Suomalainen sääasema nuuskii pian Marsin kaasukehää - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Suomalainen sääasema nuuskii pian Marsin kaasukehää

Euroopan avaruusjärjestön ExoMars-tutkimusohjelma vie laskeutujan punaisen planeetan pinnalle.

18.10.2016 7:36

NOIN 600 kilon tervehdys planeetta Maasta mätkähtää pehmeästi Marsin pinnalle keskiviikkona 19. lokakuuta – jos Euroopan avaruusjärjestön ESAn ja Venäjän Roskosmosin yhteisen tutkimusohjelman loppuvaiheet sujuvat suunnitellulla tavalla.

Schiaparelli-nimen saanut laskeutuja irtautui sunnuntaina Marsin kiertoradalle jäävästä pääluotaimesta. Schiaparellin instrumenttipaketissa on kaksi Ilmatieteen laitoksen suunnittelemaa laitetta. Ne havainnoivat Marsin kaasukehän painetta ja suhteellista kosteutta. Laitteet perustuvat Vaisalan anturiteknologiaan.

Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkija Maria Genzer seuraa keskiviikoksi suunniteltua historiallista laskeutumista ESAn lennonvalvontakeskuksessa Darmstadtissa, Saksassa.

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun Euroopan avaruusjärjestön laskeutuja menee Marsiin, Genzer sanoo.

ExoMars-tutkimusohjelman lennonvalvonta sijaitsee Darmstadtissa, Saksassa. Kuva lokakuun alkupuolelta.­

Ohjelman tutkijat ja insinöörit jännittävät ennen muuta kahta asiaa: sujuuko laskeutuminen suunnitelmien mukaan ja toimivatko laskeutujan laitteet. Jos laskeutuminen menee pieleen, ovat tieteelliset instrumentit arvottomia.

– Ensimmäinen jännittävä hetki on tietenkin laskeutuminen, ilman onnistunutta laskeutumista emme saa mitään dataa, Genzer kertoo.

EXOMARS on nimensä mukaisesti eksobio­loginen hanke: se tutkii elämän esiintymisen mahdollisuuksia Marsissa. Tutkimusohjelman tarkoituksena on haistella mahdollisia kemiallisia merkkejä, jotka juoruaisivat, onko Marsissa nyt tai onko siellä menneisyydessä ollut elämää.

Schiaparelli-laskeutujan sääasemassa on yksi tällainen DREAMS-H-instrumentti, joka mittaa Marsin kaasukehän suhteellista kosteutta.­

Marsin kaasukehä sisältää pääosin hiilidioksidia ja vähäisiä määriä muita kaasuja, muun muassa typpeä, argonia ja happea, jonka pitoisuus on vain 0,13 prosenttia. Kiertoradalle jäävän emoaluksen päätehtävä on mitata metaanin häviävän pieniä pitoisuuksia kaasukehässä – metaani olisi selkeä vihje joko alkeellisesta orgaanisesta toiminnasta tai geologisesta aktiivisuudesta Marsissa.

Laskeutuja Schiaparelli on oikeastaan ”vain” teknologinen demonstraatio, ei täysverinen tutkimuslaite. ESAlle sen päätarkoitus on harjoitella pehmeää ja tarkkaa laskeutumista Marsiin. Schiaparellin instrumenteista kiinnostavin on laite, joka mittaa muutoksia kaasukehän sähkökentässä. Marsin pinnan lähellä varautuneet hiukkaset ja niiden kiihtyminen sähkökentän muutoksessa voivat antaa tietoa siitä, kuinka Marsin pölymyrskyt muodostuvat.

– Sähkökenttämittauksia ei ole ennen tehty, Genzer kertoo.

Schiaparellin odotetaan pysyvän toimintakykyisenä vain kahdesta kahdeksaan vuorokautta, siihen saakka kunnes sen akku loppuu. Emoaluksen toiminta-ajaksi lasketaan viisi vuotta.

– Kiertolainen tekee paljon pitempään tiedettä kuin laskeutuja.

PIAN huipentuvaa ExoMars 2016 -ohjelmaa seuraa muutaman vuoden kuluttua kunnianhimoisempi ExoMars 2020, joka vie punaiselle planeetalle tutkimusalustan ja oikean, pyörillä liikkuvan mönkijän, jonka kyydissä on muun muassa pora ja arsenaali instrumentteja pinta-aineksesta otettavien näytteiden analysoimiseksi. Tutkimusalustassa on samanlainen suomalainen sääasema kuin Schiaparellissa. Laitteiden toivotaan toimivan useita kuukausia.

Hubble-avaruusteleskooppi tallensi tämän kuvan Marsista viime toukokuussa.­

Mars on eniten Maata muistuttava planeetta aurinkokunnassa ja siten hyvä kohde elämän etsintään. Muitakin kandidaatteja on, muun muassa Jupiteria kiertävä Europa-kuu. Myös eksoplaneetoista eli aurinkokunnan ulkopuolisista planeetoista löytyy jatkuvasti potentiaalisia, niin sanotulla elämän vyöhykkeellä olevia planeettoja, joissa on nestemäistä vettä.

Saammeko kuulla ihmiskunnan historian suurimman uutisen vielä meidän elinaikanamme? Ehkäpä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?