Ulkomaat

Suomenruotsalaiset avautuvat ruotsalaislehdelle: Meitä pelottaa Suomessa

Julkaistu:

Expressenin haastattelemista suomenruotsalaisista kaikki eivät aina edes uskalla puhua äidinkieltään julkisesti.
Ruotsalaislehti Expressen on haastatellut suomenruotsalaisia, jotka kertovat, millaista on elää Suomessa, kun puhuu äidinkielenään eri kieltä. Suomessa on noin 300 000 suomenruotsalaista. Jutun mukaan suomenruotsalaiset kokevat olonsa uhatummaksi kuin aikaisemmin, eivätkä he uskalla tietyissä paikoissa tiettyinä kellonaikoina puhua äidinkieltään.

Expressen siteeraa Tukholman yliopiston tekemään kyselyä, jossa on haastateltu 412 suomenruotsalaista. Kyselyn mukaan lähes 300 vastannutta koki olonsa uhatuksi suomenruotsalaisuutensa vuoksi. Yli puolet kertoi joutuneensa sanallisen tai fyysisen väkivallan kohteeksi.

Siri Rosenström kertoo lehdelle, että kun hän matkustaa Helsingissä raitiovaunu 8:lla kouluun, viinalta haisevat puliukot huutelevat hänelle. Hän kertoo lehdelle esimerkkitapauksen, jonka vuoksi hän jäi aiemmalla pysäkillä pois ja käveli loppumatkan.

– Hän alkoi ladella herjauksia. Hän kutsui minua hurriksi ja käski muuttamaan pois heidän maastaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Muuttoliike on jo nähtävissä”

Ajatushautomo Magman yhteiskuntavastaava Olav Melin sanoo, että kyselytulokset heijastavat yksityisten ihmisten kohtaamaa vihamielisyyttä.

– Liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei pidä vetää, mutta totta kai tulokset vaikuttavat hämmentäviltä ja ikäviltä.

Melinin mukaan tulokset selittyvät kovenevalla ilmapiirillä, mikä taas on seurausta taloudellisesti vaikeista ajoista.

– Ehkä ne johtuvat osittain myös keskustelusta ”pakkoruotsin” ympärillä.

 

– Kannattaa muistaa, että kansan enemmistö päättää kouluruotsin tulevaisuudesta, eikä siitä voi ruotsinkielistä vähemmistöä syyttää.

Melin sanoo, että pahimmillaan suomenruotsalaisten kokema vihamielisyys voi johtaa siihen, että he muuttavat länsinaapuriin.

– Jonkin tyyppinen muuttoliikenne Ruotsiin ruotsinkielisten keskuudessa on jo nähtävissä. Vapaassa yhteiskunnassa ihmiset äänestävät jaloillaan. Tämä on koko Suomen kannalta valitettavaa.

Melinin mukaan Suomessa tarvitaan lisää kielirajat ylittäviä satsauksia. Huoli ruotsin kielen säilymisestä on hänen mukaansa koko kansakunnan asia.

– Kannattaa muistaa, että kansan enemmistö päättää kouluruotsin tulevaisuudesta, eikä siitä voi ruotsinkielistä vähemmistöä syyttää.

Magma kuvailee verkkosivuillaan itseään puoluepolitiikasta riippumattomaksi ajatushautomoksi, jonka tehtävänä on tuoda uutta ajattelua keskusteluun kaksikielisyyden ja ruotsin kielen merkityksestä kansallisen identiteetin kannalta.

Perussuomalaiset: Pakkoruotsille selkeä ei

Expressen nostaa jutussaan esiin, että Rkp on tippunut hallituksesta pois ja perussuomalaiset on tullut tilalle. Perussuomalaisten taustavaikuttaja työmies Matti Putkonen ei allekirjoita ajatusta, että suomenruotsalaisia sorsittaisiin Suomessa.

– Suomenruotsalaisilla on ollut erityisoikeuksia. Nyt se erityisasema on horjunut. Ymmärrän, että he haluavat pitää siitä kiinni ja kokevat, että heitä syrjitään.

Putkosen mukaan perussuomalaiset lähtee siitä, että sekä suomen- että ruotsinkielisten on oltava yhdenvertaisessa asemassa esimerkiksi opiskelupaikkojen suhteen.

– Suomenruotsalaisten erityisasema on ollut ongelmallinen. Heidän pitäisi ymmärtää se, että se ei ole enää nykyaikaa, että joidenkin jonojen ohi mennään pelkästään kieliperusteella. Nyt mennään kohti tasa-arvoisempaa Suomea.

Putkosen mukaan perussuomalaiset kunnioittaa sitä, että Suomi on kaksikielinen maa. Palvelut on saatava jatkossakin kahdella kielellä. Sen sijaan puolueen vaaliohjelmaan kuuluu ”pakkoruotsin” vastustaminen. Kanta on Putkosen mukaan selkeä ei.

– Pakkoruotsista pitäisi päästä eroon. Se on jopa ruotsin kielen tulevaisuuden kannalta hyvä asia, jos sen opiskelusta tulee vapaaehtoista. Palvelut eivät vaarannu, jos se toteutuu. Ruotsin kieli on silloin samassa asemassa muiden kielien kanssa. Nuoret ymmärtävät, että on monia virkoja ja asemia, missä sitä tarvitaan. Ruotsin opiskeluun tulee motiivi, siitä lähdetään liikkeelle, Putkonen sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt