmän.

Malmön yhteydessä on mainittu usein jengirikollisuus. Onko sitä?

– Jos puhutaan ihmisryhmistä, jotka tekevät yhdessä rikoksia jonkun tunnuksen tai nimen alla niin ei. Meillä on kyllä ihmisiä, jotka tekevät rikoksia yhdessä muiden kanssa. Yhtenä päivänä he saattavat tehdä rikoksen kanssa yhden ihmisen kanssa ja toisena toisen. Se ei ole oikeaa jengiväkivaltaa. Taustalla voi olla joku riita tai taistelu huumekauppojen reviiristä.

Onko poliisilla tilastoja ulkomaalaistaustaisten tekemistä rikoksista?

– Ei ole. Me tutkimme rikoksia ja rikos on aina rikos. Sillä ei ole väliä kuka on, mistä tulee tai mihin on menossa. Sillä ei ole tutkintamme kannalta merkitystä. Me rekisteröimme kyllä henkilötiedot ja myös syntyperän, mutta niistä ei tehdä erikseen tilastoja. Emme voi kysyä järjestelmästä, esimerkiksi moniko saksalainen on tehnyt raiskauksen viimeisen 15 vuoden aikana. Uskon, että näin tehdään muuallakin Ruotsissa. En usko, että Ruotsissa on viranomaistietoja siitä, moniko bussikuski on syntynyt Turkissa.

Voiko ulkomaalaistaustaisista puhua rikosten yhteydessä?

– Kyllä voi. Jos olemme esimerkiksi tutkinnassa epävarmoja epäillyn iästä, eikä meillä ole hänestä henkilötietoja. Silloin voimme sanoa, että hän on ulkomaalaistaustainen. Se vastaa kysymykseen, joka liittyy juuri siihen tapaukseen.

Onko Malmön poliisilla riittävästi resursseja?

– Keskustelu riittämättömistä resursseista liittyi siihen, että isoissa rikoksissa kuten murhissa haluamme tutkintaan ryhmän, jolla on tietty koulutus ja erikoisosaaminen erityistutkintaan. Heitä on rajallinen määrä. Jos on monta tapausta samaan aikaan, meiltä loppuvat asiantuntijat. Se oli ongelma, mutta saimme muualta maasta apua. Se on eri asia, että ehkä 20 poliisia lisää olisi todella mukava asia. Tuskin on olemassa poliisilaitosta tai firmaa, missä työntekijät kokisivat, että työvoimaa ei voisi olla hieman enemmän.

Millainen on tyypillinen poliisitehtävä tällaisella alueella?

– Yleisin poliisin tehtävä esimerkiksi Rosengårdissa on se, että he puhuvat kansalle. Tällaisilla alueilla suurin osa ihmisistä elää normaalisti ja haluaa turvallisen elämän. He toivottavat poliisin tervetulleiksi. Tietenkin menemme myös sinne, missä mies hakkaa vaimoaan, joku murtautuu asuntoon varastamaan tietokoneen tai kellariin syttyy tulipalo. Niitä voi tosin tapahtua missä päin kaupunkia tahansa.

Faktat

Brottsförebygganderåde Brå (Ruotsin rikoksia ehkäisevä kansallinen neuvosto) on laatinut vuonna 2005 laajasti siteeratun raportin Brottslighetblandpersonerfödda i Sverige och i utlandet, joka käsittelee Ruotsissa syntyneiden sekä ulkomaalaistaustaisten rikollisuutta.

Raportin mukaan Ruotsin ulkopuolella syntyneillä on 2,5 kertaa suurempi todennäköisyys tulla epäillyksi rikoksesta kuin Ruotsissa syntyneellä ihmisellä, jonka molemmat vanhemmat ovat ruotsalaisia. Todennäköisyys on pienempi, jos ihminen muuttaa Suomeen varhaisessa iässä.

Jos ihminen on syntynyt Ruotsissa, mutta hänellä on ainakin yksi ulkomailla syntynyt vanhempi, hänellä on 1,4 kertaa suurempi todennäköisyys.

Raportti selittää tilannetta mahdollisilla vaikeuksilla sopeutua kotimaasta uuteen maahan. Sosiaaliset tekijät, jotka yleensä lisäävät rikollisuuden riskiä ovat maahanmuuttajilla yleisempiä kuin kantaväestöllä. Raportissa mainitaan myös se, että maahanmuuttajiin saatetaan suhtautua nuivasti.

Raportin tiedot laadittu vuosina 1997-2001. Vastaavanlainen raportti laadittiin vuosilta 1985-1989. Ulkomailla syntyneiden ihmisten todennäköisyys tulla epäillyksi rikoksesta oli kasvanut uudemmassa tutkimuksessa 2.1:stä 2.5:een.

Brån toisen tutkimuksen mukaan 13 prosenttia ruotsalaisista joutui rikoksen uhriksi vuonna 2015. Määrä on suurempi kuin edeltävinä vuosina, mutta taso on suunnilleen sama kuin vuonna 2005.

Lähde: Brottslighet bland personerföddaiSverigeochiutlandet