Näin Trumpin voitto voi vaikuttaa Suomeen: asiantuntijat latovat karut arvionsa

– Maailma muuttuu todella turvattomaksi, jos isot pojat ryhtyvät puhumaan meidän päidemme yli, sanoo AmChamin Kristiina Helenius.

9.11.2016 9:49

Amerikkalaismedia kertoi keskiviikkoaamuna Suomen aikaa, että Donald Trump on Yhdysvaltojen uusi presidentti.

Trumpin valinta jättää maailman ainakin hetkellisesti epätietoisuuden aikaan. Ennakoimattomuus ei ole sen paremmin markkinoiden kuin ulkopolitiikankaan paras muusa, joten myös Suomi joutuu jännittämään, mihin suuntaan maailma Trumpin johdolla lähtee.

– Ei voida sanoa, mitä hänen valintansa seuraukset todellisuudessa ovat. Se luo turvallisuus- ja kauppapolitiikkaan epävarmuutta, Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg sanoo.

IS listasi, millaisia vaikutuksia Donald Trumpin valinnalla on Suomelle politiikan eri alueilla.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Donald Trumpilla ei ole taustaa kansainvälisen politiikan näyttämöltä.

Hänen lausuntonsa tulevan ulkopolitiikan suunnasta ovat olleet usein melko raflaavia: Yhdysvallat ei välttämättä tule Nato-maiden apuun, jos Venäjä hyökkää esimerkiksi Baltiaan, Meksikon rajalle nousee aita laitonta pakolaisuutta estämään.

Trumpia on myös ihmetyttänyt, miksi useammilla mailla ei ole ydinaseita ja jopa se, miksi Yhdysvallat kainostelee käyttää omiaan. Terroristijärjestö ISIS:n hän on luvannut pommittaa maan tasalle. Lisäksi hän on vannonut voivansa ottaa terroristien kuulustelussa käyttöön vesikidutusta huomattavasti kovemmat keinot.

Trumpin perusajatuksena on, että Amerikka tulee ensin. Luvassa on siis itsekeskeisempi Amerikka kuin aiemmin on nähty.

Amerikkalaisen kauppakamarin, AmChamin, johtaja Kristiina Helenius katsoo, että Trump on lausuntojensa ja kokemattomuutensa valossa maailmannäyttämöllä kuin ”norsu posliinikaupassa”.

– Kansainvälisissä suhteissa ennustettavuus ja jatkuvuus ovat todella tärkeitä. Levottomia heittoja ydinaseista heittelevät poliitikot ovat pelottavia, Helenius sanoo.

Amerikan etua protektionismilla ajaessaan Trump menee aiempien republikaanipresidenttien suhteen vastavirtaan. Heille omien ja liittolaisten etujen puolustaminen diplomatialla ja tarvittaessa sotilaallisin keinoin on ollut keskiössä.

Trumpia on ihmetyttänyt, miksi useammilla mailla ei ole ydinaseita ja jopa se, miksi Yhdysvallat kainostelee käyttää omiaan. Terroristijärjestö ISIS:n hän on luvannut pommittaa maan tasalle.

Venäjä

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola piti alkuviikosta Yhdysvaltain presidentinvaaleja Suomelle tärkeimpinä vaaleina koskaan. Aaltola katsoi, että Trumpin voittaessa Suomi on vaarassa ajautua tilanteeseen, jossa se jää Venäjän armoille Euroopan itäiselle reunalle. Trump voi halutessaan ajaa läpi päätöksen, joka pysäyttää sotilasliitto Naton laajenemisen. Näin Nato-ovi sulkeutuisi muiden muassa Suomelta ja Ruotsilta.

– Trump muuttaisi kokonaan Yhdysvaltojen suhdetta Venäjään. Hän antaisi Vladimir Putinille enemmän sananvaltaa Euroopassa. Venäjä saisi enemmän omaa tahtoaan näkyviin, erityisesti reuna-alueillaan, Aaltola ennusti.

Aaltola puhui myös paluusta Jaltan konferenssin aikaan. Toisen maailmansodan voittajavaltiot Yhdysvallat, Britannia ja Neuvostoliitto sopivat 1945 Krimin nimimaalla Jaltalla uudesta maailmasta. Etupiirijaossa esimerkiksi Puola päätyi Neuvostoliiton vaikutuspiiriin.

Aaltolan mukaan Trump myös tuntee ”sielujen sympatiaa” Putinin kanssa ja voisi olla valmis näyttämään maansa mahtia solmimalla samanlaisia suurvaltasopimuksia, joita toisen maailmansodan voittajavaltioiden johtajat solmivat Jaltan konferenssissa. Putinin on kerrottu viittaavan puheissaan usein ”toiseen Jaltaan”.

– Trump voi sanojensa mukaan tehdä Venäjän kanssa jotakin diiliä, mutta on hyvin epäselvää, ryhtyykö hän sellaista tekemään ja mikä sen sisältö olisi. Kysymysmerkkejä on paljon, Tuomas Forsberg sanoo.

–Trump antaisi Vladimir Putinille enemmän sananvaltaa Euroopassa. Venäjä saisi enemmän omaa tahtoaan näkyviin, erityisesti reuna-alueillaan, Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola ennusti aiemmin tällä viikolla.

Yhdysvallat asetti Venäjälle talouspakotteita maan liitettyä Krimin niemimaan itseensä. Sanktioissa ovat mukana vahvasti myös Euroopan maat. Trump on suhtautunut Putinin toimiin Krimillä huomattavasti muuta maailmaa ymmärtäväisemmin. On arveltu, että hän voisi jopa luopua sanktioista tehdäkseen Putin kanssa jonkinlaisen diilin, joka hyödyttäisi Yhdysvaltoja.

– Kysymys kuuluu, pystyykö Eurooppa yksin pitämään sanktioita yllä? Forsberg pohtii ja jatkaa:

– Jos Yhdysvaltojen rooli Euroopassa vähenee, lisääkö se Venäjän halua käyttää pelitilannetta hyväkseen esimerkiksi voimannäytöllä Itä-Euroopan maissa vai kokeeko Venäjä liennytyksen sellaisena, ettei sen tarvitsekaan pelätä?

Trump on puhunut lämpimästi Venäjän presidentistä Vladimir Putinista, eikä hän ole suostunut nielemään raportteja siitä, että Venäjä on pyrkinyt vaikuttamaan tietomurroilla vaalien tulokseen. Trumpin ja Putinin on katsottu löytävän yhteisen sävelen nopeasti esimerkiksi terrorismin torjunnassa.

– Hänen suhtautumisensa Venäjään ja Putiniin on erikoinen. Minua vaivaa se, ettei hän ole julkistanut kaikkien edeltävien presidenttien tapaan verotietojaan. Se tarkoittaa, että jotain pommeja siellä on. Kyse voi olla vaikka siitä, että hänellä on Venäjälle bisnessuhteita. Siitä ei kuitenkaan kenelläkään ole tietoa, joten sikaa säkissä tässäkin ollaan ostamassa, Helenius sanoo.

Euroopan unioni

Trumpin Yhdysvallat antaa tulevassa ulkopolitiikassaan todennäköisesti Euroopalle entistä vähemmän painoarvoa. Republikaanipresidentit ovat yleisesti nähneet Yhdysvallat supervaltana, joka puolustaa omia ja liittolaistensa arvoja. Trumpille ei Yhdysvaltojen rooli Euroopan rauhan ja kukoistuksen takaajana ole ollut yhtä läheinen ajatus. Se ei ole Suomelle hyvä uutinen.

– Suomen etu on se, että ulkopolitiikka on ennustettavaa ja Yhdysvallat katsoo Eurooppaan päin, on valmis suojelemaan sitä ja näkee EU:n ja sen jäsenmaiden merkityksen. Maailma muuttuu todella turvattomaksi, jos isot pojat (Putin ja Trump) ryhtyvät puhumaan meidän päidemme yli, Helenius sanoo.

Forsbergin mukaan Trumpin lausuntojen valossa on mahdollista, että hänen ulkopolitiikkansa pakottaa Euroopan johtajat tekemään aiempaa itsenäisempiä valintoja.

– Euroopassa voi syntyä enemmän liikehdintää eurooppalaisten turvallisuusjärjestöjen ratkaisujen ympärille, jos ei voi luottaa siihen, mitä Yhdysvalloissa tehdään.

Periaatteessa Trumpin valinta voisi johtaa siihen, että Euroopan unionin jäsenmaat ryhdistäytyisivät yhteisessä ulkopolitiikassa.

– Ne voivat yrittää toimia niin myös Naton sisällä. Varmasti monia kanavia tullaankin käyttämään. Kaikki tähän eivät välttämättä osallistu, mutta ainakin ne, jotka epävarmuutta erityisesti kokevat. Tässä olisi kannustin tiivistää yhteistyötä.

Presidentti Sauli Niinistö arvioi alkuviikosta, että Trump haluaa Euroopan ottavan entistä enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan.

Trumpin perusajatus on, että Amerikka tulee ensin. Luvassa on siis entistä itsekeskeisempi Amerikka.

Suomen ja Yhdysvaltojen suhteet

Trumpin myötä Yhdysvaltojen johtoon astuu republikaanipresidentti. Se tarkoittaa virkamiesten kierrätystä, ja esimerkiksi Yhdysvaltojen Suomen-suurlähettiläs vaihtuu.

Forsberg muistuttaa, että Obaman hallinto on viime vuosina jopa vaalinut Pohjois-Eurooppaa. Sama ei todennäköisesti jatku Trumpin kaudella, mutta tämä on monin tavoin villi kortti.

– Suomi ei ole missään prioriteettilistan kärjessä, joten presidentin valinta ei sitä asemaa sinällään heti heilauta. Se näkyy ehkä enemmänkin suhteita käytännössä hoitavalla virkamiestasolla, Forsberg sanoo.

Helenius pelkää, että Trumpin mukanaan tuoma epävarmuuden aika voi jossain vaiheessa näkyä myös tavallisten kaduntallaajien ystävyyssuhteissa amerikkalaisiin.

– Valtaosa asioista hoidetaan yhteisillä kansainvälisillä foorumeilla. Ne tarkoittavat, että on säännöllistä yhteydenpitoa ja virkamiesvaihtoa, ja maiden päämiehet tapaavat. Jos se pala alkaa murtua, todennäköisesti se heijastuu kaikille tasoille ihan tavallisten ihmistenkin välillä. Opiskelijavaihtoon, ystävyyksiin ja niin edelleen.

Helenius pelkää, että Trumpin mukanaan tuoma epävarmuuden aika voi jossain vaiheessa näkyä myös tavallisten kaduntallaajien ystävyyssuhteissa amerikkalaisten kanssa.

Talous

Ennustettavuus on Suomen etu ulkopolitiikan tapaan myös taloudessa. Nordean päästrategi Lippo Suominen arvioi alkuviikosta, että Trumpin voitto sysäisi pahimmillaan Helsingissä keskiviikkona kello 10 aukeavan pörssikaupan rumaan laskuun. Suomisen mukaan Trump-syöksy olisi pienessä Helsingin pörssissä todennäköisesti rajumpi kuin Yhdysvaltojen osakemarkkinoilla.

Trumpin voitto on omiaan lisäämään sijoittajien hermoilua. Pelkona on, että protektionismin lisääntyminen johtaa pidemmällä aikavälillä taantumaan Yhdysvalloissa. Yhdysvaltojen laskusuunta vetäisi siihen myös muuta maailmaa mukaan. Vaikutukset ulottuisivat myös Suomeen.

Nordnet Suomen talousasiantuntija Martin Paasi korosti alkuviikosta, että markkinahuolet liittyvät talouden lisäksi Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaan. Trump voi olla riski tilanteessa, jossa Lähi-itä jo kiehuu ja jännite lännen ja Venäjän välillä on kiristynyt viime aikoina.

Dollarin odotetaan halpenevan, koska Trumpin voiton katsotaan vaikuttavan negatiivisesti talouteen.

Pelkona on, että protektionismin lisääntyminen johtaa pidemmällä aikavälillä taantumaan Yhdysvalloissa. Yhdysvaltojen laskusuunta vetäisi myös muuta maailmaa mukanaan. Vaikutukset ulottuisivat myös Suomeen.

Kauppapolitiikka

Trump on lopulta myös kauppapolitiikassa arvoitus. Hän on vastustanut kampanjassaan vahvasti vapaakauppasopimuksia ja sanonut voivansa neuvotella Yhdysvalloille paremmat edut niiden ulkopuolella. Paljonko tästä puheesta lopulta toteutuu, on arvoitus.

– Hän haluaa yksiselitteisesti irtisanoa sopimukset ja neuvotella uudet. Hän on myös näyttänyt, ettei hirveästi ymmärrä koko vaihdannan ajatusta, että erikoistuminen ja vaihdanta tuovat hyvinvointia kaikille. Hän näkee sen vain kylmänä laskutoimituksena: kumpi voittaa jossakin tietyssä kaupassa, Helenius sanoo.

Trumpin vapaakauppavastaisuus tietää Heleniuksen mukaan Suomelle ongelmia.

– Pienenä markkinana me olemme aina kärsimässä kaikesta globaalista säätelystä. Omat rajamme tulevat niin nopeasti vastaan. Menestyksemme maailmalla riippuu täysin siitä, että on reilut ehdot ja säätelyä puretaan. Suomen pitäisi aina olla vapaakaupan puolestapuhuja, Helenius sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?