Trumpin lausunto nosti äläkän Ruotsissa: Näin Aftonbladet vastaa Fox Newsin väitteisiin

Ruotsalaislehti Aftonbladetin mukaan Fox Newsin perjantainen lähetys Ruotsin maahanmuuton seurauksista sisälsi paljon virheitä. Trump perusti lauantaisen kohukommenttinsa Foxin lähetykseen.

20.2.2017 16:05

Monen ruotsalaisen leuka loksahti, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump niputti lauantaina länsinaapurimme samaan sarjaan Saksan, Ranskan ja Belgian kanssa, joista kaikki kolme ovat joutuneet kärsimään verisistä ääri-islamistisista terrori-iskuista.

– Meidän täytyy pitää maamme turvallisena. Katsokaa, mitä on tapahtunut Saksassa. Katsokaa, mitä tapahtui eilen illalla Ruotsissa. Ruotsissa, kuka olisi uskonut? He ovat ottaneet sisään paljon ihmisiä. Heillä on ongelmia, joita he eivät koskaan uskoneet mahdollisiksi, presidentti totesi Floridan puheessaan.

Lausunto herätti hämmennystä siitä, mitä Trump mahtoi oikein tarkoittaa sillä, mitä Ruotsissa on tapahtunut. Aftonbladet kertoi, ettei Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpo keksinyt lausunnolle selitystä.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aiheutti lauantaina hämmennystä Ruotsia koskevilla lausunnoillaan.

Ruotsalaislehti Expressen arveli, että kohulausunnon takana on Fox Newsin perjantainen lähetys, missä toimittaja Tucker Carson haastatteli dokumenttielokuvaohjaaja Ami Horowitzia. Horowitz on tehnyt Ruotsia ja sen maahanmuuttopolitiikkaa käsittelevän dokumentin.

Valkoinen talo vahvisti sunnuntaina, että Trumpin lausunto liittyi juuri Foxin lähetykseen, eikä Trump viitannut lausunnollaan mihinkään yksittäiseen tapahtumaan. Trump vahvisti asian myös itse Twitter-tilillään.

– Lausuntoni Ruotsin tapahtumista oli viittaus juttuun, joka esitettiin Fox Newsillä ja koski maahanmuuttajia & Ruotsia, hän kirjoitti.

My statement as to what's happening in Sweden was in reference to a story that was broadcast on @FoxNews concerning immigrants & Sweden.— Donald J. Trump (@realDonaldTrump) February 19, 2017

Jos twiitti ei näy, voit katsoa sen tästä linkistä.

Ruotsalaislehti Aftonbladet on vastannut englanniksi Fox Newsin lähetyksen väitteisiin, joita ruotsalaismedia pitää täysin virheellisinä.

1) Aserikollisuus ja raiskaukset lisääntyneet

Näin väitettiin: Foxin lähetyksessä toimittaja Carson kysyy Horowitzilta, miksi Ruotsi ottaa niin paljon pakolaisia. Horowitzin mukaan Ruotsi kokee asian moraaliseksi velvollisuudekseen ajatellen olevansa ”humanitaarinen supervalta”. Ohjaajan mukaan useimmat ruotsalaiset sanovat kannattavansa ”avoimien ovien politiikkaa” lisääntyneestä rikollisuudesta huolimatta.

– Se miksi ylipäätään teimme tämän (dokumentin), oli valtava nousu aserikoksissa ja raiskauksissa, mikä alkoi Ruotsin avoimien ovien politiikan jälkeen, Horowitz sanoo.

Näin lehti vastaa: Aftonbladet kertoo, että oikeusministeriön alaisuudessa toimivien viranomaisten Kansallisen turvallisuustutkimuksen tuoreimpien rikostilastojen mukaan 13 prosenttia ruotsalaisista joutui rikoksen uhriksi vuonna 2015. Se on enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta toisaalta taso on suunnilleen sama kuin vuonna 2005.

Kuolemaan johtaneet rikokset sen sijaan ovat olleet lehden mukaan olleet menneinä vuosina laskussa. Tilasto on ajanjaksolta 1990–2014, eli ennen suurinta turvapaikanhakijoiden saapumista.

Vuonna 2015 poliisin tietoon tuli tilastojen mukaan 85 100 pahoinpitelyä. Se on kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2014. Sen sijaan raiskausten määrä on tilaston mukaan laskenut. Vuonna 2015 raportoitiin 5 290 raiskaustapausta. Se on 12 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2014.

2) Viranomaiset vaikenevat rikoksista

Näin väitettiin: Horowitz väittää, että ruotsalaiset kieltäytyvät näkemästä ”todellista syytä” rikosten taustalla, mikä hänen mukaansa on maahanmuutto. Hänen mukaansa ruotsalaiset keksivät asialle tekosyitä.

Horowitzin mukaan Ruotsin poliisiviranomaiset eivät sentään manipuloi rikostilastoja ja sanoo niiden olevan avoimesti saatavilla. Sen sijaan hänen mukaansa viranomaiset peittelevät maahanmuuttajien rikoksia. Esimerkkinä hän mainitsee, että musiikkifestivaaleilla on tapahtunut hänen mukaansa huomattavan paljon raiskauksia.

– Poliisi peittelee tekijöiden henkilöllisyyttä niin pitkälle kuin pystyy ja sitä, onko raiskausta ylipäätään tapahtunut. Todistajia on kuitenkin niin paljon, että se on vaikeaa. Asia tulee julkisuuteen.

Näin lehti vastaa: Aftonbladetin mukaan väitteelle ei ole olemassa sitä tukevaa tilastoa, sillä rikostutkinnoissa ei kiinnitetä etniseen taustaan huomiota. Vuonna 2005 Ruotsissa tehtiin tutkimus, jonka mukaan ulkomaalaistaustaiset ihmiset ovat 2,5 kertaa useammin epäiltynä rikoksesta kuin Ruotsissa syntyneet. Se on siis laadittu kauan ennen pakolaiskriisin alkua.

Aftonbladet siteeraa Ruotsin kansallisen poliisin päämajan päällikön Thomas Wallbergin kommentteja Dagens Nyheterissä. Wallbergin mukaan pakolaiset ovat vain muutamissa poliisitapauksissa osallisina.

3) Työssä käyvien määrä ja tuet

Näin väitettiin: Carson sanoo lähetyksessä, että Ruotsiin tuli viime vuonna 160 000 turvapaikan hakijaa ja heistä vain 500 tekee töitä. Hän utelee Horowitzilta, miten he oikein elävät ilman töitä. Horowitzin mukaan töitä ei saa, kun turvapaikanhakijoita on liikaa, mutta edut ovat niin valtavat, että siirtolaiset tulevat Ruotsiin niiden takia.

– He elävät hienosti. Ruotsissa on yksi avokätisimmistä talousohjelmista, jos katsoo rahasummia, mitä heille annetaan asumiseen, opiskeluun ja käteistukena, Horowitz vastaa.

 

Näin lehti vastaa: Vuonna 2016 luku oli Ruotsin maahanmuuttoviraston mukaan 30 000. Sen sijaan Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuonna 2015. Aftonbladet kertoo, että Ruotsin maahanmuuttoviraston mukaan vuonna 2016 saapuneista pakolaisista vain 494 pakolaista on saanut työpaikan. Se on lehden mukaan riippunut muun muassa siitä, että viranomaiset eivät keskittyneet turvapaikanhakijoiden työllistämiseen, kun heitä tuli kaikkein eniten.

Aftonbladet puhuu jutussaan vuoden 2016 aikana saapuneista turvapaikanhakijoista. Juttuun liitetyn vanhemman uutisen mukaan 494 ihmistä sai kuitenkin työpaikan nimenomaan vuonna 2015 saapuneista turvapaikanhakijoista.

Lehden mukaan varattomat tai työttömät turvapaikanhakijat voivat saada taloudellista tukea. Päivässä summa vaihtelee. Aikuisella se on 19–71 kruunua, eli noin 2-8 euroa. Korkeintaan aikuinen saa kuukaudessa 2 201 kruunua, eli vajaat 250 euroa. Tavallisesti yksin asuvalle aikuiselle maksetaan sosiaalitukea noin 4 000 kruunua, eli vähän yli 420 euroa. Turvapaikanhakijoiden tuki ei siis ole muita korkeampi. Lehden mukaan turvapaikanhakijat saavat myös asunnon. Koulutusmahdollisuus koskee turvapaikkaa hakevia lapsia.

4) Poliisit eivät uskalla ”no go” -alueille

Näin väitettiin: Puhuessaan maahanmuuttajien asuinalueista Horowitz toteaa, että poliisit eivät mene kaikille alueille, koska se on liian vaarallista. Hänen mukaansa kyseessä on kansallisen poliisin käytäntö.

Näin lehti vastaa: Ruotsin poliisi julkaisi vuosi sitten helmikuussa raportin, jossa käsiteltiin alueita, joissa rikollisuuden mahdollisuus oli tavallista suurempi. Se, että poliisit eivät alueille uskaltaisi niiden vaarallisuuden vuoksi ei kuitenkaan pidä Aftonbladetin mukaan paikkaansa.

Ruotsiin saapui yli 160 000 turvapaikanhakijaa vuonna 2015. Kuvassa Ruotsiin suuntaavia turvapaikanhakijoita Tanskan ja Saksan rajalla syyskuussa 2015.

Aftonbladet ei kuitenkaan mainitse uutisia, joiden mukaan poliisin tehtävä on hankaloitunut monissa lähiöissä, joissa asuu paljon maahanmuuttajia. STT uutisoi joulukuussa, että Ruotsin raportin mukaan eteläisessä ja keskisessä Ruotsissa on 15 aluetta, joilla poliisin on vaikeaa tai lähes mahdotonta suoriutua sille annetusta tehtävästä. Poliisi varautuu vaarallisten alueiden tehtäviin muun muassa vahvistetuilla partioilla, mutta ei jätä menemättä sen vuoksi, että alueet ovat vaarallisia.

5) Ruotsin ensimmäinen hyökkäys

Näin väitettiin: Horowitzin mukaan maahanmuutosta ei voi puhua Ruotsissa kriittiseen sävyyn ilman, että saa rasistin, muukalaisvihamielisen ja islamkammoisen ihmisen leiman otsaansa. Carson kysyy häneltä, minkälainen Ruotsi on viiden tai kymmenen vuoden päästä.

– Voi katsoa Ranskaa ja Belgiaa. He ovat harrastaneet tällaista politiikkaa pidempään ja siellä voi nähdä sosiaalisen levottomuuden nousun ja terrorismin. Ruotsissa tämä on suhteellisen uutta politiikkaa. Ruotsilla muuten oli ensimmäinen ääri-islamistinen terroristihyökkäys vähän aikaa sitten. He saavat esimakua siitä, mitä olemme jo nähneet Euroopassa.

Näin lehti vastaa: Horowitz viittaa todennäköisesti itsemurhahyökkäykseen Tukholman keskustassa, mikä tapahtui joulukuun 11. päivä vuonna 2010. irakilaistaustainen Taimour Abdulwahab kuoli.

Abdulwahab kuoli pommituksessa itse ja haavoitti kahta ihmistä. Aftonbladet ei mainitse, että Säpon mukaan kyseessä oli terrori-isku ja Abdulwahab oli radikalisoitunt jihadisti. Expressenin mukaan hänellä oli kytköksiä terroristijärjestö al-Qaidaan.

Etelä-Ruotsin Malmöllä on huono maine. Kaupungissa asuu runsaasti maahanmuuttajia. Se on aiheuttanut viranomaisille ongelmia tietyissä osissa kaupunkia.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?