6+1 virheellistä ja valheellista Brexit-väitettä – näin britit saatiin äänestämään ei EU:lle

Britannian lähtöä EU:sta kannattanut Vote Leave -kampanja sai monet äänestäjät liikkeelle – väitteillä ja lupauksilla, jotka johtivat harhaan tai eivät yksiselitteisesti pidä paikkaansa.

25.6.2016 17:16 | Päivitetty 26.6.2016 9:53

Britannia äänesti eilen perjantaina ratkenneessa neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä kannattavansa eroa Euroopan unionista.

Sekä lähtöä kannattaneet (Brexit), että unioniin jäämistä puoltaneet (Bremain) osapuolet kävivät pitkät ja vaiherikkaat kampanjat, mutta niiden sisällöissä oli monia harhaanjohtavia väitteitä ja suoranaista väärää tietoa.

Britit äänestivät EU-eron puolesta torstaina prosentein 52–48.

  • Yllä olevalla videolla kuullaan Ilta-Sanomien toimittaja Hanna Vesalan puhelinraportti Lontoosta äänestystuloksen varmistuttua.

STT:n mukaan Britannian Brexit-krapula pahenee pahenemistaan: maassa vaaditaan jo toista kansanäänestystä EU-erosta. Kansalaisaloite oli iltapäivään mennessä saanut jo yli 1,6 miljoonaa allekirjoitusta.

Virallinen verkkosivusto, jolla aloitteen voi allekirjoittaa, on kaatunut ainakin kertaalleen ryntäyksen takia. Palvelussa tehdystä aloitteesta keskustellaan parlamentissa, jos se saa 100000 kannattajaa.

IS listasi 6+1 eroa kannattaneen Vote Leave -kampanjan suurta näkyvyyttä saanutta ja äänestyspäätöksiin vaikuttanutta väitettä, jotka eivät kuitenkaan pidä paikkaansa.

  • Iso-Britannia äänesti Euroopan unionista eroamisesta (Brexit) tai sinne jäämisestä (Bremain) neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä 23.6.

  • Äänestystulos ratkesi perjantaiaamuna. 52 prosenttia briteistä äänesti eron puolesta, 48 prosenttia sitä vastaan.

  • Markkinoilla tulos aiheutti rajun reaktion: pörssikurssit lähtivät jyrkkään laskuun ja punnan kurssi putosi alimmilleen yli 30 vuoteen.

  • Äänestyksen jälkeen Britannian pääministeri David Cameron ilmoitti eroavansa tehtävästään lokakuussa.

  • Eroprosessi alkaa vasta, kun Britannian seuraava pääministeri ilmoittaa asiasta Eurooppa-neuvostolle.

1. Kansallinen terveydenhuolto saisi 350 miljoonaa puntaa viikossa

Yksi Vote Leave -kampanjan näkyvimpiä väitteitä oli, että britit maksaisivat joka viikko 350 miljoonaa puntaa (nykykurssilla 430 miljoonaa euroa) Euroopan unionille.

Kampanja vakuutteli, että tämä summa voitaisiin eron myötä käyttää kansalliseen terveydenhuoltoon.

Iskulause vetosi äänestäjiin ja sai monet uskomaan, että rahasumma todella tulisi terveydenhuollon käyttöön, mikäli ero EU:sta toteutuisi.

Vote Leave -kampanjan punainen bussi on yksi mieleenpainuneimmista Brexit-kuvista.

Kesäkuun puolivälissä tehdyn mielipidemittauksen mukaan lähes puolet briteistä uskoi väitteen pitävän paikkansa, Independent kertoo.

Britannian tilastoviranomaiset kumosivat lukujen paikkansapitävyyden toistuvasti, mutta lause pysyi näkyvästi muun muassa maata kiertäneiden kampanjabussien kyljessä.

Lisäksi Britannian keskuspankki totesi, että mikäli EU-ero toteutuu, uhkaa maata taantuma, tuloveron nosto ja terveydenhuollon menoleikkaukset.

Nigel Farage myönsi valheellisen kampanjaväitteet lähes heti Brexit-puolen voiton varmistuttua.

Myös Itsenäisyyspuolue Ukipin johtaja Nigel Farage myönsi miltei heti äänestystuloksen selvittyä, ettei tällaista rahansiirtoa tapahdu.

– Minä en olisi koskaan esittänyt sellaista väitettä. Se oli yksi virheistä, joita erokampanja teki, Farage sanoi ITV-kanavan haastattelussa eilen aamulla.

Farage ei kuulunut Vote Leave -kampanjakoneistoon, vaikka oli näkyvimpiä eron puolestapuhujia.

2. EU:n sääntely maksaa liikaa

– Kun ajattelee, että EU:n sääntelystä aiheutuu noin 600 miljoonan punnan (nykykurssilla 738,5 miljoonan euron) kulut viikossa, pelkään, että syyt jäädä EU:hun eivät ole ainakaan taloudellisia.

Näin Boris Johnson, yksi Vote Leave -kampanjan näkyvimpiä puolestapuhujia, kuvaili EU:n sääntelyn hintaa briteille. Väite ei kuitenkaan kestä tarkempaa tarkastelua.

 

The Telegraphin mukaan väite ja luvut ovat peräisin Open Europe -ajatuspajan julkaisusta. Luku muodostuu yksinkertaisesti laskemalla yhteen kaikki kulut, jotka julkaisun mukaan ovat vuositasolla 33,4 miljardia puntaa (41,1 miljardia euroa nykykurssilla).

Tämä vastaa Britannian bruttokansantuotteesta – 2,8 triljoonasta punnasta, eli 2,8 tuhannesta miljardista – vain murto-osaa.

Asiassa ei kuitenkaan oteta huomioon sitä, että osa EU:n sääntelystä hyödyttää Britanniaa: Open Europe arvioi sääntelyn hyödyiksi 58,3 miljardia puntaa (71,8 mrd euroa) vuodessa, eli 24,9 miljardia (30,6 mrd euroa) kuluja enemmän.

3. Briteillä ei ole valtaa EU:ssa

– Yhdistynyt kuningaskunta häviää EU:ssa säännönmukaisesti, koska muut jäsenvaltiot suosivat laajaa sääntelyä ja protektionististä taloutta.

Näin totesi Jacob Rees-Mogg, joka kuuluu Britannian konservatiivipuolueen euroskeptiseen siipeen. Rees-Moggin on yksi keskeisistä Brexitiä ajaneista poliitikoista.

Hänen väitteensä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

 

UK in a Changing Europe -tutkimuskeskuksen Sara Hagemannin mukaan britit eivät häviä EU-äänestyksissä mitenkään säännönmukaisesti. Asia on enemmänkin päin vastoin.

Vuodesta 1999 asti – jolloin Eurooppa-neuvoston päätöstilastot tulivat saataville – britit ovat olleet vähemmistönä (äänestäneet ”Ei”) 57 kertaa.

Eurooppa-neuvostossa jäsenmaiden hallitukset tapaavat ja neuvottelevat sopimuksia ja suuntaviivoja. Se on EU:n ylin poliittinen elin.

Voittajien puolella britit ovat olleet huomattavasti useammin, 2 474 äänestyksessä. 70 äänestyksessä Britannia on äänestänyt tyhjää.

Toisaalta on totta, että britit ovat äänestäneet enemmistöä vastaan muita jäsenmaita useammin, etenkin David Cameronin pääministerikaudella viime vuosien aikana.

On kuitenkin virheellistä väittää, että britit häviäisivät äänestykset säännönmukaisesti.

Jacob Rees-Moggin mukaan Britannia häviää säännönmukaisesti EU:n äänestyksissä. Ei pidä paikkaansa.

4. EU:n hinta

EU maksaa Britannialle yli 350 miljoonaa puntaa (430 miljoonaa euroa) joka viikko – lähes 20 miljardia (24,6 mrd euroa) vuodessa.

Tämä oli yksi eroa kannattaneen Vote Leave -kampanjan keskeisistä iskulauseista.

Britannia kyllä maksaa EU:n budjettiin suuremman osan kuin se saa EU:lta takaisin. Maksun suuruus ei kuitenkaan ole 350 miljoonaa puntaa viikossa.

Ukip-puolueen kannattaja odotti puoluejohtaja Nigel Faragen tapaamista 13. kesäkuuta Ramsgatessa, Kentissä.

Vuonna 2015 maksun suuruus oli 13 miljardia (16 mrd euroa), eli noin 250 miljoonaa (307,7 mil euroa) viikossa. Tästä summasta Yhdistynyt kuningaskunta saa kuitenkin myös niin sanottuja palautuksia.

Tästä syystä nettomaksun suuruus on suurin piirtein 8,5 miljardia (10,5 mrd euroa) puntaa vuodessa, eli noin 160 miljoonaa puntaa viikossa (196,9 miljoonaa euroa).

EU myös käyttää saamiaan rahoja suoraan rahoittamiinsa kohteisiin, esimerkiksi brittiläistein tutkijoiden projekteihin.

5. EU tarvitsee Britanniaa enemmän kuin britit EU:ta

Tämä väite oli kampanjan aikana etenkin Boris Johnsonin huulilla.

Johnson muun muassa vitsaili, että Saksa ei edelleenkään kaihtaisi BMW-autojensa myyntiä Britanniaan, vaan kauppasopimuksista tulisi jopa tuottavampia.

Johnson kuitenkin unohtaa, että brittien vienti EU-alueella vastaa vain 13 prosenttia maan bruttokansantuotteesta, kun taas vienti Britanniaan vastaa vain 3 prosenttia EU-alueen bruttokansantuotteesta.

Myös Euroopan unioniin jäämistä kannattanut osapuoli kampanjoi saavuttaakseen tavoitteensa. Toisin kävi.

Brittien viidestä suurimmasta kauppakumppanista neljä on EU-maita: Saksa, Hollanti, Ranska ja Espanja.

Johnson myös huomautti, että monet ulkomaiset firmat, esimerkiksi autojätti Nissan, ovat Britannian markkinoilla päästäkseen tätä kautta EU:n markkinoilla.

Eron seurauksena esimerkiksi Saksa ja Ranska saattavat yrittää houkutella ulkomaisia yrityksiä ulos Britanniasta.

Nissan on myös kertonut ryhtyneensä oikeustoimiin Vote Leave -kampanjaa vastaan, sillä nämä käyttivät sen logoa luvatta.

6. Maahanmuutto

Yksi Vote Leave -kampanjan isoista teemoista oli maahanmuutto: kampanja kehotti brittejä ottamaan maansa rajat jälleen hallintaansa.

Konservatiivipuolueen europarlamentaarikko Daniel Hannan joutui myöntämään lauantaina BBC:lle, että muista EU-maista Britanniaan suuntautuva maahanmuutto jatkuu EU-eron jälkeenkin.

Nainen luki Vote Leave -kampanjan mainoksella varustettua sanomalehteä viime keskiviikkona Lontoon metrossa.

– EU-eroa kannattaneet äänestäjät joutuvat pettymään, jos he luulevat, että tästä lähin Britanniaan ei tule lainkaan muuttajia EU:n alueelta, Hannan totesi.

7. Turkki liittyy Euroopan unioniin vuonna 2020

Vote Leave -kampanjan kärkinimiin kuulunut Michael Gove esitti kampanjan aikana väitteen, että Turkki pystyisi liittymään Euroopan unioniin vuoteen 2020 mennessä.

Tämä taas saisi Goven mukaan turkkilaiset muuttamaan massoittain Britanniaan.

Europarlamentaarikko Daniel Hannan joutui pyörtämään kampanjaväitteen, jonka mukaan Britannia saisi rajansa täysin kontrolliin EU-eron myötä.

Turkki aloitti jäsenyysneuvottelut EU:n kanssa jo vuonna 1987, mutta sillä on silti huomattavan pitkä matka jäseneksi pääsemiseen. Esimerkiksi sen jäsenyyshakemus sai virallisen aseman vasta vuonna 1999.

Jäsenyyden saamiseksi Turkin tulee todistaa olevansa moderni eurooppalainen demokratia täyttämällä 35 ehtoa, jotka koskevat monia asioita aina taloudesta ihmisoikeuksiin.

Tähän mennessä Turkki on täyttänyt yhden ehdoista, ja vaikka se täyttäisikin kaikki, jäsenmaat voisivat aina äänestää liittymistä vastaan.

Lähteet: Infacts.org, BBC, The Telegraph, OEC, Open Europe, The Guardian

Vote Leave -kampanjointiin osallistunut Michael Gove väitti, että Turkista tulisi EU-maa vuoteen 2020 mennessä.

Mielenosoittajan kantama kyltti Britannian EU-äänestyksen tuloksen selviämisen jälkeen.

Toisin kuin hieman alle 50 prosenttia briteistä toivoi, Britannia aikoo nyt erota Euroopan unionista.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?