Limsakauppiaasta tuli armoton presidentti – tällainen on Turkin johtaja Erdogan - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Limsakauppiaasta tuli armoton presidentti – tällainen on Turkin johtaja Erdogan

Vaatimattomista oloista valtaan noussut presidentti Erdogan puhdistaa Turkkia kovalla kädellä vallankaappausyrityksen jälkeen.

Turkin presidentti Erdogan on kannattajiensa keskuudessa hyvin suosittu presidentti. Maallistuneen vallan kannattajat ovat järkyttyneitä hänen itsevaltaisista pyrkimyksistään.­

31.7.2016 8:10

ISTANBULIN rosoisia kaupunginosia kierteli 1960-luvulla teinipoika, joka kauppasi limonadia ja seesamisämpylöitä. Viisilapsisen perheen vesa tienasi kaupustelulla taskurahoja. Hän ei ollut mitenkään varakkaasta perheestä.

Isä oli työskennellyt perheen asuessa Mustanmeren rannalla Rizessä rannikkovartijana. Perhe oli lähtöisin Batumista, Georgiasta ja muuttanut Mustallemerelle ennen pojan syntymää. Nyt he olivat tulleet Istanbuliin, jotta lapset saisivat paremman elämän.

Niin kävikin Recep Tayyip Erdoganille, josta tuli Turkin presidentti. Hän opiskeli taskurahojen tienaamisen ohella uskonnollisessa koulussa ja jatkoi myöhemmin Marmaran yliopistoon lukemaan liikkeenjohtoa ja taloustiedettä. Opiskeluaikoina hän löysi myös politiikan.

Mustafa Kemal Atatürk loi Turkista demokraattisen, sekulaarisen ja perustuslaillisen tasavallan ensimmäisen maailmansodan jälkiselvittelyissä. Hän oli kuollut jo kauan ennen kuin Erdogan syntyi 1954.

Turkille on Atatürkin jälkeen ollut tunnusomaista maallistuneiden ja uskonnollisten fundamentalistien välinen jännite. Moderni Turkki rakennettiin Osmanien valtakunnan rippeille ja 95 prosenttia väestöstä on yhä muslimeja.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan­

ETENKIN viime vuosina Erdoganin kiristyneet otteet ovat jakaneet Turkkia entistä enemmän kahteen leiriin. Maallistunut kansa ei voi hyväksyä Erdoganin pyrkimyksiä presidenttikeskeiseen ja entistä uskonnollisempaan Turkkiin. Maaseudun vanhoilliset katsovat hänen parantaneen muiden muassa terveydenhuoltoa ja infrastruktuuria. Myös talous on kukoistanut.

Konservatiiveille Erdogan on monella tavalla sankari, mutta toinen osa Turkista kertoo kyyläyksen lisääntyneen ja sanavapauden rajoittuneen. Esimerkiksi Miss Turkki on saanut kokea, ettei Erdogania arvostelevia runoja ole syytä jakaa sosiaalisessa mediassa.

Erdogan itse on vakuuttanut olevansa sitoutunut demokraattisen ja sekulaarin Turkin arvoihin, mutta uskontoa on saatava ilmentää entistä avoimemmin. Toissaviikkoisen vallankaappausyrityksen jälkeen kysymys niin Turkissa kuin maailmallakin kuuluu: Yrittääkö Erdogan lisätä sen varjolla valtaansa, jotta hän voi tehdä Turkista nykyistä uskonnollisemman valtion?

Konservatiivit ovat kokeneet Turkin olojen parantuneen Erdoganin hallinnossa.­

VALLANKAAPPAUSYRITYKSEN yönä Erdogan lomaili Marmariksessa. Hän sai tiedon armeijan toimista kello 04:30 langoltaan. Presidentti otti yhteyttä viestimiin ja kehotti kansaa kadulle vastustamaan vallankaappaajia. Samalla hänelle kävi myös selväksi, että perheen oli lähdettävä Marmariksesta. Hän keräsi perheensä ja avustajansa ja lensi helikopterilla Dalamaniin, jossa odotti lentokone. Se lähti ilmaan, mutta määränpää jätettiin tarkoituksella epäselväksi.

Erdogan halusi laskeutua Istanbuliin, mutta sen kenttä oli tilapäisesti vallankaappausta yrittäneiden käsissä. Valot oli sammutettu niin kiitoradalta kuin terminaalistakin. Erdogan tiedusteli lentäjältä, paljonko koneessa oli kerosiinia. Sitä riitti pariksi tunniksi. Niinpä kone lensi ympyrää Istanbulin yläpuolella kunnes kenttä saatiin laskeutumiskuntoon.

– Usko kohtaloon on yksi muslimin keskeisiä uskonkappaleita. Sanoin lentäjälle, että olemme valmiit kohtaamaan kaikki mahdolliset riskit. Vaimoni, tyttäreni, lapsenlapseni, vävyni, turvamieheni olivat kaikki koneessa. Allah ilmeisesti päätti sinä iltana, että meidän tulee jatkaa eikä hävitä, Erdogan kertoi viime viikolla Reutersin haastattelussa.

Erdogan puhuu haastattelussa parlamenttitaloon ja presidentinpalatsiin tehdyissä iskuissa kuolleista viidestä henkilöstä marttyyreina. Kaikkiaan vallankaappausyrityksessä kuoli liki 300.

ERDOGAN on kokenut poliittisen uransa aikana useita armeijan sotilasvallankaappauksia. Hän oli 70-luvulta asti mukana islamistisessa puolueessa, jonka toiminta loppui vuoden 1980 sotilasvallankaappaukseen. Kansalliseen pelastuspuolueeseen hän päätyi tavattuaan Necmettin Erbakan. Sitä seurasi hyvinvointipuolue Refah Partisi. Erbakanista tuli Turkin ensimmäinen islamistinen pääministeri 1996, mutta virkakausi päättyi seuraavana vuonna armeijan uuteen vallankaappaukseen. Puolue lakkautettiin, koska sen katsottiin uhanneen valtion maallista luonnetta.

Erdogan perusti 2002 ystävänsä Adbullah Gülin kanssa nykyisen Oikeus ja kehitys -puolueen. AKP:sta tuli pian maan suurin puolue. Armeijan vallankaappaukset olivat Turkissa yleisiä ennen AKP:n valtakautta, mutta Erdoganin aikana niitä ei ole tapahtunut ennen toissa viikkoa.

Turkin armeija on perinteisesti katsonut olevansa maallistuneen hallinnon takuumiehenä. Vuoden 1997 vallankumouksen suunnittelijoihin kuulunut kenraali Çevik Bir on on kuvaillut islamin ja demokratian avioliittoa näin:

– Liiton lapsi on sekularismi. Aina välillä lapsi sairastuu. Turkin armeija on lääkäri, joka pelastaa lapsen. Riippuen siitä, kuinka sairas lapsi on, me annamme tarvittavaa lääkettä.

Erdoganin aikana sekularismi on sairastunut ja armeija katsoi olevansa oikeutettu ohjaamaan hallintoa oikeaan suuntaan. Sotilasvallankaappauksen yritys ei kuitenkaan kuulu demokratian keinovalikoimaan. Siksi länsimaat ovat tuominneet sen vaikka ovat pitkälti samaa mieltä Turkin tilanteen epäsuotuisasta kehityksestä. EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker sanoi tällä viikolla, ettei Turkki nykyisellään kelpaa unionin jäseneksi.

Erdogan on vakuuttunut, että vallankaappausyrityksen taustalla on hänen terroristiksi leimaamansa maltillinen muslimisaarnaaja ja pasifisti Fetullah Gülen. Erdogan väitti Reutersin haastattelussa güllenistien verkoston soluttautuneen armeijaan, poliisiin, ministeriöihin ja valtion laitoksiin. Presidentti nimitti heitä pettureiksi, joiden on maksettava kavaluudestaan kova hinta. Hän vertasi güllenisteja myös syöpään.

– Lääkäri sanoo saaneensa syövän pois, mutta hetken kuluttua näet sen palaavan, Erdoğan sanoi.

Gülen on asunut maanpaossa Yhdysvalloista sen jälkeen, kun joutui Erdoganin epäsuosioon. Hän on kiistänyt olevansa osallinen vallankaappausyritykseen.

Erdoganin kannattajat ovat juhlineet vallankaappausyrityksen epäonnistumisen jälkeen. Kuvassa hallitusta puolustava mielenosoitus Ankarassa 20. heinäkuuta.­

MUTTA Erdogan on laittanut uhkauksensa toteen. Hän aloitti heti vallankaappausyrityksen jälkeen rivakasti puhdistuksen armeijassa, poliisissa, virkamieskunnassa ja koulutuslaitoksissa. Akateemikkoja on kielletty poistumasta maasta, ja ulkomailla oleskelevia on käsketty palaamaan kotiin. Toimittajia on pidätetty, suurlähettiläitä irtisanottu.

Viime päivinä julkisuuteen on tullut myös huolestuttavia tietoja pidätettyjen raa’asta kohtelusta. Amnesty International on kertonut saaneensa todisteita siitä, että pidätettyjä on hakattu ja kidutettu. Myös raiskauksista on raportoitu. Kaikkiaan Turkki on pidättänyt 13 000 ihmistä, heistä liki 9 000 on sotilaita.

Millä perusteilla puhdistuslistat on laadittu ja ihmisiä siirretty sivuun tehtävistään, on epäselvää. Erdoganin kriitikot uskovat presidentin yrittävän puhdistuksilla saada paikoille omia kannattajiaan häneen penseämmin suhtautuvien tilalle.

Erdogan on myös julistanut maahan kolmen kuukauden poikkeustilan, joka antaa hänelle muiden muassa mahdollisuuden ohittaa maan parlamentti lakien säätämisessä. Erdoğan on toistuvasti ilmaissut, että hän haluaa keskittää Turkissa vallan presidentille eli omiin käsiinsä.

Erdogan on vedonnut siihen, että myös Ranskan presidentti François Holland julisti maahan poikkeustilan Pariisin terrori-iskujen jälkeen. Hollandin ilmoituksen jälkeen tuskin kukaan kuitenkaan pelkäsi sen johtavan muuhun kuin toivottavasti tehokkaampaan terroristijahtiin.

Erdoganin kohdalla ilma on epäilyksistä sakea.

KUN Erdoganista tuli 1994 Istanbulin pormestari, katsoi moni kriitikkokin hänen olleen työssään tehokas. Kaupungista tuli ekologisempi ja siistimpi. Samalla Erdogan kuitenkin kielsi alkoholin tarjoilun katukahviloissa. Sitten tuli joulukuu 1997.

Erdogan tuomittiin kymmenen kuukauden vankeusrangaistukseen uskonnollisesta vihanlietsonnasta. Tuomioon johti Siirtissä pidetty puhe, jossa Erdogan siteerasi muinaista islamistista runoa. Kyseessä oli mielenosoitus, jolla vastustettiin Erdoganin silloin edustaman hyvinvointipuolueen kieltämistä.

Runo oli myrkkyä maallisille kemalisteille. Erdogan joutui eroamaan pormestarin virasta ja istui tuomiotaan 1999 maaliskuusta heinäkuuhun.

Rikostuomionsa vuoksi hän ei voinut nousta pääministeriksi ensimmäisissä AKP:n voittamissa vaaleissa. Jo seuraavana vuonna puolue käytti valta-asemaansa hyväksi ja muutti perustuslakia niin, että Erdoganin oli mahdollista nousta pääministeriksi vuonna 2003.

Presidentti Erdoganin kannattajat kokoontuvat Taksim-aukiolle vallankaappauksen aikana 16. heinäkuuta.­

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?