Suomalaislääkärin tutkijaystävä tuomittiin kuolemaan Iranissa – teloitetaan vakoilusta - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Suomalaislääkärin tutkijaystävä tuomittiin kuolemaan Iranissa – teloitetaan vakoilusta

Suomalainen Maaret Castrén pitää entisen oppilaansa Ahmadreza Djalalin kohtaloa pöyristyttävänä.

Professori Ahmadreza Djalali pidätettiin keväällä 2016 hänen vieraillessaan Iranissa. Häntä syytettiin ”yhteistyöstä vihollismaiden kanssa”.­

7.2.2017 6:14

Ruotsalais-iranlainen lääketieteen professori Ahmadreza Djalali on tuomittu kuolemaan Iranissa. Häntä epäillään vakoilusta ja ”yhteistyöstä vihollismaiden kanssa”.

Tuomio on tarkoitus panna täytäntöön kahden viikon kuluessa.

Suomalainen lääketieteilijä, Hus Akuutin toimialajohtaja Maaret Castrén on järkyttynyt Djalalin tapauksesta. Hän tuntee vangitun miehen hyvin, sillä hän toimi Djalalin vuosina 2008-2012 tekemän väitöskirjan ohjaajana ollessaan professorina Ruotsin Karoliinisessa instituutissa.

– Ahmadreza teki väitöskirjansa minulle. Se oli erinomainen väitös. Hyvin tunnollinen ja asiallinen ihminen. Kenelläkään Karolinskassa ei ollut pahaa sanottavaa hänestä.

– Olen saanut tiedon, että hänet teloitettaisiin, koska hänen epäillään vakoilleen israelilaisille, työmatkalla Singaporessa oleva Castrén kertoo Ilta-Sanomille.

Suomalaisprofessori selittää epäilyn juontavan juurensa juuri aikoihin, jolloin Djalali teki väitöskirjaansa. Väitös käsitteli maanjäristyksiä, eikä suomalaisella Castrénilla ollut aiheesta kokemusta. Tästä syystä hän lähetti iranilaistutkijan Italiaan, Navarran yliopistoon.

Siellä on maineikas ja arvostettu kansainvälinen katastrofilääketieteen kurssi, European Master in Disaster Medicine, jolla toimii luennoitsijoita ja tutkijoita ympäri maailman. Jotkut heistä ovat israelilaisia, Castrén kertoo.

– Se on erittäin arvostettu kurssi, ja Suomestakin on käynyt kolme henkilöä siellä. Kurssissa ei missään tapauksessa ole mitään poliittista, hän lisää.

– Hän ei itse hakeutunut Italiaan, vaan minä ja hänen toinen ohjaajansa veimme hänet sinne osana väitöskirjan tekemistä. Hän ei puolella sanallakaan vaatinut, että hänen pitäisi päästä tekemään israelilaisten kanssa töitä.

Ei ottanut kantaa Irania vastaan

Tieto Djalalin saamasta kuolemantuomiosta tuli Castrénille ja Karoliinisen instituutin tutkijayhteisölle viikko sitten Djalalin vaimon kautta. Castrén kuvailee Djalalin kaksilapsista perhettä todella kivaksi ja mukavaksi, jonka lisäksi hän kertoo perheen vierailleen myös hänen kotonaan.

– Tämä on aivan pöyristyttävää. Olen puhunut useamman ihmisen kanssa ja kaikista on käsittämätöntä ajatella, ettei Ahmadreza todella olisi se ihminen, kenen kanssa olemme tehneet vuosia töitä.

– En ole koskaan kuullut hänen suustaan ensinnäkään mitään Iranin vastaista, tai edes mitään poliittista. Päin vastoin, hän on aina painottanut, että nämä asiat ovat eri asioita, kuin ne joita teemme tutkijoina, Castrén lisää.

Vaimo ei uskaltanut puhua

Djalalin asiasta kertovat useat tiede- ja ihmisoikeussivustot, muun muassa Science-lehti. Ruotsissa asuva 45-vuotias Djalali pidätettiin keväällä 2016 tämän vieraillessa Iranissa. Hän on ollut vangittuna siitä asti, suurimman osan ajasta ilman oikeudenkäyntiä tai mahdollisuutta oikeusapuun.

Djalali on opettanut myös Brysselin yliopistossa, ja yliopisto julkaisi lääketieteen professorin vapauttamista vaativan lausunnon.

– Tärkeää humanitaarista työtä tekevä tiedemies on tuomittu kuolemaan ilman julkista oikeudenkäyntiä. Tämä on järkyttävä ihmisoikeusrikkomus, jollaista vastaan meidän tulee reagoida päättäväisesti, yliopiston rehtori Caroline Pauwels kirjoittaa.

De Morgen -lehden mukaan Djalali pakotettiin allekirjoittamaan tunnustus, jonka perusteella hänet tuomittiin kuolemaan.

Tuomittu iranilais-ruotsalainen professori Ahmadreza Djalali.­

International campaing for human rights in Iran -sivustolle puhunut Djalalin vaimo kertoo miehensä aloittaneen nälkälakon tuomiosta kuultuaan.

– Pidätyksen jälkeen olimme hiljaa, koska ajattelimme kyseessä olevan virheen tai väärinkäsityksen. Seitsemän kuukauden jälkeen hänet siirrettiin julkiseen vankilaan, ja hän sai oikeusapua, mutta lakimies kertoi meille, ettei voi puhua tapauksesta, koska se koskee kansallista turvallisuutta, vaimo kertoo.

Sivusto kertoo, että vuonna 2013 Iranin presidentiksi valittu Hassan Rouhani on useaan otteeseen houkutellut korkeasti koulutettuja, ulkomailla asuvia iranilaisia palaamaan maahan. Myös Djalali oli saanut virallisen kutsun Teheranin yliopistolta.

Vuodesta 2014 saakka Iranin tiedusteluviranomaiset ovat kuitenkin pidättäneet useita Iranin kaksoiskansalaisia ja syyttäneet näitä ”yhteistyöstä vihollisvaltioiden kanssa”.

Piikki ihmisoikeusjärjestöjen lihassa

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Suomen ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro kertoo Ilta-Sanomille, että Iranin ihmisoikeustilanne on ollut jo vuosien ajan todella huolestuttava.

– Iran on tällä hetkellä yksi eniten teloituksia toteuttava maa maailmassa. Vuonna 2015 siellä teloitettiin ainakin 957 ihmistä. Tämän lisäksi Iran on yksi harvoja maita maailmassa, jotka teloittavat myös alaikäisiä, Laajapuro sanoo.

Laajapuro toteaa, että Iranin ihmisoikeusloukkaukset eivät rajoitu kuolemantuomioihin. Lista on pitkä.

Sanan- ja mielipiteenvapauden rajoitukset, kokoontumisvapauden rajoitukset, oikeudettomat pidätykset, Laajapuro luettelee.

– Oikeastaan Iran on sellainen maa, että ei ole mielekästäkään luetella kaikkia niitä alueita, joilla ihmisoikeusloukkauksia tapahtuu, koska ne ovat läpäisseet yhteiskunnan täysin tällä hetkellä, hän kertoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?