Neuvostoliittolainen sukellusvene ajoi karille Ruotsin vesillä 35 vuotta sitten - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Neuvostoliittolainen sukellusvene ajoi karille Ruotsin vesillä 35 vuotta sitten

IS esittelee viikon historiallisia poimintoja 1900-luvun Suomesta ja maailmalta.

Tällainen näky kohtasi paikallista kalastajaa aamulla. Hän oli ensimmäinen, joka havaitsi kiveen juuttuneen sukellusveneen.

28.10.2016 13:45

– En unohda koskaan, kun kippari sanoi: ”Tuota tarinaa saat yrittää jollekulle muulle”. Mutta niin se oli.

Ruotsalainen rannikkovartija Gunnar Mattsson oli lokakuun 28. päivän aamuna 1981 lähtenyt kahden kollegansa kanssa rutiinipartiovuoroon Karlshamnista, kun he saivat tiedon neuvostoliittolaisesta sukellusveneestä, joka oli ajanut karille Ruotsin aluevesillä.

Sukellusvene oli ehtinyt olla jumissa kivellä edellisillasta lähtien, mutta ensimmäisen havainnon siitä oli tehnyt aamulla paikallinen kalastaja.

Haveripaikalla oli jo sukellusveneeseen köytettynä Kalmarista lähtenyt rannikkovartioston alus, jonka tuolloin 43-vuotias Mattsson kollegoineen vapautti.

– Olimme sukellusveneen vierellä, ja hyppäsin sen kannelle kiinnitysköyden kanssa, Mattson muisteli Blekinge Läns Tidningille 34 vuotta myöhemmin, loppuvuonna 2015.

Mattssonia ei otettu avosylin vastaan sukellusveneen kannella.

– Kun kumarruin tornin luona löytääkseni kiinnityspaikan köydelle, tunsin jonkun koputtavan olkapäähäni. Se oli venäläinen sotilas, jolla oli kädessään kivääri. Minulle tuli selväksi, ettemme olleet tervetulleita alukselle, Mattsson kertasi Blekinge Läns Tidningille.

KOSKA ensimmäisenä paikalle tulleen rannikkovartioston aluksen miehet olivat kertoneet neuvostosotilaiden kiinnittäneen heidän heittämänsä köydet sukellusveneeseen, arveli Mattsson haastattelussa olleensa ensimmäinen ruotsalainen neuvostosukellusveneen kannella – vaikkakin vain pikaisesti.

Omien sanojensa mukaan Mattsson rikkoi pitkän hiljaisuutensa, koska kunnia operaatiosta oli mennyt enemmän merivoimille kuin rannikkovartiostolle.

Ruotsalaisten U-137:ksi kutsuma sukellusvene oli ajanut karille vain kymmenen kilometrin päässä Karlskronan laivastotukikohdasta. Laivaston komentajakapteeni Karl Andersson oli ensimmäinen ruotsalainen, joka sai luvalla astua sukellusveneen kannelle. Saksasta löytyi yhteinen kieli, ja sukellusveneen kapteenin Anatoli Gushtshinin selitys Ruotsin aluevesille tulolle oli navigointivirhe.

Neuvostoliitto olisi halunnut tulla hakemaan omansa pois, ja aluevesirajan ulkopuolelle kerääntyikin punalaivaston aluksia. Ruotsalaiset eivät kuitenkaan tähän suostuneet ja häätivät myös aluevesirajan ylittäneen neuvostohinaajan takaisin.

Hermosota ja diplomaattinen pallottelu jatkuivat päivien ajan. Ruotsalaiset saivat kuitenkin kuulustella sukellusveneen kapteenia, joka edelleen vetosi navigointivirheeseen ja väitti luulleensa olleensa Puolan rannikolla, mikä sai ruotsalaiset kuulustelijat toteamaan, että moisella suunnistuksella pitäisi päästä Guinnessin ennätysten kirjaan.

Ennen sukellusveneen luovuttamista Ruotsin pääministeri Thorbjörn Fälldin ilmoitti tiedotustilaisuudessa, että ruotsalaisten mittausten mukaan aluksella oli suurella todennäköisyydellä myös ydinaseita. Aluksen poliittinen upseeri Vasili Besedin vahvisti tämän haastattelussa vuonna 2006 ja vielä myöhemmin vuonna 2009 ilmestyneessä kirjassa.

Lopulta 6. marraskuuta ruotsalaiset saattoivat sukellusveneen luovutettavaksi neuvostoliittolaisille. Aluksen vastaanottanut vara-amiraali Aleksei Kalinin ei radiossa viime sanoikseen toivottanut ruotsalaisille ”hyvästi” vaan ”näkemiin”.Lähteet: Blekinge Läns Tidning, Sydsvenskan, Dagens Nyheter, Lundin yliopisto

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?