IS selvitti: Tällainen on venäläinen eliittiprikaati Suomen rajan pinnassa – kyky yllätysiskuihin

Julkaistu:

Erikoisraportti paljastaa, millainen on Alakurtin eliittiprikaati. Prikaatin toiminta perustuu yllätysiskuihin ja hyvään tiedustelukykyyn.
Venäjä avasi vuonna 2015 uudestaan Alakurtin sotilastukikohdan, joka sijaitsee vain 50 kilometrin päässä Suomen rajasta.

Varuskunta on noussut toistuvasti Suomen mediassa otsikoihin ja aiheuttanut huolta joidenkin asiantuntijoiden piirissä.

Tarkemmat tiedot Alakurtin prikaatista ja sen kalustosta, toimintatavoista ja tarkoituksesta ovat jääneet kuitenkin pimentoon.

Ilta-Sanomien suomalaiselta tiedustelualan Jitint-yhtiöltä saamassa taustaraportissa tarkastellaan Alakurtin 80. Erillistä moottoroitua jalkaväkiprikaatia (jäljempänä Arktinen prikaati) muun muassa sen tehtävän, taktiikan, joukkojen ja tulivoiman näkökulmasta.

Alakurtin arktisen prikaatin arvioidaan kuuluvan ”korkeimman valmiuden eliittijoukkoihin”. Prikaatilla on ollut paljon valmiusharjoituksia.

Kolme taisteluosastoa

Arktisesta prikaatista pystyttäneen muodostamaan kolme pataljoonan taisteluosastoa.

– Niillä on erittäin hyvä liikkuvuus tiettömissä olosuhteissa. Taisteluosastojen toiminta perustuu kykyyn iskeä tiettömien taipaleiden takana oleviin selustan heikommin suojattuihin kohteisiin, kuten tykistöasemiin, viesti- ja huoltokeskuksiin ja esikuntiin, raportissa kerrotaan.


Videolle kuvatuissa taistelunäytöksissä Arktisen prikaatin tyypillinen toiminta on iskuosastomainen hyökkäys terroristiorganisaation tukikohtaan, vastustajan osastojen eliminoiminen ja hyökkäys metsäisessä maastossa selustan kohteeseen.

Myös Arktisen prikaatin tiedustelukyvyt arvioidaan paremmaksi kuin tavanomaisilla moottoroiduilla jalkaväkiprikaateilla.

Prikaatilla on tiedustelulennokkikalusto ja sen tiedusteluosat käyttävät liikkumiseen muun muassa mönkijöitä, moottorikelkkoja sekä poro- ja koiravaljakoita.

Päätehtävä pohjoisessa

Taustaraportissa arvioidaan, että Arktisen prikaatin päätehtävä olisi ottaa haltuun Barentsinmeren alueen venäläissaaret Novaja Zemlja ja Frans Joosefin maa sekä mahdollisesti myös Norjalle kuuluvat Huippuvuoret. Prikaati toteuttaisi päätehtävää yhteistoiminnassa maahanlaskujoukkojen ja merijalkaväen kanssa.

Vaikka prikaatin päätehtävä on pohjoisessa, sillä voisi olla joissain olosuhteissa myös merkitystä Venäjältä länteen sijaitsevien alueiden suhteen.

– Alakurtin prikaati olisi tunkeutumiskykyinen ja tehokas joukko käytettäväksi tilanteen niin vaatiessa myös Venäjän länsipuolisella kalottialueella, jos Venäjä jostain syystä arvioisi kalottialueen haltuunoton tärkeimmäksi tavoitteeksi.


Venäjän länsipuoliseen kalottialueeseen kuuluvat Suomen, Norjan ja Ruotsin pohjoisimmat alueet. Sellaiseen operaatioon käytettäisiin epäilemättä myös muita arktisella alueella toimimaan kykeneviä joukkoja.

Prikaatin mahdolliseksi sodan ajan tehtäväksi arvioidaan myös Murmanskin alueen puolustamisen mahdollista Naton hyökkäystä vastaan yhdessä Petsamon 200. Erillisen moottoroidun jalkaväkiprikaatin kanssa.

Arktisen prikaatin kirjavahvuus lienee noin 3 000 taistelijaa, joka on vähemmän kuin tavanomaisissa moottoroiduissa jalkaväkiprikaateissa. Kun Arktinen prikaati aloitti vuonna 2015 sen vahvuus oli noin 700 taistelijaa.

Prikaatin henkilöstö on pääosin sopimussotilaita, kuten maahanlaskujoukoissa ja merijalkaväessä. Raportissa arvioidaan, että joukko pyritään saamaan määrävahvuuteen tai lähelle sitä tämän vuoden aikana.

”Ei uhkaa Suomelle”

Useiden suomalaisten asiantuntijoiden kanta Alakurtin sotilastukikohdasta on ollut, ettei se muodosta Suomelle uhkaa. Suomalaiset sotilaat kävivät tarkastamassa Alakurtin prikaatin Etyjin puitteissa luodun Wienin asiakirjan mukaisesti syksyllä 2015.

– Kokemukseni ja näkemäni perusteella siitä ei aiheudu Suomen suuntaan minkäänlaista uhkaa, suomalaista tarkastusryhmää johtanut eversti Marko Ekström Pääesikunnasta arvioi Ilta-Sanomille käynnin jälkeen.

Toisenlaisiakin näkemyksiä on kuitenkin tullut Puolustusvoimista Alakurtin suhteen.

– Se on tietysti Venäjän asia, mitä Venäjä tekee. Me tietysti seuraamme sitä huolestuneena. Onhan se huono merkki, jos meidän rajanaapurimme käyttää voimaa, väkivaltaa, ja tällä kertaa tuo pysyvän valmiuden joukkoja meidän rajan läheisyyteen. Siis tuhansien miehien yhtymä, niin ei se mikään pikkuasia ole, huolestuneena seuraamme, Kainuun prikaatin komentajana toiminut prikaatikenraali Jukka Sonninen sanoi Ylelle tammikuussa 2015.

Myös Venäjän maahanlaskujoukot ovat kehittäneet arktista taistelukykyään. Katso video harjoituksista vuodelta 2016.


Arvio: Tällainen on prikaatin tulivoima

Tulivoima

Arktisen prikaatin aseistukseen kuuluvat MTLB-V-kuljetuspanssareiden raskaat 12,7 mm:n Kord-konekiväärit, jotka taistelijat voivat irrottaa ja ottaa mukaan maastoon.

Epäsuoraa tulivoimaa antaa kevyt 122 mm:n 2S1-telatykeillä varustettu patteristo ja 82 mm:n kannettavat kranaatinheittimet. Joidenkin lähteiden mukaan prikaatiin kuuluisi myös 152 mm:n 2S3-telatykit, mutta tiedot ovat ristiriitaisia.

Ilmatorjuntavoimaan kuuluu ohjusilmatorjuntapatteristo. Patteriston kalustona lienee arktisiin olosuhteisiin modifioitu kuorma-auton alustalle asetettu Pantsir-S-1-hybridi-ilmatorjuntajärjestelmä, joka koostuu 15–20 kilometrin kantaman ilmatorjuntaohjuksista ja kahdesta 30 mm:n ilmatorjuntatykistä.

Prikaatiin kuuluu myös järeillä 12,7 mm:n ASVK-tarkkuuskivääreillä varustettu tarkka-ampujakomppania. Kiväärin kantama on 2 000 metriä, ja sillä voidaan tuhota sotilaiden lisäksi kevyesti panssaroituja ajoneuvoja. Kullekin pataljoonan taisteluosastolle voidaan alistaa tarkka-ampujajoukkue, jossa lienee 10–15 tarkkuuskivääriä.

Vaikuttaa, että Arktinen prikaati kuuluu aseistuksensa osalta kevyeen jalkaväkeen.

Liikkuvuus

Arktisen prikaatin liikkuvuus on erittäin hyvä tiettömillä alueilla ja lumisissa olosuhteissa.

Varustukseen kuuluu leveätelaisia MTLB-V-kuljetuspanssarivaunuja, jotka on tarkoitettu taistelevien osien kuljettamiseen. Prikaatin DT-10- ja DT-30-telakuorma-autot taas mahdollistavat huoltokuljetukset tiettömillä alueilla.

Prikaatilla on kuusipyöräisiä, uimakykyisiä TREKOL-39294-maastoautoja, AM-1-mönkijöitä ja moottorikelkkoja, joilla prikaatin tiedusteluosat liikkuvat. Prikaatin joukot on opetettu liikkumaan talviaikaan hiihtämällä ja prikaatin tiedustelujoukot poro- ja koiravaljakoilla.

Tiedustelu

Arktisen jalkaväkiprikaatin tiedusteluvoima on parempi kuin tavanomaisilla moottoroiduilla jalkaväkiprikaatilla, ja siihen kuuluu tiedustelupataljoona ja osin elektronisen sodankäynnin komppania, joka sisältää myös häirintäkomponentin.

Prikaatin käytössä on ORLAN-10-tiedustelulennokkikalusto. Tiedustelun lisäksi lennokkeja voidaan käyttää tykistön ja rynnäkkökoneiden tulenjohtoon.
Lähde: Jitint