Kommentti: Villiksi kortiksi Münchenissä jäi, voiko Eurooppa luottaa Trumpin lupauksiin - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Villiksi kortiksi Münchenissä jäi, voiko Eurooppa luottaa Trumpin lupauksiin

Julkaistu: 19.2.2017 14:56

Venäjä ryhtyi heti hahmottelemaan lännen jälkeistä aikaa, joka voi koittaa, jos Donald Trump ei saa ulkopolitiikkaansa järjestykseen, kirjoittaa Ilta-Sanomien politiikan toimittaja Hanna Vesala.

Yhdysvaltain 45. presidentti Donald Trump lähetti kärkikaartinsa viikonlopuksi Eurooppaan selventämään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa.

Kovin paljon siitä ei selvinnyt: Varapresidentti Mike Pence ja puolustusministeri James Mattis pysyttelivät Nato-teemassa.

Selväksi kävi, että Yhdysvallat seisoo Euroopan takana nyt ja tulevina päivinä, mutta ei ilmaiseksi.

Presidentti Sauli Niinistön mukaan ei ole mitään syytä olettaa, että Pence ja Mattis puhuivat Euroopassa jotain sellaista, minkä takana Trump ei seisoisi.

Ehkä niin, mutta vaikeaksi tilanteen tekee se, että Trump on paljastunut ensimmäisen virkakuukautensa aikana juuri niin lyhytjänteiseksi ja keskittymiskyvyttömäksi kuin etukäteen pelättiin.

Pence painotti puheensa loppupuolella, että presidentti Trump odottaa, että ”lupaukset pidetään”. Suuri kysymys Münchenin turvallisuuskonferenssin jälkeen on se, voiko Eurooppa luottaa Trumpin lupauksiin, kun virkakausi etenee.

Upeita? Tuskin

Ensimmäisen kuukautensa aikana Trumpilla on ollut tapana syleillä kaikki toistaiseksi tapaamansa valtiojohtajat ylisanoilla. He kaikki ovat olleet ”upeita”.

Ovatko he upeita vielä silloinkin, kun ryhdytään tositoimiin, mielipiteet menevät ristiin ja päätöksiä pitäisi saada aikaiseksi?

Tuskin.

On täysin mahdollista, että he joutuvat silloin nopeasti toteamaan tuulen Valkoisessa talossa kääntyneen – kenties epäarvostavasta @realdonaldtrumpin tviitistä.

Toinen suuri kysymys on se, onko hallinnolla edelleenkään minkäänlaista yhtenäistä ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa.

Ulkopolitiikan johtamiseen liittyvistä ongelmista on tihkunut viime päivinä entistä huolestuttavampia näkemyksiä yhdysvaltalaisista tiedotusvälineistä.

Politicon mukaan Valkoisessa talossa on meneillään valtataistelu, jossa esimerkiksi Mattis, ulkoministeri Rex Tillerson ja sisäisen turvallisuuden ministeri John Kelly ovat huomanneet joutuneensa linjausten määrittelyssä ulkokehälle.

Heidän väitetään yhdistäneen voimansa ja toimivan hallinnon sisällä omana klikkinään. Erityisesti Tillersonilla kerrotaan olleen vaikeuksia, koska Trump on antanut vävylleen Jared Kushnerille pakan ulkopuolelta merkittävän roolin ulkopoliittisten linjausten määrittelyssä.

Münchenissä julkaistu turvallisuusraportti nosti esiin varsin suorin sanoin pelon siitä, että Trumpin hallinto ryhtyy harjoittamaan lyhytnäköistä ulkopolitiikkaa, jossa jahdataan nopeita pikavoittoja. Tapa suosii kahdenvälistä kanssakäymistä ja sivuraiteille jäävät kansainvälisen järjestyksen ylläpito, vakaat liittoumat ja strateginen ajattelu.

– Tai mikä pahinta, Trump näkee ulko- ja turvallisuuspolitiikan pelinä, johon hän turvautuu tarvitessaan harhautuskeinon sisäpoliittisten tarkoitusten varjolla, raportti toteaa.

Raportti on nimetty pahaenteisesti Totuuden, lännen ja järjestyksen jälkeinen?

”Lännen jälkeisen ajan partaalla”

Erityisen synkkä kaiku oli konferenssin puheenjohtajan, Saksan entisen Washingtonin-suurlähettilään Wolfgang Ischingerin sanoissa.

Hän varoitti niistä vaaroista, joita syntyy, jos Yhdysvallat hylkää kansainväliset velvoitteensa ja lähtee ajamaan yksipuolista ja nationalistista ulkopolitiikkaan.

– Me voimme silloin olla lännen jälkeisen ajan partaalla, Ischinger kirjoitti.

Hänen maalaamassaan maailmassa lännen ulkopuoliset toimijat määrittelisivät entistä enemmän kansainvälisiä suhteita ja haastaisivat toisen maailmansodan päättymisestä asti vallinneen kansainvälisen järjestyksen.

Ei vaadi suurta päättelyä, ketä Ischingerin kuvaama tilanne hyödyttäisi.

Vastaus on tietenkin Venäjä. Sen ulkoministeri Sergei Lavrov tarttuikin Münchenissä välittömästi tilaisuuteen ja ryhtyi hahmottelemaan puheessaan ”demokraattista ja oikeudenmukaista” maailmanjärjestystä.

Siinä valtiot edistävät omaa etuaan itsemääräämisoikeutensa ja oman kansallisen identiteettinsä pohjalta.

– Jos halutaan, sitä voidaan kutsua lännen jälkeiseksi ajaksi, Lavrov sanoi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?