Asiantuntijat tyrmäävät ruotsalaiskenraalin väitteen – tähän Venäjän ”kolmen päivän” Lapin-hyökkäys tyssäisi

Julkaistu:

Ruotsalaisen kenraalin mukaan Venäjän armeija marssisi kolmessa päivässä Pohjois-Suomen läpi. Asiantuntijat kertovat, miksi se ei onnistuisi.
”Ollos huoleton, poikas valveill’ on”, eräässä isänmaallisessa laulussa vannotaan Suomelle. Se tarkoittaa, että sisukkaat suomalaiset taistelijat kyllä käännyttävät vihamieliset tunkeilijat takaisin sinne mistä tulivatkin.

Ruotsin sotatieteellisen seuran kenraalimajuri Björn Andersson on kuitenkin sitä mieltä, ettei valveilla olevien poikien määrällä taida olla merkitystä. Ruotsin sotatieteelliseen seuraan kuuluva Andersson totesi SVT:n mukaan torstaina, että Venäjän armeija marssisi halutessaan kolmessa päivässä Pohjois-Suomen läpi Ruotsin rajoille.

– Ihan höpö-höpö-juttu. Jos Venäjä toisi koko sotilaallisen voimansa Pohjois-Suomeen, kyllähän se ajan mittaan läpi tulisi, mutta ei tällaisia kolmen päivän reissuja ole tehtävissä, toteaa Pauli Järvenpää, Tallinnan Kansainvälisen puolustus- ja turvallisuustutkimuslaitoksen ICDC:n tutkimuspäällikkö.

Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun tutkija, turvallisuuden ja strategian dosentti Tomas Ries sanoo, että Venäjällä ei olisi mitään motivaatiota tai saavutettavaa, jos se hyökkäisi pohjoiseen Skandinaviaan. Jos se jostain syystä niin tekisi, se veisi enemmän kuin pari päivää, jos Suomi päättäisi taistella.

– Kyllä Suomen pääuhka olisi Venäjän yritys hyökätä nopeasti Helsinkiin. Silloin olisi kuitenkin jo valtava, vakava avoin sota käynnissä ja tilanne olisi aivan toinen. Sellaista ei ole tällä hetkellä näköpiirissä.

Asiantuntijat listaavat kolme syytä, miksi kolmen päivän hyökkäys Pohjois-Suomen läpi Ruotsin rajoille ei onnistu.

1. Suomi puolustautuisi

Ensimmäisenä esteenä vihollisjoukoilla olisi pieni ja sisukas Suomi, joka on sitoutunut puolustamaan koko valtakuntaa ulkoisen valtion hyökkäyksiltä. Tomas Ries sanoo, että vaikka Suomi kärsii talousvaikeuksista, Suomella on vielä verrattain suuret asevoimat. Suomen sodan ajan vahvuus on 230 000 sotilasta. Operatiivisia joukkoja niistä on 60 000 sotilasta.

– Jos Suomi olisi valmis ja joukkojen liikekannallepano olisi tehty, Suomen puolustusvoimat hidastaisi hyökkääjää tai pysäyttäisi sen Lapissa tehokkaasti kokonaan.

Pauli Järvenpää sanoo, että vaikka puolustusmenoja on karsittu, Puolustusvoimien tilanne on vielä sen verran hyvä, että Suomen läpi ei marssita noin vain.

– Kun hyvin koulutettuja joukkoja sijoittaa hyviin paikkoihin vastaan, sillä pystyy viivyttämään.

2. Yllätyshyökkäys ei onnistuisi

Hyökkäys vaatisi valtavan sotilaallisen voiman. Tomas Ries sanoo, että Venäjä on kohottanut valmiuttaan Suomen rajojen tuntumassa esimerkiksi Alakurtin alueella. Myös Pohjoinen laivasto sijaitsee lähellä Lapin rajoja. Ne eivät kuitenkaan riittäisi alkuunkaan.

Riesin ja Järvenpään mukaan niin valtavan sotajoukon valmistelu ja sijoittaminen Lapin rajojen tuntumaan ei jäisi Pohjoismailta huomaamatta. Hyökkäys ei siis onnistuisi yllättäen.

– Teoriassa Venäjä voisi järjestää suuren sotaharjoituksen pohjoisessa ja muuttaa sen oikeaksi hyökkäykseksi. Silloin heillä olisi paljon joukkoja valmiudessa. Siinä tapauksessa mekin olisimme luultavasti kohottaneet valmiutta, Ries sanoo.

Venäjällä on ilmavoimat, helikoptereita ja maahanlaskujoukkoja. Nekään eivät Riesin mukaan yksistään riittäisi, vaan operaatio tarvitsisi maavoimia.


3. Hyökkääjälle karu maasto

Karu Pohjois-Suomi on maastonsa ja ilmastonsa puolesta vaikeakulkuinen ja helposti puolustettavissa. Teitä on vähän ja ne ovat pitkälti kapeita ja huonokuntoisia.

Riesin mukaan Lappi olisi myös helppo miinoittaa, vaikkakin jalkaväkimiinojen poistumisen jälkeen se onkin entistä vaikeampaa.

– Teitä ja siltoja voi kuitenkin räjäyttää ja ajoneuvoja voi torjua miinoilla. Se hidastaa mekanisoitua hyökkääjää.

– Eihän puolustajilla ole hätää, kun sillat ja rummut lyödään poikki. Siellä on myös vesistöjä ja jokia. Sinne vain puolustusta, panssarintorjuntaa ja ilmatorjuntaa. Vihollisjoukot olisi helppo urata alueille, missä ne olisi helppo pysäyttää. Siinä kuluu aina aikaa ja verta, Pauli Järvenpää toteaa.


Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Tomas Ries sanoo, että Venäjän hyökkäyksen uhka Ruotsiin tai Suomeen on pieni ja kaukainen ajatus.

Todennäköisimmät kohteet olisivat Gotlannin ja Ahvenanmaan saaret, jotka ovat strategisina kohteina avainasemassa, jos Venäjä haluaisi hallita Itämeren laivaliikennettä tai ilmatilaa. Gotlannissa on vain yksi pieni sotilastukikohta puolustuksena ja Ahvenanmaa on demilitarisoitu alue.

– Niitä ei olisi järkevää ottaa, ellei kyseessä olisi laajempi hyökkäys esimerkiksi Baltian maihin. On pelottavaa, ettei sitä ole täysin mahdotonta kuvitella.


Riesin mukaan Venäjällä olisi kyky hyökätä ja vallata yksi tai useampi Baltian maista. Baltian maiden valtaaminen nakertaisi sotilasliitto Natoa, jos se ei pystyisi puolustamaan jäsenmaitaan. Se myös pelottaisi Euroopan muita maita ja opettaisi ne pelkäämään Venäjää ja kunnioittamaan sen intressejä.

– Venäjä järjestää loppukesällä valtavan Zabad 2017 -sotaharjoituksen. Se on mahdollisesti Venäjän suurin sotilasharjoitus lännessä sitten kylmän sodan. He esimerkiksi tuovat yli 4 000 junavaunua Valko-Venäjälle. Se on hälyttävää Valko-Venäjälle ja sen naapureille.

Muun muassa CBS on uutisoinut Baltian maiden huolesta, kun Venäjä saattaa tuoda jopa 100 000 sotilasta Valko-Venäjälle Puolan ja Liettuan rajoille. Vuoden 2013 harjoituksessa Venäjä ilmoitti, että harjoitukseen osallistuu 10 000 sotilasta. Määrä paisui moninkertaiseksi.

”Nato hidastaisi Baltian valtaamista”

ICDC:n tutkija Pauli Järvenpää sanoo, että kullakin maalla on oikeus harjoitella niin isolla kalustolla ja sotaväellä kuin haluaa, kunhan ne pysyvät omien rajojen sisäpuolella.

Toisin kuin Ries, Järvenpää ei usko, että Venäjä pystyisi nappaamaan Baltian maita nopeasti. Hän sanoo, että Nato on tuomassa tämän vuoden aikana kuhunkin maahan pataljoonan eli noin tuhat koulutettua sotilasta.

– Kyllä siinä on aika paljon kynnystä. Sen jälkeen nopeita haltuunottoja ei tehdä.

Järvenpää muistaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin kommentin vuodelta 2014. Putinin kerrotaan sanoneen, että jos hän haluaisi, Venäjän joukot olisivat kahdessa päivässä Kiovassa, Riikassa, Vilnassa, Tallinnassa, Varsovassa tai Bukarestissa.

– Se on leuhkimista, mutta toivoisi, ettei sellaista kuulisi kovin usein valtion päämiehen suusta, Järvenpää sanoo.