Valtava jäävuori uhkaa irrota Etelämantereelta – kauhuskenaariona maailmanlaajuiset seuraukset - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Valtava jäävuori uhkaa irrota Etelämantereelta – kauhuskenaariona maailmanlaajuiset seuraukset

Tutkijat pelkäävät Antarktiksella alati kasvavan railon lohkaisevan jäätiköstä irti yhden historian suurimmista jäävuorista.

21.1.2017 10:14

Etelämantereen länsiosien jäätiköllä sijaitsevan halkeaman havaittiin kasvaneen voimakkaasti joulukuun aikana. Tammikuussa railo on jatkanut kasvamistaan ja sen pelätään irrottavan jäätiköstä yhden maailman suurimmista jäävuorista.

Yllä olevalla Reutersin videolla kuvaa pienemmästä Riiser-Larsen jäätikölle revenneestä railosta.

Tiedemiehet ovat kertoneet halkeaman kasvaneen pituussuunnassa jopa kymmenellä kilometrillä pelkästään tammikuun alusta.

Jos Larsen C -jäähyllyllä sijaitseva halkeama kasvaa vielä 20 kilometrillä, voi se tutkijoiden mukaan irrottaa yhden maailman suurimmista jäävuorista. Joulukuun 2016 aikana jääpeitteessä oleva halkeama kasvoi muutamassa viikossa 18 kilometrillä pituussuunnassa.

Halkeama on ollut tiedoissa jo vuosikymmeniä, mutta viimeisten kuuden vuoden kuluessa se on kasvanut erittäin nopeasti. Jos railon repimä jäävuori romahtaa mereen, voi sillä olla katastrofaaliset seuraukset.

Jäähyllyt pidättelevät paikoillaan mannerjäätä, joka valuessaan mereen voisi nostaa vedenpintaa jopa 10 senttimetrillä. Tutkijoiden mukaan railon etenemisen tahtia on mahdotonta arvioida tässä vaiheessa.

BBC:n mukaan tiedot halkeamasta 350 metriä paksulla jäätiköllä saatiin EU:n Sentinel-1 satelliittisysteemistä. Satelliitti seuraa Etelämantereen olosuhteita säästä huolimatta jatkuvasti. Satelliitin kuvaaman tiedon perusteella halkeama lähestyy nyt pituudeltaan 175 kilometrin matkaa.

Valtavan halkeaman irroittaman jäävuoren pelätään pahimmillaan nostavan vedenpintaa jopa 10 senttimetrillä.

Jääkappaleen pinta-ala on tällä hetkellä reilut 5 000 neliökilometriä, eli se vastaa kooltaan suurin piirtein Etelä-Karjalan maakunnan pinta-alaa.

Etelämantereen länsiosien jäätikön kohtalo arveluttaa nyt tutkijoita. Hieman pohjoisempana sijaitseva Larsen B -jäähylly hajosi kokonaan vastaavanlaisessa tilanteessa vuonna 2002.

Kelluvat jäähyllyt ovat tärkeitä, sillä ne suojaavat jäätiköitä valumasta pois paikaltaan. Mitä enemmän jäätä mereen valuu, sitä korkeammalle vedenpinta nousee. Pahimmassa tapauksessa koko Larsen C:n pidättelemä jää voi pitkällä aikavälillä valua mereen.

Tämän seurauksena vedenpinnan nousu voisi hukuttaa alleen esimerkiksi matalat Marshallinsaaret, Tongan sekä Malediivit.

Railon repeämisellä Larsen C -jäähyllyyn on mitä todennäköisimmin yhteys ilmaston lämpenemiseen. Vuosi 2016 oli maapallon mittaushistorian lämpimin vuosi.

Päivitetty 23.1. kello 11:02: Lisätty tarkennettu tieto siitä, mikä vedenpinnan kohoamisen voi aiheuttaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?