Ulkomaat

Suomalaisasiantuntija Venäjän uudesta uhkauksesta: Neutronipommi sopii ihmisten pelotteluun

Julkaistu:

Tekniikan tohtori Matti Vuorio pitää venäläisasiantuntijan väläytystä ”neutroniaseiden” tuonnista Itämerelle psykologisena sodankäyntinä, sillä tavallisten ihmisten korvissa neutronipommi kuulostaa jopa pahemmalle kuin ydinase.
Matti Vuorion mukaan uutistoimisto Ria Novostin jutuissa väläytetty Iskander-ohjusten sijoittaminen Kaliningradiin on kuitenkin paljon pahempi uhkaus kuin samassa yhteydessä väläytetty ”mahdollinen jopa neutroniaseen” tuonti Itämerelle.

– Tavallinen taktinen ydinase on tosiasiassa paljon rajumpi kuin neutronipommi. Julkisessa keskustelussa ja ihmisten mielessä neutronipommilla on silti pelottavampi maine, joten siitä puhuminen sopii propagandatarkoitukseen hyvin, Vuorio arvioi Ilta-Sanomille.

Ihmisten mielissä neutronipommiin yhdistyy helposti jotain aavemaista ja mystistä, kun sen kerrotaan tuhoavan säteilyllään ihmiset mutta jättävän talot ja rakenteet ehjiksi.

Venäläinen ulkopolitiikan ja ydinasepolitiikan asiantuntija Aleksei Fenenko sanoi Ria Novostin perjantaiaamuna julkaisemassa jutussa, että Suomen tai Ruotsin mahdollinen Nato-jäsenyys tulisi johtamaan ankariin vastatoimiin Venäjältä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Uskon, että tulisi äärimmäisen vahva voimanlisäys Itämeren laivastolle ja Kaliningradiin – aina taktisen ydinaseen tai mahdollisesti jopa neutroniaseen sijoittamisella sinne, Fenenko sanoo artikkelissa täsmentämättä mitenkään neutroniase-mainintaansa.

Neutronipommi kehitettiin omalle alueelle

Tekniikan tohtori Matti Vuorion mukaan neutronipommista puhuttiin paljon kylmän sodan aikana ja se kehitettiin alkujaan lännessä lähinnä sitä varten, että sitä olisi voitu käyttää nimenomaan omalla alueella.

– Jos Nato olisi joutunut käymään puolustussotaa esimerkiksi Länsi-Saksan hyökkääviä neuvostoliittolaisia joukkoja vastaan, sitä olisi voitu käyttää hyökkääviä osastoja vastaan ilman, että saksalaiset pikkukaupungit siinä lähellä olisivat tuhoutuneet, Vuorio kertoo.

Vuorion mukaan neutronipommi on täsmäase, jonka vaikutussäde voi olla vain alle kilometri tai pari kilometriä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Kylmän sodan jälkeen neutronipommista ei ole juuri puhuttu, joten siinä mielessä termi ei ole kärsinyt inflaatiota ja se palauttaa siten kylmän sodan ilmapiirin puheeseen, Vuorio analysoi venäläisasiantuntijan neutroniase-heittoa.

Maailmalla ei ole tällä hetkellä tarkkaa tietoa siitä, onko Venäjällä neutronipommeja. Yhdysvaltain tiedetään kehittäneen sellaisen, mutta Vuorion mukaan edes siitä ei ole varmuutta, kehittikö Neuvostoliitto omansa.

– Ilman muuta venäläiset osaisivat sen tehdä ja ovat todennäköisesti saattaneet sellaisen tehdäkin ja räjäyttää. Mutta en usko, että heillä on niitä ainakaan suurempia määriä, sillä venäläiseen strategiaan ei kuulu, että ydinsotaa käytäisiin sen omalla alueella, Vuorio sanoi.

”Lugan ydiaseet yltäisivät Suomeen”

Vuorion mukaan sekä Ruotsin että Suomen kannalta tällä hetkellä suurin merkitys on sillä, että Venäjällä on jo nyt Viron rajan tuntumassa Lugassa Iskander-ohjuksia. Niiden kantomatka riittää noin 500 kilometriin, eli ne yltäisivät Suomessa Oulun korkeudelle ja kattaisivat myös Ruotsin länsiosan. 

Iskander-ohjus on muunneltavissa niin, että siinä voi olla joko tavanomainen kärki tai ydinkärki.

– Suomi siis tietää jo, että Venäjällä on Lugassa ydinaseita, jotka yltävät myös meille asti, mutta en tiedä, tiedostaako tavallinen kansa meillä tätä. Jos niissä Iskandereissa on tänään tavanomainen kärki, niin viikon päästä niissä voi olla jo ydinaseet, Vuorio kuvaili.

– Venäjällä on jossain Pihkovan lähellä todennäköisesti paikka, jossa Iskanderien taistelukärjet ovat turvassa. Kun käsky tulee, niin sitten kerrotaan, laitetaanko niihin tavanomainen kärki vain ydinkärki.

Vuorion mukaan neutronipommin mahdollinen räjäyttäminen voisi toimia pelottelutarkoituksessa, mutta yhtä lailla siihen sopisi myös tavallinen taktinen ydinase.

– Ilmakehään voitaisiin ampua esimerkiksi jossain kansainvälisellä merialueella ydinohjus, joka räjäytettäisiin vaikkapa sadan kilometrin korkeudella. Kaikki sen näkisivät ja viesti siitä olisi, että seuraavaksi ollaan tosissaan, mutta mitään muuta (haitta)vaikutusta siitä ei olisi, Vuorio sanoi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt