Turkin verisen vallankaappausyrityksen motiivi vielä hämärän peitossa - taustalla presidentin ja maanpaossa elävän imaamin valtataistelu - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Turkin verisen vallankaappausyrityksen motiivi vielä hämärän peitossa - taustalla presidentin ja maanpaossa elävän imaamin valtataistelu

Julkaistu: 16.7.2016 12:59

Presidentti Erdogan: kaappauksen taustalla on maanpaossa elävä Fethullah Gülen.

Turkin armeija yritti kaapata vallan perjantain ja lauantain välisenä yönä. Osa armeijasta oli mukana vallankaappauksessa, osa taisteli sitä vastaan.

Yllä olevalla videolla kerrotaan, miten vallankaappausyritys eteni. Video on tekstitetty suomeksi.

Lauantaina aamulla Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan kertoi, että vallankaappaus on kukistettu.

Vallankaappauksen aikana kaappausta yrittäneet sotilaat määräsivät Turkkiin sotatilan ja ulkonaliikkumiskiellon.

Fethullah Gülen kiisti olevansa vallankaappausyrityksen taustalla.

Turkin presidentti Erdogan sen sijaan kehotti kannattajiaan menemään kaduille vastustamaan kaappausyritystä. Hän toisti kehotuksensa myöhemmin lauantaina Twitterissä.

– Meidän pitää pysyä tänä iltana kaduilla, koska uusi vallankaappaus saattaa leimahtaa koska tahansa, Erdogan kirjoitti.

Alla olevalta videolta voit katsoa, miltä Marmariksessa näytti yöllä. Erdogan oli viettämässä lomaa hotellissa, kun vallankaappausyritys alkoi:

Vallankaappausyrityksen aikana yöllä ja aamulla kuoli lähes kaksisataa ihmistä, joista suurin osa oli kapinallisia.

Turkin pääministeri Binali Yildirim ja presidentti Erdogan ovat kertoneet epäsuorasti epäilevänsä, että vallankaappauksen takana olisi Fethullah Gülen.

Gülen itse torjuu olleensa vallankaappauksen takana.

– Tuomitsen voimakkaasti sotilasvallankaappausyrityksen Turkissa, Gülen sanoi.

 Tämä kansannousu oli lahja Jumalalta, koska tämä antaa mahdollisuuden puhdistaa armeijamme.

Fethullah Gülen on entinen imaami ja muslimisaarnaaja, joka on elänyt jo 17 vuotta maanpaossa Yhdysvalloissa. Hän on puhunut maltillisen sunni-islamin ja monipuoluedemokratian puolesta. Gülenin perustama Hizmet-liike on korostanut islamilaisuuden mallia, jossa askeettisia ja epäitsekkäitä elämäntapoja, ahkeruutta ja hyväntekeväisyyttä korostava islamilaisuus on sopeutettavissa länsimaiseen demokratiaan.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan vakuutti lauantaina Istanbulissa vallankaappauksen olevan ohi.

Harvoin haastatteluja antanut Gülen oli aiemmin liittoutunut Erdoganin kanssa, mutta kolmen vuoden takainen korruptioskandaali Turkissa ajoi miehet vastapuolille. Gülenin ja Erdoganin välit ovat katkenneet lopullisesti, koska Gülenin Hizmet-liikkeen kannattajat ovat toimineen AKP-puolueen sisällä ja saaneet jalansijaa muun muassa syyttäjälaitoksessa ja poliisin piirissä. Näistä asemista Gülenin kannattajat ovat kyenneet keräämään runsaasti todisteita Turkin valtaeliitin korruptiosta.

Gülenilla on edelleen kannattajia armeijassa. Armeija alkaa kuitenkin olla viimeinen linnake hänelle. Eikä Turkin armeijalla ole muutenkaan enää yhtä vahvaa asemaa Turkin politiikassa kuin ennen.

Poliisivoimissa, oikeuslaitoksessa ja mediassa ei ole enää Gülenin kannattajia entiseen tapaan.

On myös mahdollista, että vallankaappaus oli Erdoganin oma juoni. Vallankaappausyritys tukee nimittäin Erdoganin mahdollisia pyrkimyksiä vahvistaa omaa valtaansa entisestään. Vallankaappaus antaa Erdoganille mahdollisuuden ajaa uudistuksia, jotka tekisivät hänestä yhä enemmän yksinvaltiaan ja jotka ajaisivat alas Turkin demokraattista kehitystä. Erdogan on jo ilmoittanut aikovansa ”puhdistaa armeijan”.

– He maksavat tästä kovan hinnan. Tämä kansannousu oli lahja Jumalalta, koska tämä antaa mahdollisuuden puhdistaa armeijamme, Erdogan sanoi lauantaina.

Erdogan on ollut vallassa Turkissa vuodesta 2003, ensin pääministerinä ja vuodesta 2014 alkaen presidenttinä. Erdogan on muslimi. Alkuvuosina Erdoganin Turkki eteni kohti demokratiaa ja nähtiin muslimivaltaisten maiden mallimaana, jonka perustuslaillinen demokratia toimi ja joka pyrki EU-maaksi.

Vuonna 2009 Yhdysvaltain presidentti Barack Obama kehui Turkin kehitystä ja demokraattista uudistumista. Ääriliikkeiden ajan piti olla ohi ja ihmisoikeuksien – myös kurdien – piti olla paranemaan päin.

Kaikki kuitenkin muuttui viimeistään 2011, kun Erdoganin AKP-puolue voitti vaalit. Itsenäinen, puolueeton media alkoi poistua, hallitus ajautui umpikujaan kurdien kanssa, oikeuslaitos ja media joutuivat poliittisen kontrollin alle ja mielenosoituksia alettiin tukahduttaa kovakouraisesti.

Erdogania on arvosteltu viime vuosina siitä, että hän on ajanut Turkkia kohti autoritääristä valtiota ja ruokkinut etnisiä ja uskonnollisia ongelmia.

Turkki on merkittävä valtio Euroopan ja Lähi-Idän välissä. Mutta maa oli sekasortoisessa tilassa jo ennen vallankaappausyritystä. Maa on Nato-maa, joka on Syyrian kaaoksen, Euroopan Unionin, Isisin ja pakolaisvirtojen puristuksessa. Lisäksi nykyään maa käy täyttä sotaa kurdiseparatisteja vastaan.

Turkin yöllisen vallankaappauksen todellisista tekijöistä ei ole vielä selvyyttä. Hallitus on ilmoittanut, että tekijät ovat joka tapauksessa armeijan sisältä. Uutiskuvissa on näkynyt kymmeniä antautuneita sotilaita ja ainakin yksi vallankaappauksessa käytetty helikopteri on ammuttu alas.

STT:n haastatteleman Ulkopoliittisen instituutin tutkija Toni Alaranta sanoo, että vallankaappausyrityksen johdossa on turkkilaismedioiden mukaan ollut vastikään pääesikunnasta potkut saanut johtaja.

Yli sata vallankaappaukseen osallistunutta on tapettu, sadat sotilaat ovat antautuneet ja yli 1 500 Turkin armeijan sotilasta on pidätetty. Uutistoimisto AFP:n mukaan 29 everstiä ja viisi kenraalia on erotettu.

Lähteet: Reuters, Vox, AFP, BBC, CNN, STT, HS

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?