Tunguskan arvoitus jo 100 vuotta ratkaisematta: jätti jälkeensä hiiltyneitä poroja ja 80 miljoonaa kaatunutta puuta - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Tunguskan arvoitus jo 100 vuotta ratkaisematta: jätti jälkeensä hiiltyneitä poroja ja 80 miljoonaa kaatunutta puuta

Siperian syrjäisessä kolkassa tapahtui yli sata vuotta sitten valtava räjähdys, jonka seuraukset tuntuivat aina Britanniassa saakka. Tuore venäläistutkimus kumoaa italialaisen teorian, jonka mukaan paikallinen järvi todistaisi meteoriitin syypääksi tuhoihin.

Mikäli tuoreen venäläistutkimuksen tulokset pitävät paikkansa, ei Siperiassa sijaitseva Tsheko-järvi olekaan alueelle vuonna 1908 mahdollisesti pudonneen meteoriitin synnyttämä kraateri.

25.1.2017 11:17

Lähes 109 vuotta sitten, kesäkuussa 1908, syöksyi jättimäinen tulipallo halki Siperian taivaan ylittäen kivikkoisen Tunguska-joen. Pian ilman täytti valtavan räjähdyksen aiheuttama ääni, joka kuultiin jopa 1 200 kilometrin päässä sijaitsevissa kylissä.

Räjähdyksen voimasta kertoo jotakin se, että sen aiheuttaman ilmanpaineen seuraukset havaittiin aina Britanniassa saakka. Eikä ihme, sillä yhdeksän kilometrin korkeudessa tapahtuneen räjähdyksen on myöhemmin arvioitu vastanneen voimakkuudeltaan 185 Hiroshiman atomipommia.

Tunguskan räjähdys jätti jälkeensä valtavan määrän kaatuneita puita.

Tapahtumapaikalla räjähdyksen jäljet olivat dramaattiset: metsää lakosi 2 000 neliökilometrin edestä. Kaatuneiden puiden määräksi on arvioitu 80 miljoonaa kappaletta.

Ihmishenkiä räjähdys ei tiettävästi vaatinut, sillä se sattui tapahtumaan yhdessä Siperian syrjäisimmistä kolkista. Kuolonuhreja kuitenkin syntyi, sillä räjähdyksen jäljiltä maastossa kerrotaan lojuneen tuhansia hiiltyneitä poronraatoja.

Tuntemattoman taiteilijan näkemys Tunguskan tapahtumista.

– Yhtäkkiä taivas halkesi kahtia ja korkealla metsän yläpuolella koko pohjoinen puoli taivaasta näytti olevan tulessa. Juuri sillä hetkellä taivaalta kuului iso pamaus ja sen jälkeen valtava rysähdys. Rysähdystä seurasi ääni, kuin kiviä olisi pudonnut taivaalta tai olisi ammuttu aseilla. Maa järisi, kertoi eräs 65 kilometrin päässä tapahtuman aikaan ollut aikalainen Siberian Timesin mukaan.

Lehden mukaan räjähdyksen seuraukset näkyivät Euroopan taivaalla vielä päiväkausia myöhemmin. Pilvien kerrotaan hohtaneen hopeisina ja auringonlaskujen loistaneen poikkeuksellisen värikkäinä. Öisin vallitsi poikkeuksellinen valo, jonka loisteessa esimerkiksi Britanniassa pelattiin krikettiä ja golfia.

Tsheko-järvi italialaisten teorian tukena

Viralliset tiedot kertoivat heti tapahtuneen jälkeen, että tapahtuneessa oli kyse Krasnojarskin alueelle pudonneesta meteoriitista. Ulkomaisissa lehdissä ja paikallisten keskuudessa spekuloitiin kuitenkin kaikkia mahdollisia syitä aina ufoista jumalan kostoon.

Varsinaisesti tapahtumaa päästiin tutkimaan paikan päällä vasta vuosikymmeniä myöhemmin. Vuodesta 1921 lähtien mineralogi Leonid Kulik johti kaikkiaan neljää alueelle tehtyä tutkimusmatkaa.

Vuosikymmenen takaisessa kuvassa näkyy Bolognan yliopiston tutkijoita työskentelemässä Tsheko-järvellä.

Kulikin tutkimusryhmä ei kuitenkaan onnistunut löytämään mahdollisen meteoriitin aiheuttamaa kraateria tai meteoriitista irronneita palasia, mikä on vaivannut tiedemiehiä ja antanut Tunguskan tapahtumille mystisen maineen.

Vuosikymmenien varrella Tunguskan räjähdyksen arvoitusta on yritetty selittää useilla teorioilla. Vuosikymmen sitten italialaisen Bolognan yliopiston tutkijat esittivät teorian, jonka mukaan räjähdysalueen keskipisteestä muutamien kilometrien päässä sijaitseva pieni Tsheko-järvi olisi Tunguskan räjähdyksen syyksi epäillyn meteoriitin tai asteroidin aiheuttama kraateri.

Tunguskan räjähdys ei tiettävästi surmannut ihmisiä, sillä se tapahtui hyvin syrjäisellä seudulla.

Italialaistutkijat perustelivat väitettään sillä, että järveä ei oltu merkattu vanhoihin karttoihin ja että järven pohjassa tehdyt seismiset mittaukset viittasivat siihen, että pohjan sedimentit olivat vaatineet muodostuakseen vain noin sadan vuoden aikajakson.

Italialaisten teoriaa tukivat myös muun muassa järven kraaterimainen muoto ja tavallista suurempi syvyys.

Arvoitus pysyy arvoituksena edelleen

Nyt näyttää kuitenkin siltä, että myöskään italialaiset eivät pystyneet ratkaisemaan Tunguskan räjähdyksen arvoitusta, sillä Tsheko-järveen hiljattain tarkemmin perehtyneet venäläistutkijat kyseenalaistavat italialaisteorian voimakkaasti.

Venäjän maantieteellinen seura kertoo verkkosivuillaan, että krasnojarskilaiset ja novosibirskilaiset tutkijat selvittivät kesällä 2015 menneisyyden ilmasto-olosuhteita Tsheko-järven pohjasedimenttien avulla. Tutkijat kairasivat pohjasedimenttejä ottaen näytteitä 120 senttimetrin syvyydestä saakka.

Mikä synnytti Tsheko-järven, jos sitä ei tehnyt meteoriitti? Kulhoa muodoltaan muistuttava järvi ei ole kovin vanha geologiselta kannalta katsottuna.

Viime kesänä Venäjän Geologian ja mineralogian instituutin tutkijat analysoivat näytteet ja tulivat siihen tulokseen, että syvin otettu näyte oli 280 vuotta vanha, ja että itse järvi on todennäköisesti jonkin verran vielä tätäkin vanhempi. Geologiselta kantilta tarkasteltuna Tsheko-järvi on nuori, mutta ei tarpeeksi nuori ollakseen Tunguskan räjähdyksen aiheuttama.

Venäläistutkijoiden odotetaan julkaisevan tutkimuksensa kokonaiset tulokset tiedejulkaisuissa heinäkuussa.

Jäljelle jää kuitenkin edelleen kaksi arvoitusta, joihin ei lukuisista teorioista ja tutkimuksista huolimatta toistaiseksi ole löytynyt vastausta. Mikä aiheutti Tunguskan tapahtumat? Ja mikä sitten synnytti nuoreksi todetun Tsheko-järven, jos sitä ei tehnyt vuonna 1908 pudonnut meteoriitti?

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?