Stalin, Roosevelt ja Churchill jakoivat Euroopan Jaltalla 1945 – tutkija varoittaa, että sama voi toistua ja jättää Suomen Putinin armoille

rac

Julkaistu:

Krimin niemimaalla vuonna 1945 järjestetty mahtivaltioiden johtajien tapaaminen nousi Euroopan kahtiajaon symboliksi.
Yhdysvaltojen valmistautuessa valitsemaan ensi yönä Suomen aikaa itselleen uuden presidentin maailmalla on huolestuttu Donald Trumpin mahdollisesta voitosta. Trump on kampanjoinut lupaamalla ulkovaltojen kanssa solmittujen kauppasopimusten uudelleenneuvottelua ja uhkaamalla vähentää Yhdysvaltojen osallistumista liittolaistensa puolustamiseen maailmalla.

Samaan aikaan Trump on puhunut lämpimästi Venäjän presidentistä Vladimir Putinista ja hänen on arveltu pyrkivän presidentiksi päästessään yhteistyöhön Putinin kanssa esimerkiksi terrorismin torjunnassa.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola sanoi aiemmin IS:n haastattelussa tilanteessa olevan Suomen kannalta todella paljon pelissä.

– Donald Trump muuttaisi kokonaan Yhdysvaltojen suhdetta Venäjään. Hän antaisi Vladimir Putinille enemmän sananvaltaa Euroopassa. Venäjä saisi enemmän omaa tahtoaan näkyviin, erityisesti reuna-alueillaan, Aaltola ennusti.


Aaltolan mukaan Trump myös tuntee ”sielujen sympatiaa” Putinin kanssa ja voisi olla valmis näyttämään maansa mahtia solmimalla samanlaisia suurvaltasopimuksia, joita toisen maailmasodan voittajavaltioiden johtajat solmivat Krimin niemimaalla solmitussa Jaltan koferenssissa.

– Silloin me olisimme etäällä Helsingin hengestä, jossa koordinoitiin eurooppalaista järjestystä. Olisimme paljon lähempänä Jaltaa, jossa suurvallat vetivät isoja linjoja ja etupiirejään Euroopan kartalla.

Suurvallat sopivat etupiireistä

Jaltan huippukokous järjestettiin helmikuussa 1945 ”kolmen suuren”, Yhdysvaltain, Ison-Britannian ja Neuvostoliiton välillä. Viikon mittaiseen tapaamisen osallistuivat maiden johtajat Franklin Roosevelt, Josif Stalin ja Winston Churchill omine edustajineen. Tapaaminen järjestettiin Krimillä, koska Stalin kieltäytyi sodan vuoksi poistumasta Neuvostoliitosta.


Kokouksessa päätettiin Saksan miehityksestä sodan jälkeen ja kansallissosialismin tuhoamisesta. Samalla suurvallat sopivat etupiirijaosta, jonka seurauksena esimerkiksi Puola päätyi Neuvostoliiton vaikutuspiiriin.


Seurauksena oli voimakas valtioiden kahtiajako Euroopan sisällä. Rooseveltiä syytettiin myöhemmin itäisen Euroopan ”ojentamisesta” Neuvostoliitolle.

Putinin on kerrottu viittaavan puheissaan usein ”toiseen Jaltaan” ja elättelevän toiveita samankaltaisesta sopimuksesta, joka nostaisi Venäjän takaisin vaikutusvaltaisten suurvaltojen joukkoon. Läheskään kaikki eivät tällaiseen kehitykseen usko.

– Putinilla on unelma uudesta konferenssista, jossa maailma jaettaisiin etupiireihin niin kuin Stalin ja Roosevelt aikoinaan. Hän ei usko, kun hänelle vastataan, että emme enää elä etupiirien aikaa, sanoi hiljattain suomennetun Putinin sisäpiiri – Nyky-Venäjän lyhyt historia -kirjan kirjoittanut moskovalaistoimittaja Mihail Zygar Helsingin Sanomien järjestämässä keskustelutilaisuudessa huhtikuussa.