Tällainen on USA:n presidentin ydinasesalkku - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Tällainen on USA:n presidentin ydinasesalkku

Yhdysvaltain presidentin tuomiopäivän avaimet nousivat kampanjapuheisiin. Mitä Clinton tai Trump tekisivät kriisitilanteessa?

24.8.2016 12:40

Kuvitellaanpa tilanne, että Yhdysvaltain presidentti herätetään keskellä yötä, ja avustaja kertoo maan olevan ydinohjushyökkäyksen kohteena. Viesti sotilasjohdosta on saatu juuri, ja se perustuu tiedustelusatelliittien havaintoon.

Presidentillä on käytännössä noin kuusi minuuttia aikaa toimia. Lyhyt varoitusaika perustuu oletukseen, että toinen ydinasevalta on käynnistänyt iskun mannertenvälisin tai sukellusveneistä laukaistavin ohjuksin ja pyrkii tuhoamaan Yhdysvaltain kyvyn puolustautua.

  • Ydinaseista on sanailtu myös Yhdysvaltojen presidentinvaalikampanjassa. Katso video yllä.

Kuudessa minuutissa presidentin on selvitettävä, ettei kyse ole väärästä hälytyksestä, jollaisten tiedetään historiassa olleen lähellä.

Presidentin on suunnattoman paineen alla, herätyksestä pöllämystyneenä, kireässä maailmanpoliittisessa tilanteessa ja tietoisena toimiensa hirvittävästä tuhovaikutuksesta otettava yhteys strategisiin ydinasejoukkoihin ja annettava määräys vastaiskusta, jotta maanalaiset ydinasesiilot ja ohjuksia kantavat lentokoneet ehditään aktivoida ajoissa.

Mitä tekisi presidentti Donald Trump? Entä Hillary Clinton?

Yhdysvaltain presidentin ydinasesalkun sisältöä ja toimintaohjeita on valotettu viime aikoina vaalikampanjan kiihtyessä. Salkunkantaja saa uuden isännän ensi tammikuussa, kun presidentti astuu virkaansa.­

Kyse on tietenkin teoreettisesta pohdiskelusta, mutta sitä on käyty viime aikoina amerikkalaismediassa, kun kumpikin ehdokas on kyseenalaistanut vastustajan henkisen ja fyysisen toimintakyvyn kriisitilanteessa.

– Haluammeko hänen sormensa lähellekään nappulaa, kyseli Clinton taannoin kampanjatilaisuudessaan Trumpin äkkipikaisiin puheisiin viitaten.

Trumpin liittolaiset puolestaan ovat vastanneet levittämällä ilkeitä huhuja Clintonin heikosta kunnosta.

Kummankaan ehdokkaan terveydessä ei ole tiettävästi diagnosoitu mitään ongelmaa, mutta pelkkä ajatus sellaisesta näyttää herättäneen henkiin vanhat pelot ydinasearsenaalin hallinnasta.

”Ydinasediktatuuri”

Huoli on sinänsä oikeutettu kenen tahansa henkilön kohdalla, sillä Yhdysvaltain presidentillä on erittäin laajat valtaoikeudet, jos maa on välittömän sotilaallisen hyökkäyksen kohteena. Hän pystyy käytännössä yksinään päättämään sivilisaation olemattomiin pyyhkäisevästä iskusta. Kongressilta ei tarvitse kysyä lupaa, korkein oikeus ei pohdi toimien lainmukaisuutta. Käskyn vastaanottavien sotilaiden on pakko totella ylipäällikköään – tai ryhtyä yksissä tuumin kapinaan.

Presidentin ”ydinasediktatuuria” korostaa häntä alituiseen seuraava ydinasesalkku, jonka avulla käsky voidaan antaa kaikkina vuorokauden aikoina mistä päin tahansa maailmaa. Legendaarinen salkku ei sisällä laukaisunappulaa, mutta sen sisällöstä ja käytöstä tiedetään varsin paljon, vaikka tietoja ei koskaan ole virallisesti kommentoitu.

– Se sisältää laitteet ja paperit, joita presidentti tarvitsee erittäin nopean päätöksen tekemiseen, kuvaili CNN:n haastattelema Pete Metzger, joka Ronald Reaganin aikana oli yksi salkunkantajista.

”Availin sitä jatkuvasti”

Valkoisen talon sotilastoimiston ex-johtaja Bill Gulley puolestaan paljasti kirjassaan salkun sisältävän esimerkiksi etukäteen laaditut tarkat sotasuunnitelmat ja listat iskukohteista sekä tunnistautumiskoodit, jotka hän tarvitsee ottaakseen yhteyden sodanjohtoon Pentagoniin.

Salkkua kantamaan valtuutetut upseerit käyvät läpi perusteellisen seulan psykologisine testeineen ja saavat koulutuksen kyetäkseen ohjaamaan presidenttiä nopeasti sen käytössä.

– Availin sitä jatkuvasti vain muistuttaakseni itselleni, mitä siellä on ja millaisia päätöksiä presidentti saattaisi joutua tekemään, Bill Clintonin salkkua kantanut ilmavoimien majuri Robert Patterson kertoi taannoin AP:lle.

    Kennedyn idea

Yhdysvaltain ydinaseiden laukaisukoodit ja sotasuunnitelmat sullottiin salkkuun sen jälkeen, kun presidentti John F. Kennedy oli Kuuban ohjuskriisin aikaan 1960-luvun alussa ihmetellyt, miten hän tarvittaessa antaisi äärimmäisen käskyn. Tuolloin tajuttiin, että tarve voisi olla äkillinen eikä aikaa ihmettelyyn olisi.

Salkusta kasvoi pian lähes myyttinen, äärimmäisen vallan symboli, johon liitetään monia tarinoita.

Presidentti Jimmy Carter vaati 1970-luvun lopulla ohjeisiin tutustuttuaan, että iskuvaihtoehtoja käsittelevästä ”mustasta kirjasta” laadittaisiin yksinkertaistettu pikaopas. Sen avulla presidentti voi valita kuin ravintolan ruokalistalta, kohdistaako isku esimerkiksi Venäjää, Kiinaa vai Pohjois-Koreaa vastaan. Vai kaikkia yhtä aikaa. Menu sisältää myös tarkemmat iskukohteet.

Yhdysvalloilla kerrotaan olevan käyttövalmiina 900 ydinkärkeä, lyhyellä valmisteluajalla niitä on yhteensä noin 2 000. Jokainen niistä on kymmen- tai satakertaisesti voimakkaampi kuin Hiroshiman ja Nagasakin tuhonneet pommit.

Kohteina vihollisen aseet ja johto

Ennakkoon laadittuja iskukohteita ei tietenkään kerrota, mutta niitä ei ole vaikea päätellä. Ydinkärjet on mitä todennäköisimmin suunnattu toisten ydinasevaltojen ydinarsenaalia, sotatekniikkaa sekä johtokeskuksia vastaan. Kukin presidentti voi tehdä muutoksia suunnitelmaan. On siis mahdollista, että nykyinen musta kirja sisältää kaiken varalta tiedot myös esimerkiksi Syyriassa olevista kohteista.

Presidenttiä seuraa lakkaamatta upseeri, joka huolehtii ydinasesalkusta. Upseereita on tehtävässä yhteensä viisi, yksi jokaisesta aselajista. Salkku on aina samassa lentokoneessa, hississä tai hotellin kerroksessa kuin presidentti. Jos tämä lähtee lenkille, salkku seuraa mukana lähistöllä. Varapresidentillä on omansa siltä varalta, että presidentti on toimintakyvytön.

­

Historia tuntee hetken, jolloin salkku oli joutua tositoimiin. Vuonna 1979 presidentti Carterin turvallisuusneuvontaja Zbigniew Brzezinksi sai viestin, että satoja ydin­ohjuksia on matkalla kohti Yhdysvaltoja. Hieman ennen kuin Brzezinski ehti soittaa presidentille, hän sai tiedon, että armeijan harjoitusta oli luultu tositilanteeksi.

Salkun virallinen nimi on president's emergency response satchel, mutta se tunnetaan lempinimellä ”jalkapallo”. Smithsonian-museon mukaan nimitys tuli salaisesta dropkick-nimisestä sotasuunnitelmasta, jonka aktivoimiseen tarvittiin jalkapallotermein peliväline, eli salkku.

Koodit hukassa

Toinen myyttinen esine ydinaseiden laukaisemiseksi on noin luottokortin kokoinen koodilappu, jolla presidentti tunnistautuu salkun käyttäjäksi. Se on puolestaan nimetty ”keksiksi”.

Eri lähteiden mukaan ”keksi” on presidentin mukana, mutta sitä saattaa säilyttää myös avustaja tai se voi olla salkussa. Hurjimmat kertomukset keksistä liittyvät tilanteisiin, joissa se on ollut presidentin taskussa.

Kun Ronald Reagan kiidätettiin salamurhayrityksen jälkeen sairaalaan vuonna 1981 ja hänet riisuttiin, keksi päätyi muovipussiin ja löytyi vasta myöhemmin sairaalan lattialta. Tarinan mukaan Jimmy Carter lähetti keksin vahingossa kuivapesuun. Bill Clinton tiettävästi hukkasi kortin useiksi kuukausiksi, tosin episodista on syytetty huolimatonta avustajaa.

Washington Post spekuloi vastikään, että keksi olisi ollut presidentti Barack Obaman taskussa, kun tämä vieraili ensimmäisenä istuvana Yhdysvaltain presidenttinä Hiroshimassa.

– Velvollisuutemme on katsoa historiaa silmiin ja kysyä, mitä meidän pitää tehdä toisin estääksemme vastaavan kärsimyksen, Obama lausui.

–Haluammeko hänen sormensa lähellekään nappulaa, Hillary Clinton kysyi taannoin kampanjatilaisuudessaan Donald Trumpin (yllä) äkkipikaisiin puheisiin viitaten.­

Salkun nimitys jalkapallo syntyi kylmän sodan aikaisesta dropkick-iskusuunnitelmasta, jonka aktivoimiseen tarvittiin peliväline, eli salkku.­

Yhdysvaltain presidenttiä seuraa lakkaamatta upseeri, joka huolehtii ydinaseiden laukaisuun tarvittavasta salkusta. Kuvassa yksi presidentti Barack Obaman salkunkantajista.­

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?