Asiantuntijat: Tällainen rooli Trumpin hallinnolla on viidessä maailman kriisipisteessä - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Asiantuntijat: Tällainen rooli Trumpin hallinnolla on viidessä maailman kriisipisteessä

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin uuden hallinnon roolilla on spekuloitu monen kriisin suhteen. Ulkopoliittisen instituutin Mika Aaltola ja Maanpuolustuskorkeakoulun Pekka Sivonen kertovat IS:lle niistä omat näkemyksensä.

Mikä on Trumpin hallinnon rooli viidellä konfliktialueella?

4.2.2017 19:11

Valkoisen talon uusi herra Donald Trump on tehnyt presidenttikautensa alussa selväksi, että hänen politiikassaan Amerikka todella on ensin. Trump on jyrissyt kovin sanoin, että kaikki maat ovat käyttäneet Yhdysvaltoja hyväkseen, mutta hän pistää sille lopun. Erityisesti Meksiko on suuttunut Trumpin uhkauksista rakentaa valtioiden rajalle muuri ja laittaa lasku Meksikolle esimerkiksi tuontiveron muodossa.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajan Mika Aaltolan mukaan Trumpin lähestymistapa juontaa juurensa ajatuksesta, että Yhdysvaltain tilanne oli huonompi hänen edeltäjänsä Barack Obaman aikana.

– Trump tulee sisään kertoen selkeästi, että Yhdysvaltain linja on muuttunut. Siinä on ehkä osin hallinnon kömpelyyttä siinä, miten asiat ilmaistaan, Aaltola pohtii.

Aaltola näkee, että Yhdysvaltain linja kokonaisuudessaan tulee olemaan kovempi mahdollisia vihollismaita kohtaan.

– Niihin lasketaan nyt erityisesti Iran ja mahdollisesti Kiina. Ei niinkään Venäjä, sillä Yhdysvallat haluaa nähdä sen mahdollisena liittolaisena, Aaltola sanoo.

Ulkopoliittisen instituutin Mika Aaltola ja Maanpuolustuskorkeakoulun strategianprofessori Pekka Sivonen kommentoivat IS:lle viittä konfliktialuetta, missä Trumpin hallinnon roolia on spekuloitu mediassa.

Kiinalainen H-6K-pommittaja Etelä-Kiinan meren alueella.

1. Etelä-Kiinan meri

USA Today nosti tällä viikolla esiin Trumpin luottomiehen Stephen Bannonin synkän ennustuksen viime vuoden keväältä, minkä mukaan Yhdysvallat ja Kiina ajautuvat sotaan Etelä-Kiinan merellä 5–10 vuodessa. Kiina-vastaisuus oli yksi Trumpin presidenttikampanjan kulmakivistä.

– Kiinassa on noussut huoli siitä, tukeeko Yhdysvaltain uusi hallinto edelleen niin kutsuttua yhden Kiinan politiikkaa, vai lähteekö Trump uudelle linjalle Taiwanin suhteen, Pekka Sivonen toteaa.

Trump on kyseenalaistanut yhden Kiinan politiikan. Se tarkoittaa sitä, että Kiina katsoo Taiwanin olevan sen kapinoiva maakunta, jolle voidaan mahdollisesti myöntää sosialistisesta taloudesta erillinen erityishallintoalueen asema Hongkongin tai Macaon tapaan.

– Tuoreempi kysymys on Etelä-Kiinan meren tekosaarten kysymys. Kiina on selvästi ärsyyntynyt Yhdysvaltain hallinnon linjasta, Sivonen toteaa.

Etelä-Kiinan meri on erittäin tärkeä kauppareitti. Kiina katsoo, että suurin osa merialueesta kuuluu sille. Se on suututtanut alueen muut Aasian maat pönkittäessään asemiaan rakentamalla tekosaaria ja aseistanut niitä ilmatukikohdilla ja ohjuksilla.

Yhdysvaltain tällä viikolla valittu ulkoministeri Rex Tillerson ilmoitti tammikuussa ulkoministeriehdokkaana senaatille, että se ei käy.

– Me lähetämme Kiinalle selkeän viestin siitä, että ensinnäkin saarien rakentaminen loppuu, ja toisekseen, Kiinan pääsyä niille saarille ei sallita, Tillerson totesi.

Kiina on ilmoittanut, että se aikoo puolustaa mielenkiinnonkohteitaan alueella. Mika Aaltola uskoo, että Yhdysvallat ei lähde sotatoimiin Kiinaa vastaan, vaan talouspakotteet tulevat käyttöön ensin.

– Etelä-Kiinan merellä tilanne on kaukana sotilaallisista toimista Kiinan suhteen. Taloudellisten keppien käyttäminen on varmasti ensimmäisiä askeleita. Kiinalta haetaan myönnytyksiä vaikkapa käyttämällä tuontitulleja.

Trump on haukkunut ydinsopimuksen Iranin kanssa.

2. Iran

Trump on toistuvasti haukkunut Obaman hallinnon tekemän ydinsopimuksen Iranin kanssa. Sopimuksen mukaan Iraniin kohdistuneita talouspakotteita kevennetään, jos Iran ryhtyy toimenpiteisiin, jotka varmistavat, ettei maa tavoittele ydinasetta. Iran laukaisi viime viikon sunnuntaina ballistisen ohjuksen, mistä Trumpin hallinto antoi varoituksen keskiviikkona.

Trump ilmoitti torstaina, ettei sulje mitään toimintatapoja pois, mitä tulee Iranin käsittelyyn.

– Iran leikkii tulella. He eivät arvosta sitä, kuinka kiltti presidentti Obama oli heille. Minä en ole, Trump twiittasi perjantaina.

Iran reagoi ilmoittamalla, ettei se taivu kokemattoman johtajan uhkausten edessä. Maan ulkoministeri Mohammad Javad Zarif twiittasi perjantaina, ettei maa käytä aseitaan muita maita vastaan kuin itsepuolustuksena. Hän twiittasi myös piikin, missä totesi, ettei Iran koskaan tule aloittamaan sotaa uudelleen, voivatko ”valittajat” sanoa samaa.

– Iran pelaa omaa peliään, mitä se on pelannut jo Obaman aikana. Se on ollut avoimen uhkaava ja hyökkäävä ydinsopimuksesta huolimatta. Trump on taho, joka reagoi välittömästi ja rajusti asioihin, Mika Aaltola sanoo.

Aaltolan mukaan Iran nakertaa Yhdysvaltain intressejä Lähi-idän alueella laajemmin. Trump on esimerkiksi korostanut Iranin vaikutusvaltaa Irakissa.

– Yhdysvallat tulee kovistelemaan enemmän suoraan ja käyttämään Yhdysvaltain sotilaallista mahtia ulkopolitiikan välineenä. Trumpilla on bisneksestä tuttu tapa tulla neuvottelutilanteeseen kertoen maksimaalisen vaatimuksensa kovin sanoin, mutta tyytyy vähän vähempään. Tässä on osin näytelmääkin ilmassa, Aaltola pohtii.

  3. Pohjois-Korea

Yhdysvaltain puolustusministeri James ”Hullu koira” Mattis varoitti Pohjois-Koreaa, että ydinaseiden käyttäminen Yhdysvaltoja tai sen liittolaisia vastaan saisi ”tehokkaan ja musertavan vastauksen”. Eläköitynyt kenraali esitti näkemyksensä vieraillessaan Etelä-Korean pääkaupungissa Soulissa.

Pohjois-Korea on toistuvasti uhmannut kansainvälistä yhteisöä ohjus- ja ydinkokeillaan. Se on myös uhonnut ydinaseillaan ja Yhdysvaltoihin asti yltävällä iskukyvyllään.

– Pitäisin tätä varsin normaalina, Yhdysvaltain pitkäaikaisen linjan mukaisena. Ei tässä ole mitään ihmeellistä tai erikoista, Pekka Sivonen sanoo.

Sivonen toteaa, että Pohjois-Korea on onnistunut suututtamaan muun maailman vastuuttomalla ydinasepolitiikallaan, mikä pitää saada kuriin. Pohjois-Korea on toiminut juuri samalla tavalla kuin ennenkin.

Mika Aaltola sanoo, että Pohjois-Koreaan kohdistuneet pakotteet ja kova puhe eivät ole tehonneet.

– Nyt katsotaan, miten Pohjois-Korea reagoi. Se ei halua alistua lännen kovisteluun.

Pohjois-Korea on toistuvasti uhmannut kansainvälistä yhteisöä ohjus- ja ydinkokeillaan. Pohjois-Korean KCNA-uutistoimiston välittämä kuva.

4. Ukraina

Ukrainan avoimet sotatoimet alkoivat uudelleen Avdiivkan kaupungissa lähes samoihin aikoihin, kun Trump otti ohjakset Yhdysvalloissa käsiinsä. Ukraina ja Venäjä syyttävät sodan uudesta kärjistymisestä toisiaan.

Trump on toistuvasti sanonut, että hän toivoisi parempia suhteita Venäjän kanssa. Yhdysvaltain uusi YK-lähettiläs Nikki Haley kuitenkin tuomitsi selkeästi Venäjän aggressiiviset toimet Ukrainassa.

Yhdysvaltain presidentinvaalien aikaan esitettiin näkemyksiä, joiden mukaan Trumpin valinta antaisi Venäjälle enemmän liikkumatilaa Ukrainassa. Venäjältä taas on esitetty Itä-Ukrainan uusien sotatoimien jälkeen näkemyksiä, joiden mukaan Ukrainan hallinto kärjistää tilannetta tahallaan saadakseen muun muassa Yhdysvalloilta tukea ja huomiota.

– En näkisi, että Ukrainan ja Venäjän tukemien separatistien yhteenotot olisivat joku erityinen viesti Yhdysvaltain uudelle hallinnolle. Tilanteessa on ollut välillä rauhallisempaa ja välillä enemmän sotatoimia. Kantoja voidaan ottaa, mutta ei voida sanoa, että niin olisi todistettavasti tapahtunut, Pekka Sivonen kiteyttää.

Ukrainan avoimet sotatoimet alkoivat uudelleen Avdiivkan kaupungissa.

5. Irak, Syyria ja Jemen

Yhdysvallat on jatkanut sotatoimiaan islamilaista terrorismia vastaan Irakissa, Syyriassa ja Jemenissä. Trump uhosi jo presidenttikampanjansa aikana ”pommittavansa Isiksen paskaksi”. Ensitöikseen hän määräsi alaisiaan laatimaan 30 päivän aikana suunnitelman Isisiä vastaan.

– Trumpilla on ollut kampanjansa aikana vahvoja kannanottoja. Vielä tähän mennessä Yhdysvaltain uusi hallinto ei ole tehnyt uusia avauksia. Mahdollista muutosta on vielä liian aikaista arvioida, Pekka Sivonen sanoo.

Yhdysvallat on jatkanut sotatoimiaan islamilaista terrorismia vastaan Irakissa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?