Newsweek: Putin juonii Merkeliä sivuun Saksan johdosta

Julkaistu:

Saksa
Eurooppa kamppailee kriisien keskellä. Newsweekin analyysin mukaan ainekset seuraavaan kriisiin kytevät Saksassa, jota Venäjä tahtoo asiantuntijan mukaan aktiivisesti erilaisilla toimillaan vahingoittaa ja horjuttaa.
Atlantic Council -asiantuntijaryhmän jäsenen Ruth Forsythin Newsweek-lehdessä julkaistussa analyysissä arvioidaan, että Venäjän toimet Saksaa vastaan ovat jälleen yksi esimerkki Euroopan hallintoon kohdistuvasta hybridisodankäynnistä. Forsyth pitää tilannetta vaarallisena, koska Vladimir Putinin johtaman Venäjän toimet kohdistuvat juuri Euroopan veturina pidettyyn Saksaan.

Analyysissä todetaan Venäjän lisänneen vakoilutoimintaa Saksassa ja muualla Euroopassa. Saksan tiedustelupalvelun BfV:n mukaan Venäjä käyttää KGB:n ajoilta tuttuja keinoja: epävakauden lietsomista ja väärän tiedon levittämistä.

Toimien lopullinen tavoite on syrjäyttää liittokansleri Angela Merkel, joka on pyrkinyt pitämään Euroopan yhtenäisenä lukuisista meneillään olevista kriiseistä huolimatta.


Tilanne muistuttaa Venäjän toimia Itä-Ukrainassa

Forsyth huomauttaa, että helmikuussa Saksan viranomaiset varoittivat Venäjän pyrkivän hyödyntämään sitä, että Saksassa asuvat venäläiset on helppo mobilisoida järjestämään mielenilmauksia. Vain kuukautta aiemmin joukko Saksassa asuvia venäläisiä protestoi näyttävästi Merkelin hallitusta vastaan.

Kysymyksessä oli näkymättömissä pysytellyt poliittinen ryhmä, jonka toimintaa Venäjä tukee samalla tapaa kuin 2014 Itä-Ukrainassa, missä Venäjä pyrki manipuloimaan yleistä mielipidettä siihen suuntaan, ettei Ukrainan hallitus kykene puolustamaan kansalaistensa etuja. Forsyth pitää Venäjän roolia samanlaisen toiminnan moottorina Saksassa on erittäin huolestuttavana.

Venäjä hyödyntää pakolaiskriisiä

Venäjän propagandassa on kuvattu lännen muuttuneen pakolaisvirtojen vuoksi yhä epävakaammaksi ja vähemmän turvalliseksi paikaksi.

Forsyth käyttää Newsweekissä esimerkkinä tapausta, jossa Moskova syytti Saksan peitelleen tietoja kadonneesta nuoresta, venäjänkielisestä saksalaisnaisesta, jonka oletettiin joutuneen turvapaikanhakijoiden raiskaamaksi.

Vaikka Saksan poliisi vakuutti, ettei tyttöä oltu raiskattu ja etteivät turvapaikanhakijat liittyneet tapaukseen, provosoiduttiin tarinasta paitsi Venäjällä, myös Saksan venäläisyhteisössä. Jopa Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov viittasi puheissaan ”meidän tyttöömme” ja julisti, että Saksassa asuvien Venäjän kansalaisten suojelu tulee huomioida maan ulkopolitiikassa.

Taustalla myös kyberhyökkäyksiä

Analyysissä muistutetaan, että Venäjä on tehnyt myös kyberhyökkäyksiä, joiden kohteiksi ovat joutuneet Saksan hallituksen lisäksi myös saksalaiset yritykset.

Forsyth kummasteleekin Newsweekissä sitä, että Venäjän toimista ja Moskovan tylyistä lausunnoista huolimatta Saksa tekee edelleen kovasti töitä välttääkseen provosoimasta Putinia ja kannustaa samalla muita länsimaita tekemään kompromisseja Venäjän kanssa.

Esimerkiksi silloin, kun Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev ilmoitti Münchenissä järjestetyssä konferenssissa, että maailma on liikkumassa kohti uutta kylmän sodan aikaa, riensi Saksan ulkoministeri Frank-Walter Steinmeier paikkaamaan tilannetta toteamalla, että Medvedev tarkoitti varmasti puheenvuorollaan sitä, että uutta kylmää sotaa tulisi välttää. Lisäksi Steinmeier on toivonut, että Venäjä otettaisiin jälleen mukaan G8-maiden kokouksiin.

”Saksan täytyy tunnustaa Venäjän olevan uhka”

Analyysissä todetaankin, että Saksa on lähettänyt Venäjälle ja omille liittolaisilleen väärää viestiä. Forsyth korostaakin, että Saksan velvollisuus olisi tunnustaa Venäjän toimien olevan suuri turvallisuusuhka maassa, koska se vahvistaisi Saksan turvallisuutta ja lisäisi tietoisuutta Venäjän levittämästä väärästä tiedosta.

Esimerkkimaaksi tämän suhteen hän nostaa Ruotsin, joka on jo kahden vuoden ajan kertonut Venäjän vakoojien olevan maan suurin tiedustelutoimintaan liittyvä uhka.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt