Ulkomaat

Onko Valko-Venäjä Putinin seuraava kohde? Asiantuntijat: ”Konflikti yltyy”

Julkaistu:

Valko-Venäjä
Pitkäaikaisten liittolaisten välit ovat äityneet jo niin huonoiksi, että ilmassa leijuu merkkejä Venäjän miehitysaikeista.
Euroopan viimeiseksi diktaattoriksi kutsuttu Valko-Venäjän presidentti Aleksandr Lukashenko piti pitkään maansa niin poliittisesti, taloudellisesti kuin sotilaallisesti lähellä Venäjää. Pitkäaikaisten liittolaisten suhde alkoi kuitenkin rakoilla Venäjän hyökättyä Krimille 2014.

Ulkopoliittisen instituutin EU:n itäinen naapurusto ja Venäjä -tutkimusohjelman johtaja Arkady Moshes ja tutkija Ryhor Nizhnikau kommentoivat torstaisessa julkaisussaan, että välien viilennyttyä Venäjä on seurannut mustasukkaisena Lukashenkon hallinon keimailua lännen kanssa.

– Lyhyesti sanottuna maiden kahdenvälinen konflikti yltyy, kirjoittavat Moshes ja Nizhnikau, jotka kehottavat myös Euroopan unionia varautumaan kriisiin Valko-Venäjällä.

”Vaikuttaa poliittiselta hyökkäykseltä”

Lukashenko kritisoi Vladimir Putinia Ukrainan tapahtumien yhteydessä ja isännöi rauhanneuvotteluja Minskissä. Lisäksi Valko-Venäjä salli 80 maan kansalaisille viiden päivän oleskelun maassa ilman viisumia.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Venäjä vastasi nopeasti aloittamalla rajatarkastukset maiden rajalla. Maat kuuluvat Euraasian talousliittoon, eikä rajatarkastuksia ole ollut vuosiin.


– Vaikuttaa poliittiselta hyökkäykseltä, Lukashenko totesi viime viikolla toimittajille.

Kremlistä selvitettiin, että tarkoitus on valvoa muiden maiden kuin Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisten liikkeitä rajalla.

Kiistaa öljystä ja kaasusta

Suhteiden kiristymisestä on nähty merkkejä jo ennen viimeisintä käännettä. Välien spekuloidaan muuttuneen jopa niin huonoiksi, että merkkien on katsottu viittaavan jopa Venäjän aikomukseen miehittää Valko-Venäjä.

Maat ovat kiistelleet pitkään öljystä ja kaasusta. Venäjä kiristi öljyhanaa viime vuonna, ja Lukashenkon mukaan se on taas uhannut puolittaa Valko-Venäjälle toimittamansa öljyn määrän.


Tämä on suuri taloudellinen takaisku Valko-Venäjälle, jolle venäläisen öljyn myyminen ulkomaille on ollut keskeisin tulonlähde.

– Jos öljy ja itsenäisyys ovat vastakkain, ei asiaa tarvitse edes harkita, Lukashenko korosti silti.

Ulkopoliittisen instituutin kommentissa kuitenkin muistutetaan, että Lukashenko itse on uhkarohkeasti osoittanut tottelemattomuutta.

Hän esimerkiksi kieltäytyi viimeistelemästä sopimusta, joka olisi sallinut Venäjän pitää lentotukikohtaa Valko-Venäjällä.

Joulukuussa presidentti jätti puolestaan ilmestymättä Putinin isännöimään Euraasian talousliiton huippukokoukseen Pietariin, jossa viiden jäsenmaan oli tarkoitus sopia vapaakauppasopimuksesta.

Valko-Venäjä pidätti lisäksi äskettäin kolme bloggaajaa, koska katsoi heidän levittävän maassa ”venäläisen maailman” ideologiaa.

Valko-Venäjästä etuvartio Natolle?

Miehityksellä spekuloidaan, koska Venäjän aikomuksena uskotaan olevan siirtää sotilaitaan Valko-Venäjälle vastauksena Natolle.

Nato siirsi tammikuussa noin 4 000 sotilasta Puolaan operaatiossa, joka on Pentagonin mukaan tarkoitettu ”vahvistamaan Nato-kumppaneiden suhteita ja lähettämään selkeän viestin Venäjälle”.


Valkovenäläisen politiikan tutkijan Arseni Sivitskin mukaan miehitysaikeisiin viittaa Venäjän puolustusministeriön julkaisema data sotilaallisesta rautatieliikenteestä. Sivitskin mukaan Venäjä lähettää Valko-Venäjälle 4 162 junavaunua. Se on 83 kertaa enemmän kuin viime vuonna.

– Tämä voi olla merkki siitä, että Moskova valmistautuu siirtämään suuren määrän joukkoja Valko-Venäjälle vuonna 2017, Sivitski totesi marraskuussa Belarus Digest -lehdessä julkaistussa kirjoituksessaan.

Vaunujen määrää ei hänen mukaansa selitä syksyn suuri Zapad-sotaharjoitus, sillä vuonna 2013 samoihin harjoituksiin vaunuja tarvittiin vain 200.

– On selvää, ettei Kreml tarvitse noin paljon joukkoja harjoituksiin. Kyseessä on pikemminkin Venäjän suunnitelma tehdä Valko-Venäjästä etuvartio Natoa vastaan.

Asiantuntijat toppuuttelevat uhkakuvaa

Sivitskin mukaan Venäjän joukkojen siirron Valko-Venäjälle on tarkoitus luoda uhkaa erityisesti Baltian maille. Hän muistuttaa myös, että siinä vaiheessa kun Venäjän joukot vyöryvät rajan yli, on niitä vaikeaa lähettää takaisin.

– Tämä rapauttaisi epäilemättä Valko-Venäjän suvereniteettia ja itsenäisyyttä, tutkija huomauttaa.

Ulkopoliittisen instituutin asiantuntijat toppuuttelevat kuitenkin spekulaatioita siitä, että Valko-Venäjä olisi seuraava Ukraina.

– Olisi vastuutonta ennakoida tämän kaiken johtavan siihen, että Venäjä panisi Lukashenkon viralta tai että maat ”yhdistyisivät vapaaehtoisesti” Krimin mallin mukaan, Moshes ja Nizhnikau kirjoittavat.

– On kuitenkin selvää, ettei Valko-Venäjä enää ole entisenlainen EU:n itäisen naapuruston vakauden saareke.

Lähteet: CNN, Reuters, Foreign Policy, Seattle Times, The Week

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Tuoreimmat