Venäläisasiantuntijat kommentoivat Suomen ja USA:n puolustussopimusta TASS:ille: ”Kuulostaa hienolta, mutta...”

Julkaistu:

Venäläinen uutistoimisto TASS on kysynyt asiantuntijoilta, minkälainen uhka Suomen tiivistynyt yhteistyö sotilasliitto Naton ja Yhdysvaltain kanssa on Venäjälle.
Suomi on todennäköisesti allekirjoittamassa syksyllä puolustusyhteistyösopimuksen Yhdysvaltain kanssa. Puolustusministeri Jussi Niinistön mukaan sopimus mahdollistaa erilaista toimintaa kuten yhteistä harjoittelua, materiaaliyhteistyötä, koulutusta ja tietojen vaihtoa. Sopimus on ”yhteisymmärrysasiakirja”, eli se ei ole juridisesti sido kumpaakaan osapuolta mihinkään.

– Siinä kootaan yhteen yhteistyömuotoja, joita Suomi on jo vuosikausia tehnyt Yhdysvaltain kanssa. Yhteinen näkemys tuodaan paperille. Sinänsä se, mitä aiepöytäkirjassa sovitaan, ei ole kovin uusi asia, kertoo tutkija ja projektijohtaja Pauli Järvenpää.

Järvenpää on entinen Suomen Afganistanin-suurlähettiläs ja johtanut Suomen puolustusministeriön puolustuspoliittista osastoa.

– Toimenpiteitä ei missään nimessä ole tarkoitettu Venäjää vastaan. He voivat nukkua Moskovassa yönsä rauhassa.

Järvenpää sanoo, että Suomi on tehnyt Yhdysvaltain kanssa yhteistyötä erityisesti 1990-luvun alussa, kun Suomi teki päätöksen Hornet-hävittäjien hankkimisesta. Tekninen yhteistyö taas poiki Järvenpään mukaan muitakin yhteistyöalueita.

Suomella on tällä hetkellä meneillään Yhdysvaltain kanssa yhteinen ilmavoimien harjoitus. Yhdysvaltain F-15 Eagle -hävittäjät harjoittelevat Suomen Hornetien kanssa. Suomi osallistui alkukesästä Yhdysvaltain laivaston johtamaan Naton Baltops-2016 harjoitukseen. Suomi osallistui Ruotsin kanssa joukkojen amfibio-osuuteen.

Venäläisasiantuntijat: ”Ei ole uhka”

Venäläiset sotilasasiantuntijat ovat kommentoineet uutistoimisto TASSille, että Suomen ja Yhdysvaltain puolustusyhteistyösopimus ei ole minkäänlainen uhka tai vaara Venäjälle.

– Sopimus Yhdysvaltain kanssa kuulostaa hienolta, mutta oikestaan se käsittelee vain kokemusten vaihtamista ja yhteisten harjoitusten järjestämistä, alueellisten turvallisuusongelmien tutkija Ivan Monikov Venäjän strategiatieteiden instituutista sanoo TASSille.

Hänen mukaansa Suomen asema on kuitenkin muuttunut viime vuosina. Monikov sanoo TASSille, että Suomi ei voi olla osa Eurooppaa ja olla osallistumatta painostustoimiin, joita länsi kohdistaa Moskovaa vastaan.

Venäjän poliittisten tieteiden tutkimuskeskuksen puheenjohtaja ja eläköitynyt kenraaliluutnantti Jevgeni Buzhinski sanoo TASSille, että Suomi on ollut Ruotsin ja Itävallan ohella vuosia Naton rauhankumppani.

– Ne kaikki osallistuvat sotilasharjoituksiin. Ne ovat pitäneet, pitävät ja tulevat pitämään niitä. Tässä ei ole ei niin mitään ihmeellistä. Kaikki on oikein ja Helsingin toteuttaman politiikan viitekehysten sisällä.

Jutussa todetaan, että Natoon liittyminen olisi eri asia kuin nykyinen tilanne. TASS toteaa, että Nato-kannatus on Ruotsissa voimakkaampaa kuin Suomessa, eikä Suomi ole ihan heti liittymässä Natoon. Monikovin mukaan Suomi ymmärtää Venäjän suhteiden arvon ja että Natoon liittyessään Suomi joutuisi Venäjän ja Naton väliin puskurimaaksi

Sotilaallisten ja poliittisten tieteiden tutkimuskeskuksen vanhempi johtava asiantuntija Mihail Alexandrov sanoo TASSille, että Venäjä tulisi vastaamaan, jos Suomi liittyisi Natoon. Hänen mukaansa suhteet huononisivat ja kauppasuhteet jäätyisivät.

Venäläispoliitikot älähtivät

Ilta-Sanomat kertoi aiemmin torstaina, että Venäjän media on uutisoinut Suomen ja Yhdysvaltain sopimuksesta kielteisesti. Muun muassa Novoje Vremja -lehti uutisoi sopimuksen olevan Suomen neutraliteetin loppu.

Venäjän parlamentin ylähuoneen Vladimir Dzhabarov totesi Kommersantille tiistaina, että Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys huonontaisi Suomen omaa asemaa.

– Siinä tapauksessa maasta tulisi meidän vastaiskumme maalitaulu, mikäli sotilasliitto turvautuisi aggressioon. Suomea painostetaan, mutta ei ole nähtävissä merkkejä siitä, että Suomi olisi loikkimassa Natoon seitsemän mailin askeleilla.

Duuman ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Leonid Kalashnikov ehti jo tulistua sopimussuunnitelmasta. Hän totesi Kommersant-lehdelle, että Venäjä huolestuu aina, kun sen rajoilla tapahtuu jotain.

– Erityisesti silloin, kun sopimus koskee Yhdysvaltoja, joka pitää meitä sekä uhkana että vihollisenaan. On olemassa kulunut fraasi: Viholliseni ystävä on viholliseni, hän totesi lehdelle.

Kalashnikov väläytti vastatoimiksi muun muassa venäläisjoukkojen lisäämistä Suomen rajan läheisyyteen.

Suomi allekirjoitti heinäkuussa Naton Varsovan kokouksen yhteydessä puolustusyhteistyösopimuksen Britannian kanssa.