Ulkomaat

Isis kylvää tuhoa – hyödynsi sodassa Suomenkin armeijan käyttämän aseen heikkoa kohtaa

Julkaistu:

Panssarisota
Terroristijärjestö Isis on tuhonnut ainakin kymmenen Turkin armeijan Leopard 2A4 -taistelupanssarivaunua Syyriassa käydyissä taisteluissa, uutisoi saksalainen Der Spiegel -lehti. Kyseisiä taistelupanssarivaunuja on myös Suomen armeijan käytössä.
Saksalaisen Der Spiegelin mukaan Isis tuhosi Leopard-vaunut al Babin kaupungissa Syyriassa käydyissä taisteluissa. Lehden mukaan Turkin armeijan kokemista tappioista ei ole virallisia vahvistuksia, mutta asiantuntijoiden mukaan tietoja ei ole syytä epäillä.

Uutinen on sikäli merkittävä, koska kyseessä on ensimmäinen kerta, kun yli 30 vuotta vanha panssarivaunumalli on kärsinyt tappioita taisteluissa. Kyseiset tankit ovat osallistuneet muun muassa Afganistanin ja Kosovon sotiin.

Der Spiegelin mukaan yhden kanadalaisen Leopardin tiedetään kuitenkin tuhoutuneen Afganistanissa sen ajettua Taliban-järjestön räjähdeansaan. Miehistö selvisi.
  • Videolla kapteeni Pertti Kainulainen kertoo Leopardista ja miten silä ajetaan.
Leopard 2A4 on Suomen panssarivoimien pääase, ja niitä on muun muassa Parolan panssariprikaatissa. Tämän lisäksi Suomen armeijalla on tätä uudempi malli Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunu.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Der Spiegelin uutisesta on uutisoinut Suomessa aiemmin ainakin Yle.

Suomalainen asejärjestelmäasiantuntija Arto Pulkki ei yllättynyt Syyriasta kantautuneista uutisista.

– Ei yhtään yllätä, Pulkki sanoo.

Leopard 2A4 on nimittäin suunniteltu panssaritaisteluun, joka käydään avoimella alueella, jolloin vihollinen on kilometrien päässä. Tällöin vaunun erittäin hyvin panssaroitu etuosa on viholliseen päin.

Nyt kaupunkiolosuhteissa vihollinen voi kuitenkin hyökätä mistä suunnasta tahansa. Isis onkin ampunut vaunuja takaa ja sivusta, mitkä ovat vaunun heikoimmin suojatut osat.

– Kaikki käytössä olevat taistelupanssarivaunut ovat jossain määrin heikosti soveltuvia taajamaympäristöön, jos niitä ei ole pystytty suojaamaan muulla toiminnalla, Pulkki sanoo.

– Se on ollut panssaritaktiikan perusteita jo toisessa maailmansodassa, että pyritään ampumaan vaunun sivu- ja peräosaan, koska ne ovat huomattavan paljon heikommin suojattuja kuin tornin ja rungon etuosa, Pulkki alleviivaa.

– Tappioita tulee väistämättä, jos vaunun kylkiä ja takaosia joudutaan avaamaan vihollisen suuntaan, Pulkki lisää.

Onko näitä sivu- ja takaosia mahdollista vahvistaa kaupunkitaistelua varten?

– Taistelupanssarivaunun (materiaalista) suojausta ei juuri pysty vahvistamaan (sivuilta ja takaa), koska massa kasvaisi liikaa. Taistelupanssarivaunujen paino on jo nyt ihan tapissa, eikä sitä voida lisätä, Pulkki tähdentää.

Hänen mukaansa taistelupanssarivaunuja voidaan kuitenkin vahvistaa muilla suojajärjestelmillä. Hänen mukaansa taistelupanssarivaunuihin voidaan asentaa esimerkiksi järjestelmiä, jotka tunnistavat vihollisen ampumat ohjukset sensoreilla. Niiden avulla vihollisen ohjukset pyritään tuhoamaan.

– Viime vuosikymmeninä on kehitetty järjestelmiä, joilla pyritään havainnoimaan ympäristöä, koska vaunuja joudutaan käyttämään taajama-alueella, ja usein vielä pysäyttämään niiden liike pitkäksi aikaa, Pulkki sanoo.

Pulkki alleviivaa, että Suomessa taistelupanssarivaunuja käytettäisiin hyvin erilaisessa maastossa ja eri periaatteella, jolloin vihollisella ei olisi vastaavanlaista yllätysmahdollisuutta kuin kaupunkitaistelussa Syyriassa.

– Suomessa taajamassa ei näe kahta kilometriä. Täällä ympäristö on aivan erilaista. (Syyriassa tuhotuista vaunuista) ei voida vetää minkäänlaisia johtopäätöksiä vaunujen käytölle tai torjunnalle täällä Suomessa, Pulkki korostaa.

Hän kuitenkin tähdentää, että myös Suomen maastossa panssarintorjunta pyritään sijoittamaan juuri siten, että se pystyisi tuhoamaan vaunut sivulta päin.

– Modernit panssarintorjuntaohjukset pyrkivät kuitenkin vaikuttamaan vaunuun katon kautta, jolloin ohjuksen osumasuunnalla ei edes ole käytännössä merkitystä, Pulkki toteaa.
  • Vuonna 2015 tehdyllä videolla esitellään Leopard 2A6-panssarivaunu.