Miten Aleppon teurastus saadaan loppumaan? Asiantuntija kertoo 3 vaihtoehtoa

rac

Julkaistu:

Syyrian sota
Aleppon taistelut ja pommitukset jatkuvat asiantuntijan mukaan vielä pitkään.
Syyria on ollut sodan kourissa jo vuodesta 2011 lähtien. Sisällissodan taisteluihin osallistuvat myös muut valtiot. Venäjä tukee presidentti Bashar al-Assadin joukkoja ja Yhdysvallat on antanut tukea kapinallisille. Taisteluissa jalkoihin ovat jääneet siviilit, joiden kohtalo on kauhistuttanut maailmaa viime kuukaudet.

Maanantaina Venäjän apulaisulkoministeri Sergei Rjabkov ilmoitti, ettei maa edes harkitse uutta tulitaukoa tällä hetkellä. Tulitauko Syyriassa ei ole ajankohtainen, ennen kuin kapinalliset ryhmittymät on saatu kuriin, Rjabkov sanoi uutistoimisto Interfaxille.


PÄÄKEINONA Aleppon tilanteen rauhoittamiseen ja siviilien auttamiseen on esitetty lentokieltoaluetta. Tällöin ilmaiskut eivät enää piinaisi kaupungin siviilejä. Vaatimuksista huolimatta Venäjä ei ole kuitenkaan ollut valmis hyväksymään lentokieltoa kaupungin yllä. Lentokielto toisi välittömän helpotuksen ilmaiskuista kärsivien siviilien elämään Aleppossa.


Kriisin selvittämiseksi on yleisesti ollut keskusteluissa kolme mahdollista lopputulosta:

1. Tilanne pitkittyy

Todennäköisin vaihtoehto on tilanteen pitkittyminen. Tällöin pommitukset sekä kärsimys alueella jatkuvat. Koska pysyvää tulitaukoa tai pommituskieltoa ei olla saatu voimaan on erittäin todennäköistä, että Venäjä jatkaa Aleppon moukarointia pommeilla. Tällöin on vain ajan kysymys milloin huonommin varustetut ja tuetut kapinallisten joukot kukistetaan voimallisesti.

Presidentti al-Assadin joukot eivät ole vielä kohdanneet kunnollista sotilaallista vastarintaa, joka pystyisi pysäyttämään sen etenemisen.


Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Wolfgang Mühlberger pitää tätä vaihtoehtoa kaikkein todennäköisimpänä. Hän uskoo al-Assadin joukkojen lopulta valtaavan Aleppon, mutta taisteluiden jatkuvan sen jälkeen. Aleppon lähialueita hallitsevat erilaiset kapinallisten ryhmät sekä turkkilaiset, jotka eivät myöskään hyväksy hallituksen joukkoja.

– On vaikea sanoa kauanko siinä kestää, mutta uskon hallituksen joukkojen voittavan taistelun Alepposta. Hallituksen voitto tulee olemaan myös voitto jihadisteille. Kapinalliset, jotka eivät ole vielä radikalisoituneet, tulevat näkemään radikalismin ainoana vaihtoehtona hallituksen vastustamiseen, Mühlberger toteaa.

2. Sotilaallinen väliintulo

Toinen vaihtoehto, johon voidaan joutua, on sotilaallinen väliintulo. Tällöin länsi ja Venäjä joutuvat sotilaalliseen konfliktiin keskenään. Käytännössä tämä tarkoittaisi Yhdysvaltain suoria sotatoimia venäläisiä vastaan. Esimerkiksi kaavailtua lentokieltoa voitaisiin ylläpitää Yhdysvaltain ilmavoimien tuella, mutta tällöin heidän tulisi ampua alas jokainen Aleppon yllä lentävä kone.


Ainakaan tällä hetkellä Yhdysvaltain johdolla ei ole halua haastaa Venäjän toimia sotilaallisesti. Muutos saattaa kuitenkin tapahtua tulevien presidentinvaalien myötä. Tähän vaihtoehtoon liittyy kuitenkin niin paljon riskejä, ettei kenenkään uskota haluavan sitä.


Länsimaiden ylläpitämää lentokieltoaluetta kaupungin yllä Mühlberger ei pidä todennäköisenä. Venäjä hallitsee tällä hetkellä Syyrian ilmatilaa, jolloin sen koneiden pysäyttäminen johtaisi suoraan isompaan konfliktiin.

– Syyria ei kuitenkaan ole Yhdysvalloille tarpeeksi tärkeä kohde, jotta sotilaallisiin toimiin tartuttaisiin. Aleppoon ei tule lentokieltoa. Clinton on väläytellyt puheissaan tiukempaa linjaa, mutta se toisi mukanaan myös paljon ongelmia. Yhdysvaltain tulisi ampua Venäjän koneet alas ja pommittaa sen lentotukikohtia, joita Syyrian joukot puolustavat. Tämä johtaisi suoraan sotaan.

3. Diplomatia

Kolmas ratkaisu olisi diplomaattinen, jossa neuvottelut käynnistyisivät uudelleen Yhdysvaltain ja Venäjän välillä ja etenisivät aina YK tasolle asti. Keskusteluja on käyty viime kuukausina kiivaasti, mutta ainakaan vielä Venäjä ei ole valmis myöntymään länsimaiden ehtoihin.

Sen toimintatapa Syyriassa on osoittautunut tehokkaaksi, eikä se näe mitään syytä muuttaa toimintaansa nyt. Diplomaattinen ratkaisu edellyttäisi, että Venäjä tekisi itse aloitteen siihen ryhtymisestä.


Mühlberger ei pidä todennäköisenä, että tilanne ratkeaa nopeassa aikataulussa. Jotta neuvotteluissa päästäisiin yhteisymmärrykseen tulisi asioiden muuttua.

– Venäjällä ei ole tarvetta hyväksyä länsimaiden ehtoja. Ainoastaan jokin suuri muutos nykytilanteeseen voisi aiheuttaa sen, että se suostuisi muuttamaan toimintatapojaan. Ainakaan nopealla aikavälillä kriisissä ei tulla näkemään ratkaisua, Mühlberger toteaa.

Hän muistuttaa kuitenkin, että vaikka taistelut jatkuvat ja tilanne tulee pysymään kireänä, tulee ratkaisu kriisiin lopulta olemaan diplomaattinen. Syyria ei ole kenellekään tarpeeksi tärkeä kohde, jotta avoimeen sotaan kannattaisi ryhtyä. Tärkeintä tutkijan mukaan on, että vastapuolet pystyvät istumaan samassa huoneessa ja keskustelemaan asiasta. Muuten tilanne voi eskaloitua vielä hyvinkin vaaralliseksi.

– Taisteluihin on sekaantunut niin monta osapuolta, joilla on kaikilla omat agendat, ettei lopputuloksesta voi olla vielä varma. Tärkeintä on, että Yhdysvallat ja Venäjä pysyvät keskusteluväleissä tilanteen edetessä, Mühlberger lopettaa.

Alla oleva laskuri kertoo tuoreimman tiedon Syyrian sodan siviiliuhrien määrästä.

Lähde on The Syrian Network for Human Rights -järjestö. Jos kuva ei näy, saat sen auki tästä.



Alla olevalla videolla kerrotaan taistelujen jatkumisesta Aleppossa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt